VALIKKO

Entinen tiedustelueversti, Venäjä-luennoitsija Martti J. Kari on kuollut

Entinen tiedustelueversti ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari oli suosittu Venäjä-kommentoija. Kuva yleisöluennolta.
  • Kotimaa
  • 30.08.2023
  • 14:24
  • (Päivitetty: 30.08. 14:27)

Ukrainan sodan kommentoijana tunnetuksi tullut työelämäprofessori, entinen tiedustelueversti Martti J. Kari on kuollut.

Kari (s.1960) menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen Jyväskylässä keskiviikkona.

Kari oli yksi Suomen 2000-luvun tunnetuimmista sotilastiedustelun asiantuntijoista. Sotilasurallaan hän oli muun muassa puolustusasiamiehenä Puolassa ja Ukrainassa sekä Tikkakoskella sijaitsevan, signaalitiedusteluun erikoistuneen Viestikoelaitoksen johtajana.

Hän toimi myös maaliskuussa 2014 heti Krimin miehityksen jälkeen ETYJ-tarkkailijana Ukrainassa.

SOTILASURANSA viimeisinä vuosina Pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkönä Kari oli luomassa Suomen uusia tiedustelulakeja. Hän siirtyi reserviin everstinä vuonna 2017.

Vuonna 2020 Kari työskenteli myös Ukrainan tiedustelupalvelun uudistustyön neuvonantajana.

Martti J. Kari väitteli filosofian tohtoriksi kyberturvallisuudesta vuonna 2019. Venäjän kielen maisteriuden lisäksi hän oli humanististen tieteiden kandidaatti arabian kielestä ja islamintutkimuksesta.

Hän työskenteli vuodesta 2022 alkaen Jyväskylän yliopistossa kyberturvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessorina. Sitä ennen hän oli ollut yliopistolla tuntiopettajana ja kehittämässä kyberturvallisuuden opintokokonaisuuksia.

Karin vuonna 2018 Jyväskylässä pitämä yleisöluento Venäjän strategisesta kulttuurista nousi suursuosioon talvella 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sillä on YouTube-palvelussa yli 1,8 miljoonaa katsojakertaa.

Suorapuheinen Martti J. Kari oli aktiivinen somekeskustelija, lehtikolumnisti, tietokirjailija ja monen median käyttämä haastateltava Ukraina- ja Venäjä-tapahtumissa.

AVAINSANAT

Yllätys: alkoholikulutus laski, vaikka vahvempien juomien myynti vapautui

Mietoja viinejä saa nyt ruokakaupasta, mutta nekään eivät ole olleet pelätty ja toivottu asiakasmagneetti.
  • Kotimaa
  • 28.06.2025
  • 10:31
  • (Päivitetty: 28.06. 10:33)

Ennen alkoholilain viimevuotista uudistusta Suomessa pelättiin, että vahvempien juomien kauppamyynnin salliminen nostaisi alkoholin kulutusta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt – ja jopa Alkonkin myynti on vähentynyt.

Suomalaiset ovat saaneet ostaa kahdeksanprosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ruokakaupasta nyt vuoden ajan.

Ennen myynnin vapauttamista arveltiin, että alkoholin parantuva saatavuus nostaisi alkoholinkulutusta ja kansanterveydelliset vaikutukset olisivat negatiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisten alkoholinkulutus kuitenkin jatkoi viime vuonna miltei parikymmenvuotista laskuaan.

Uudistus ei ole vauhdittanut alkoholin myyntiä päivittäistavarakaupoissa. Samalla Alkon myynti on ollut koronavuosien jälkeen laskussa niin viinien kuin väkevienkin osalta.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos THL ei kannattanut viimevuotista uudistusta. Se oli huolissaan esimerkiksi myyntipaikkojen moninkertaistumisesta sekä siitä, että vaikutukset alkoholinkulutukseen olisivat kansanterveyden kannalta ”vääränsuuntaisia”.

Pelkän viimevuotisen uudistuksen vaikutusta kulutukseen on hankala vielä arvioida, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä STT:lle.

Tutkimustiedon pohjalta tiedetään, että alkoholin saatavuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset juovat. Kulutukseen vaikuttavat Mäkelän mukaan myös esimerkiksi alkoholin verotus, taloudellinen tilanne sekä erilaiset terveystrendit.

-  On aika mahdotonta erottaa, mikä on minkäkin tekijän vaikutusta.

Kulutuksen lasku on ollut keskimäärin noin kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuonna se laski noin neljä prosenttia.

Alle kahdeksanprosenttisia viinejä juodaan suhteessa enemmän, mutta montaa muuta juomaa vähemmän, Mäkelä sanoo.

Suomalaiset ovat saattaneet esimerkiksi vaihtaa Alkon viineistä helpommin saataviin ruokakauppaviineihin, mutta tutkimustietoa yksittäisten ihmisten siirtymisistä kaupasta toiseen ei ole.

Vakavien alkoholihaittojen, joista THL oli ennen muutosta huolissaan, mittarina voidaan pitää alkoholikuolleisuutta. Se on vähentynyt olennaisesti sitten vuoden 2008, josta alkoholinkulutuksen lasku alkoi, Mäkelä kertoo.

Vuonna 2018 ruokakaupoissa myytävien juomien prosenttirajaa nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Nyt alkoholikuolleisuus on Mäkelän mukaan hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017.

Sitä, vauhdittiko juuri tuo uudistus kuolleisuutta, ei voida varmaksi sanoa.

-  Mutta tietenkin olisi aikamoinen sattuma, että ne osuisivat juuri samaan aikaan eikä niillä olisi mitään tekemistä toistensa kanssa.

Viimeisimmän uudistuksen vaikutusta kuolleisuuteen on niin ikään hankala tässä kohtaa arvioida. Mäkelä kertoo vuoden 2018 uudistuksen olleen kulutuksen kannalta merkittävämpi, koska se vapautti kauppoihin suositumpia juomaryhmiä, kuten lonkerot ja nelosoluet.

ALKOHOLILIIKE Alko arvioi ennen muutoksen astumista voimaan, että lain muutos vähentäisi Alkon litramyyntiä noin 6-11 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana.

Niin myös kävi, kertoo Alkon talousjohtaja Anton Westermarck STT:lle: myynti on hänen mukaansa laskenut kymmenisen prosenttia.

-  Myynnin lasku on ollut melko tasaista kaikissa juomaryhmissä.

Westermarckin mukaan myynnin heikkenemistä selittävät viimevuotinen alkoholilain uudistus, jo pidempään jatkunut alkoholinkulutuksen lasku sekä alkoholiveron korotukset.

Myös yli kahdeksanprosenttisten juomien, eli niiden, joita saa edelleen vain Alkosta, myynti on laskenut. Ainoastaan alkoholittomien juomien myynti on kasvanut Alkossa.

Niin ikään väkevien myynti laskee Alkossa, vaikka viinaa ei saa ruokakaupasta. Selitykseksi Westermarck arvioi kaupasta nyt saatavia vahvempia oluita tai erilaisten miedompien juomasekoitusten, kuten lonkeroiden ja seltzereiden, suosion kasvua.

Juomasekoitustenkin myynti on laskenut, mutta vähemmän kuin monen muun kategorian. Suomalaiset saattavat siis nykyään mieluummin ostaa valmiin juomasekoituksen kuin sekoitella itse omat drinkkinsä väkevistä.

Westermarckin mukaan juomatottumukset kehittyvät hitaasti, joten vielä ei voida sanoa, että viimevuotinen uudistus olisi muuttanut suomalaisten juomista radikaalisti suuntaan tai toiseen.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA ry puolestaan kannatti viime vuonna lakiuudistusta. Se perusteli linjaansa muun muassa sillä, ettei edes vuoden 2018 alkoholilain uudistus lisännyt alkoholinkulutusta.

Uusi muutos ei ole näkynyt ruokakaupoissa kasvaneena myyntinä, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen STT:lle. Päinvastoin: alkoholin myynti on jatkanut päivittäistavarakaupoissakin laskuaan.

Siksi alkoholinkulutuksen lasku tuskin johtuu yksin siitä, ettei Alkoon enää vaivauduta menemään.

-  Vaikka laajennettiin valikoimaa aika runsaasti, suomalaiset eivät ruvenneet juomaan yhtään sen enempää, Loikkanen sanoo.

Loikkasen mukaan alkoholin myynnin lasku johtuu eniten suomalaisten muuttuneista juomatavoista. Suomalaiset juovat vähemmän ja miedompia alkoholijuomia.

Trendin myötä ollaan Loikkasen mukaan esimerkiksi aiempaa valmiimpia siirtymään matala-alkoholisempaan viiniin: prosenttipitoisuus ei ole viinin valinnassa ratkaisevinta.

Myös ruokakaupoista ostetaan aiempaa enemmän alkoholittomia juomia. Isoin kasvava joukko on Loikkasen mukaan alkoholittomat oluet.

-  Juodaan ihan mielellään, mutta se ei välttämättä ole alkoholijuomaa, mitä juodaan.

Uusista päivittäistavarakauppojen tuotteista kuluttajia ovat kiinnostaneet eniten valko- ja kuohuviinit. Oluen ystävistä valtaosa on pysytellyt tutuissa juomissa, eikä laajaa siirtymää vahvempiin oluisiin ole nähty.

-  Kyllähän me ollaan tällainen keskiolutkansa kuitenkin, Loikkanen sanoo.

ALA HALUAA yhä vahvemmatkin viinit kauppoihin, kertoo Loikkanen. Vahvempien viinien kanssa valikoimasta saataisiin kattavampi, vaikka alkoholipitoisuudella ei olekaan enää niin paljon väliä. Moni suuntaa edelleen esimerkiksi punaviinin perässä Alkoon, koska se saa makunsa juuri alkoholista.

Loikkasen mukaan parempi viinivalikoima voisi edistää jo nähtävissä olevaa suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta humalahakuisuudesta maltillisempaan.

-  En edes sano, että ollaan muuttumassa eurooppalaisiksi, vaan muututaan ihan oikeasti suomalaiseen kulttuuriin, jossa alkoholi on enemmän seurustelujuoma, jota juodaan ruuan kanssa.

Alkon Westermarck sanoo, että kaikkien viinien vapauttamisen jälkeen olisi hyvin mahdollista, että väkevätkin päätyisivät ruokakauppaan ennemmin tai myöhemmin.

Pelkkien väkevien monopolin pyörittäminen olisi hankalaa. Se olisi todennäköisesti taloudellisesti kannattamatonta sekä EU-oikeudellisesti ongelmallista.

Westermarck kertoo, että Alkon myynnistä alle 30 prosenttia tulee väkevien myynnistä, ja siitäkin valtaosa on veroja. Muutos johtaisi Alkon tuloksen todennäköisesti tappiolle.

-  Se, mitä jää jäljelle, on kovin pieni osuus, jolla ei pyöritetä kovinkaan isoa palveluverkostoa, Westermarck sanoo.

EU-oikeus puolestaan määrittelee, että kaupan rajoittaminen, kuten alkoholin monopoli, on pystyttävä perustelemaan yleisellä edulla, esimerkiksi kansanterveydellä. Käytännössä olisi siis hankala löytää sellaisia kansanterveydellisiä syitä, joiden perusteella viinit voidaan vapauttaa, mutta väkeviä ei.

Jo viinien vapauttaminen nimittäin laajentaisi alkoholin saatavuutta huomattavasti, ja kavennetun monopolin jättäminen pystyyn voisi asettaa eri juomien valmistajat epätasa-arvoiseen asemaan markkinoilla.

THL ARVIOI, että vain 21 prosenttia suomalaisista kannattaisi kaikkien viinien vapauttamista, jos se tarkoittaisi myös väkevien siirtymistä ruokakauppoihin.

Anton Westermarck korostaa, että alkoholikeskustelussa tulisi ottaa huomioon suurempi kokonaiskuva yksittäisten pienten muutosten sijasta.

-  Alko pitää tosi hyvänä, että käytäisiin laaja pohdinta tämän ympärillä.

THL ei kannata vahvempien viinien vapauttamista. THL:n Mäkelä kertoo, että viinin suurempi saatavuus todennäköisesti lisäisi viinin kulutusta.

-  Se ei ole mitenkään toivottavaa, koska ei viini ole mikään terveysjuoma.

Myöskään väkevien vapautuminen ei olisi hyväksi kansanterveydelle, Mäkelä sanoo.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

AVAINSANAT

Suurlähettiläs puolustautuu häirintäsyytöksiltä: Yritin muuttaa vanhoja tapoja liian nopeasti

Titta Maja-Luoto toimi aiemmin UM:n kehityspoliittisen osaston johdossa.
  • Kotimaa
  • 28.06.2025
  • 10:01
  • (Päivitetty: 28.06. 10:17)

Suomen Portugalin-suurlähettiläs Titta Maja-Luoto arvelee, että lähetystön tulehtuneiden välien taustalla ovat liian nopea töiden uudelleenjärjestely ja se, että hän puuttui lähetystön epäkohtiin.

Maja-Luoto myöntää käyttäytyneensä häiritsevästi suurlähetystön työntekijöitä kohtaan. Maja-Luoto sanoo näin STT:n haastattelussa.

-  Tunnistan kaksi tilannetta, joissa olen käyttäytynyt mielestäni epäasiallisesti, Maja-Luoto kertoo.

Hän sanoo pyytäneensä molempia tapauksia asianosaisilta anteeksi.

-  Ensimmäinen liittyy itsenäisyyspäivän tapahtumiin viime vuonna, jossa käytin liian kovaa kieltä ja ikävää sävyä keittiöhenkilökuntaa kohtaan. Olen sitä pyytänyt monesti anteeksi.

Toinen tapaus liittyy Maja-Luodon mukaan keskusteluun, jossa mietittiin tulevia edustuston tapahtumia. Hänelle selvisi, ettei sovittuja asioita ollut voitu toteuttaa.

-  En käyttäytynyt siinä tilanteessa suurlähettiläälle kuuluvalla arvokkuudella, vaan käytin sellaista ilmaisua, joka oli ikävä kollegoille. Totesin jotain sellaista, että olisin odottanut parempaa tulosta. Kun kuitenkin ympärillä istuu kollegoita, joilla on monen vuoden kokemus tästä työstä, ja nyt olisi hyvä laittaa asiantuntemus edustuston käyttöön.

HELMIKUUSSA lähettiläästä tehtiin häirintäilmoitus, jossa häntä syytettiin Ilta-Sanomien mukaan muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta. IS:n mukaan häirintäilmoituksen allekirjoitti kahdeksan henkilöä eli koko Lissabonin-lähetystön ja lähettilään residenssin henkilöstö.

Ulkoministeriö on kertonut, että häirintäilmoitus on käsitelty, mutta ministeriö salaa päätöksen sisällön.

IS uutisoi perjantaina, että Maja-Luoto on saanut lähetystössä raivokohtauksia, joita työntekijät ovat pitäneet pelottavina. Maja-Luoto tulkitsee, että kyse on juuri näistä kahdesta tapauksesta.

-  Tunnistan täysin, että en kohdellut silloin henkilökuntaa oikein. Johtaminen on vaikea taitolaji, ja siinä ei joka päivä onnistu. Silloin on peiliin katsomisen paikka, ja silloin pyydetään anteeksi huonoa käytöstä.

Näiden tapausten ulkopuolella Maja-Luoto ei ole mielestään käyttäytynyt epäasiallisesti.

Tiedossa ei vielä ole, tuleeko Maja-Luodolle jonkinlaisia seuraamuksia käytöksestään ja saako hän jatkaa tehtävässään.

Perjantaina ulkoministeriön henkilöstöjohtaja Niina Pesonen vieraili Lissabonissa tapaamassa lähetystön henkilökuntaa.

Seuraavaksi edessä on Maja-Luodon mukaan virkamiesoikeudellinen kuuleminen, jonka jälkeen ministeriö päättää seurauksista.

Ulkoministeriö pahoitteli tiistaina sitä, että asian pitkittyminen on aiheuttanut lisätaakkaa työyhteisölle.

SUURLÄHETTILÄS Maja-Luoto haluaa STT:n haastattelussa avata kahta syytä, joiden hän uskoo tulehduttaneen välejä lähetystössä.

Maja-Luoto aloitti lähetystön päällikkönä syyskuussa. Hän sanoo ensinnäkin havainneensa edustuston toiminnassa epäkohtia ja hyvien toimintatapojen vastaisia käytäntöjä.

-  Itseäni kauhistuttivat monet asiat tai käytänteet, mihin olemme henkilöstöä käyttäneet. Olen niistä laatinutkin kirjelmän jo hyvissä ajoin ministeriöön, että tässä on asioita, joita me joudumme varmasti tarkastelemaan vähän syvemmin.

Maja-Luoto sanoo esimerkiksi, että paikan päältä palkattujen työntekijöiden työaikaa on suurlähettilään asunnolla käytetty esimerkiksi aterioiden valmistukseen, vaikka kyse ei ole ollut edustustilaisuuksista.

-  Jouduin nämä käytänteet heti kauteni alussa tyrmäämään, ja se on varmasti herättänyt hieman hämmennystä. Kun en ajatellut, että voisin työnantajan roolissa vaatia henkilökunnalta tällaista.

Maja-Luoto sanoo pyytäneensä ulkoministeriöltä edustustoon tarkastusta muun muassa hallinnollisista käytännöistä, Portugalin lainsäädännön noudattamisesta ja työaikaan liittyvistä käytänteistä. Hänestä työt pitää järjestellä niin, että ne palvelevat suomalaisten etua ja niin, ettei suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetä normien ulkopuolisiin asioihin.

”Liikkeeni ovat olleet aivan liian nopeita, ja ne ovat olleet tavallaan tällaiseen portugalilaiseen elämän rytmiin soveltumattomia”

Sen Maja-Luoto myöntää, että hän on pyytänyt kotitaloushenkilökunnan edustajaa käyttämään hänen koiraansa eläinlääkärissä. IS uutisoi asiasta perjantaina.

Syynä oli Maja-Luodon mukaan se, että hänen kätensä oli murtunut Helsingissä kotilomalla ja tämä oli rajoittanut hänen toimintakykyään. Hän sanoo, että käden jälkihoitoprosessi oli hyvin pitkä, eikä hän vieläkään pysty käyttämään kättään kunnolla.

-  Mutta asia on sinänsä korjaantunut, koska meillä on nyt koirien hoitoon keskittynyt koira- au pair.

TOISENA valitusten taustasyynä Maja-Luoto pitää sitä, että hän ryhtyi kautensa alussa nopeasti järjestelemään töitä uudelleen, ”ehkä hieman liiankin tarmokkaasti”.

Hänestä henkilöresurssit painottuivat liikaa hallintoon ja lisää käsipareja tarvittiin sisältötyöhön. Osan työkuormaa täytyi vähentää.

-  Ja sitten ryhdyin töitä sillä tavoin järjestelemään, toki henkilökuntaa kuullen. Mutta varmasti näin jälkikäteen ajateltuna vauhti oli liian nopea.

Hänestä liian nopeisiin otteisiin perustuvaa johtamista täytyy ”arvioida uudelleen”.

-  Liikkeeni ovat olleet aivan liian nopeita, ja ne ovat olleet tavallaan tällaiseen portugalilaiseen elämän rytmiin soveltumattomia.

Osa Lissabonin-lähetystön ja lähettilään residenssin henkilöstöstä on paikan päältä palkattuja eli he eivät ole suomalaisia.

Maja-Luoto myös sanoo, että työyhteisössä on esiintynyt aiemminkin haasteita, eli ennen hänen kauttaan. Hän ei voi avata asiaa julkisuudessa tarkemmin.

Maja-Luoto haluaa kuitenkin myös kehua henkilökuntaa loistavista työsuorituksista ja siitä, että he ovat hyvin innostuneita omasta työstään.

Maja-Luoto sanoo, että ulkoministeriössä hänet tunnetaan kovana feministinä.

Häirintäilmoituksen allekirjoittivat työpaikan kaikki työntekijät. Jos kyse on vain väärinkäsityksistä, miten niitä on tapahtunut näin monelle ihmiselle?

-  Se oli kyllä itsellenikin ihan hirveän kova järkytys. Totta kai siinä on kovasti peiliin katsomista, että mitä tässä on tapahtunut.

RASISTISEN KÄYTÖKSEN Maja-Luoto on kiistänyt jo aiemmin julkisuudessa. Nyt hän sanoo nimenomaan tuoneensa lähetystössä usein esiin, että kaikille kuuluvat samat oikeudet etnisestä taustasta riippumatta.

Hän arvelee, että loukkaavana tai rasistisena on koettu se, että hän on halunnut auttaa joitakin työntekijöitä saattamaan perustaitonsa EU-maassa toimimiseen tarvittavalle tasolle. Lähetystössä työskentelee myös maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta.

-  Olen tarjoutunut jopa maksamaan tarvittavaa koulutusta ihan omasta pussistani.

Maja-Luoto sanoo, että ulkoministeriössä hänet tunnetaan kovana feministinä ja siitä, että hän on halunnut edistää esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten saamista diplomaattikoulutuksen piiriin.

-  Olen yrittänyt voimaannuttaa ehkä sitten liian kovin keinoin niitä ihmisiä, jotka eivät kaikissa oloissa pysty omien oikeuksiensa puolesta puhumaan.

Tarkemmin hän ei voi tapauksesta kertoa työntekijöiden yksityisyydensuojan vuoksi.

IRTISANOMISILLA uhkaamisen, josta Ilta-Sanomatkin kertoi, hän kiistää. Hän sanoo käyneensä henkilökuntansa kanssa keskusteluja töiden uudelleenjärjestelystä.

-  Itse ajattelin, että ne on käyty hyvässä hengessä, mutta tästä ilmoituksesta huomaan, että niitä ei ole käyty hyvässä hengessä. Ja totta kai siinäkin on sitten peiliin katsomisen paikka.

Maja-Luoto kiistää myös väitteet ikäsyrjinnästä ja vastaa nyt niihin aiempaa tarkemmin. IS:n mukaan Maja-Luoto oli esimerkiksi selvittänyt työntekijöiden syntymävuosia ja sanonut, että työntekijät ”ovat tosi vanhoja”.

Maja-Luoto selittää, että hän havaitsi ulkoministeriön sisäisten keskustelujen myötä, että lähetystön moni työntekijä on niin sanotun ikäjohtamisen piirissä. Sillä tarkoitetaan, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota työssä jaksamiseen.

Tätä varten hän sanoo pyytäneensä tiedot henkilöstön syntymäajoista.

Maja-Luodon toiminnasta on valitettu myös, kun hän toimi aiemmassa tehtävässään ulkoministeriön kehityspoliittisen toiminnan päällikkönä. Maja-Luodon mielestä tuolloin syynä olivat erilaiset näkemykset siitä, tuleeko Suomen kehitysyhteistyön olla ulkopoliittisille tavoitteille alisteista. Hän sanoo, ettei käyttäytynyt epäasiallisesti kehityspoliittisen osaston johtajana.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Näin Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta etenee seuraavaksi

Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta odotetaan etenevän nopeasti myös käytännössä. Eduskunta antoi ennen juhannusta suostumuksensa sopimuksen irtisanomiselle.

Seuraavaksi asia on etenemässä presidentin päätettäväksi. Tämän odotetaan tapahtuvan heinäkuun alkupuolella.

Sen jälkeen Suomen on tarkoitus ilmoittaa varsin nopeasti sopimuksen irtisanomisesta muille sopimusosapuolille YK:n turvallisuusneuvostolle ja sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille. Irtisanomiskirjassa tulee antaa tyhjentävä selitys irtisanomisen syistä.

Syyt ovat oletettavasti samat, joilla irtautumista perusteltiin hallituksen esityksessä eli erityisesti heikentynyt turvallisuustilanne ja pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.

ULKOMINISTERIÖN mukaan irtisanomiskirjan toimittaa YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille Suomen pysyvä edustusto New Yorkissa. Toimituksen käytännön toteuttamisesta, eli siitä, viekö esimerkiksi joku kirjan henkilökohtaisesti, ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Ulkoministeriö ja YK selvittävät myös parhaillaan, kuuluuko jäsenmaiden informointi Suomen vai YK:n tehtäviin.

Irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Tämä tapahtuu näillä näkymin joskus ensi vuoden alussa. Siihen asti Suomi on edelleen Ottawan sopimuksen osapuoli ja noudattaa kaikkia sopimusvelvoitteitaan.

VALTIOIDEN EROAMINEN monenvälisestä asevalvontasopimuksesta on hyvin poikkeuksellista. Ottawa-irtautumisprosessin ovat tänä keväänä aloittaneet myös Puola, Latvia, Liettua ja Viro.

Viime vuosina on nähty myös joitakin muita eroamisia asevalvontasopimuksista. Liettua päätti viime vuonna vetäytyä ensimmäisenä maana rypäleaseita koskevasta yleissopimuksesta. Se vetosi alueellisiin turvallisuusuhkiin Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Venäjä ei ole rypäleaseiden kieltosopimuksen osapuoli.

Venäjä puolestaan perui ratifiointinsa ydinkokeet kieltävästä CTBT-sopimuksesta toissa marraskuussa. Samaan aikaan se vetäytyi myös tavanomaisia aseita Euroopassa rajoittavasta TAE-sopimuksesta, joka rajoittaa joukkojen ja aseiden sijoittamista.

Venäjä ja Yhdysvallat vetäytyivät molemmat keskimatkan ohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta vuonna 2019.

Viimeinen voimassa oleva strateginen asevalvontasopimus Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, kahdenvälinen Uusi START-sopimus, on vanhenemassa ensi helmikuussa.

Teksti: STT / Terhi Riolo Uusivaara

AVAINSANAT

Puolustusvoimien avaruusasiantuntija kritisoi tutkasatelliittien hankintaa: ”Olisi ollut järkevämpää tehdä sopimus palveluista”

Iceye on suomalainen, vuonna 2014 perustettu avaruusteknologiayhtiö.
  • Kotimaa
  • 27.06.2025
  • 19:06
  • (Päivitetty: 27.06. 19:50)

Puolustusministeriö kertoi, että Suomi hankkii ensimmäiset omat tutkasatelliitit. Puolustusvoimissa työskentelevä väitöskirjatutkija Juuso Liekkilä pitää uutista sinänsä positiivisena mutta kummeksuu sitä, että ostettiin satelliitteja palvelujen sijasta.

Ministeriö ja suomalainen avaruusteknologiayritys Iceye ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka pohjalta valtiolle voidaan hankkia SAR-tutkasatelliitteja. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) luonnehti sopimusta ”ainutlaatuiseksi askeleeksi, jolla vahvistetaan puolustuksemme itsenäistä tiedustelu- ja valvontakykyä avaruudessa”.

Juuso Liekkilä on alun perin laivastoupseeri ja avaruustekniikan diplomi-insinööri, joka opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa yleisesikuntaupseerin tutkintoa ja tekee väitöskirjaa avaruusalan yritysten roolista sodankäynnissä.

Hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että olisi mieluummin tehnyt Iceyen kanssa sopimuksen palvelujen kuin satelliittien ostamisesta. Se olisi ollut kustannustehokkaampaa. Liekkilän mukaan tutkijoilla on myös laaja asiantuntijakonsensus siitä, että yksittäisten matalan kiertoradan satelliittien operatiiviset hyödyt ovat puolustusvoimille hyvin marginaalisia.

LIEKKILÄ korostaa, että kommentoi asiaa Demokraatille yleisellä tasolla, koska ei tiedä Iceyen sopimuksen yksityiskohtia.

– Palveluita ostamalla voisi olla pääsy koko kaupallisen konstellaation tuottamaan dataan – Iceyella niitä on useita kymmeniä – kun taas omia satelliitteja ostamalla vain niiden tuottama data on käytössä.

Euromääräisesti summissa ei välttämättä ole eroa, mutta suorituskyvyn näkökulmasta kymmenet satelliitit kykenevät Liekkilän mukaan kuvaamaan tiheämmin kohteita kuin yksittäiset.

– Jos kuvia ostetaan palveluna huomattavasti enemmän kuin mitä omat satelliitit kykenevät ottamaan, niin palvelut voivat myös tulla kalliimmaksi. Kustannustehokkuus ei siis välttämättä tarkoita rahallista säästöä, vaan jonkinlaista suorituskykylisää, hän avaa.

TOISAALTA asia ei ole yksiselitteinen. Vaikka yksittäisten satelliittien operatiiviset hyödyt ovat osin pieniä, kaupallisten palveluiden käyttöön liittyy Liekkilän mukaan aina haittoja ja riskejä.

– Osa voi liittyä esimerkiksi yrityksen liiketoiminnallisiin päätöksiin, jolloin palveluiden saatavuudesta ei voi olla täyttä varmuutta. Jos asevoimat omistavat satelliitit itse, ne voivat myydä tai vaihtaa tietoa kumppanien kanssa. Jos dataa ostetaan palveluna, niin yritys lähtökohtaisesti omistaa sen, eivätkä asevoimat voi jakaa sitä itse omalla päätöksellään välttämättä eteenpäin, hän kommentoi.

Liekkilä haluaa painottaa, että kritiikistä huolimatta hankinta on hänestäkin ollut sinänsä perusteltu, ja avaruuteen on järkevä panostaa.

– Suomessa on väkilukuun nähden hyvin vahva avaruusteollisuus, mutta puolustusvoimien toiminta siinä on ollut aika vähäistä. Vaikka oma kommentointi saattoi näyttää kriittiseltä, kyse oli enemmän hankinnan kohteesta kuin sopimuksesta itsessään. Sen näen erittäin tervetulleena

SUOMEN ja maailmanpoliittisen turvallisuustilanteen mullistusten vuoksi puolustushankinnoilla näyttää olevan ”piikki auki”. Suomi sitoutui Nato-kokouksessa tällä viikolla nostamaan puolustukseen käytettävän budjettinsa lähivuosina 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Onko riski, että nyt hankitaan sellaistakin, mikä ei olisi välttämätöntä – ja toisaalta sinänsä ymmärrettäviin turvallisuus- ja salassapitonäkökohtiin vedoten jätetään hankinnat perustelematta ja oleellistakin tietoa kertomatta, esimerkiksi poliittisia päätöksiä tehdessä?

– En osaa vastata muiden puolesta, mutta mielestäni asioista pitää pystyä puhumaan myös kriittisesti ja avoimesti – turvallisuusluokkien rajoissa tietenkin. Itse teen juuri tästä aihealueesta nyt julkista tutkimusta ja pidän tärkeänä, että pystyn myös osallistumaan julkiseen keskusteluun. Se on kai kuitenkin yksi väitöskirjatutkimuksen tavoitteista, Juuso Liekkilä vastaa.

– Toisaalta ymmärrän, että tämänkin päätöksen taustalla voi olla myös turvallisuusluokiteltuja seikkoja. Se haastaa keskustelua paljon, jos esimerkiksi puolustusministeriö tai puolustusvoimat ei ymmärrettävistä syistä kykene niitä enempää avaamaan.

Juttua muokattu klo 19.34: korjattu kappaleasettelua.

AVAINSANAT

Julkisen sanan neuvosto linjasi luottamuksellisen tausta-aineiston käytöstä – Taustalla Marin-kirja

Politiikantoimittaja Lauri Nurmen Sanna Marin -kirja synnytti keskustelua luottamuksellisesti annettujen tietojen käytöstä jälkikäteen muissa yhteyksissä.

Julkisen sanan neuvosto JSN kertoi perjantaina hyväksyneensä kesäkuun kokouksessaan ohjeistuksen luottamuksellisen tausta-aineiston käytöstä.

Ohjeistus on julkaistu päivitetyssä Journalistin ohjeiden soveltamisoppaassa ohjeen 18 yhteydessä:

-  Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ettei hänen journalistille tausta-aineistoksi antamiaan tietoja julkaista hänen nimissään ilman lupaa myöskään myöhemmin tai muissa yhteyksissä. Siitä, mitä haastateltavan kanssa on sovittu, voidaan kuitenkin poiketa erityisen painavasta syystä, kuten olosuhteiden muututtua niin olennaisesti, että asian yhteiskunnallinen merkitys ja yleisön oikeus tietää edellyttävät tiedon julkaisua, JSN opastaa.

JSN:n mukaan myös erilaisten keskustelu- ja taustatilaisuuksien siteeraamiselle etukäteen asetettuja rajoituksia on syytä kunnioittaa tietolähteiden oikeuksien turvaamiseksi.

TOIMITTAJA Lauri Nurmen kirjoittama kirja ex-pääministeri Sanna Marinista synnytti viime syksynä keskustelua pelisäännöistä, kuten luottamuksellisesti annettujen tietojen käytöstä jälkikäteen muissa yhteyksissä.

Marin viestitti kirjan sisällön tultua julki, ettei häneltä ole pyydetty lupaa yksityisten keskusteluiden siteeraamiseen tai annettu mahdollisuutta sitaattien tarkistamiseen.

Nurmen mukaan Marin on kertonut hänelle nämä asiat nimenomaan siksi, että Nurmi voisi joskus kertoa niistä osana historiankirjoitusta. Hän kertoo kirjassa päättäneensä, että kertoisi asioista, jos kirjoittaisi tapahtumista kirjan sen jälkeen, kun Marin ei enää ole pääministeri.

Neuvosto katsoi, että epäselvyydet pelisäännöistä voivat heikentää luottamusta journalismiin ja journalisteihin. Siksi neuvosto päätti selkeyttää eettistä ohjeistusta Journalistin ohjeiden soveltamisoppaassa.

Neuvosto kuuli käsittelyn aikana muun muassa Lauri Nurmea ja erilaisten toimittajayhdistysten edustajia.

AVAINSANAT