VALIKKO

Energiavirasto: Määräaikainen sähkösopimus yhä yleisin Suomessa – Pientuotannon määrä kasvussa

Kolmen suurimman sähkönmyyjän yhteenlaskettu markkinaosuus kattoi viime vuonna Suomessa 46 prosenttia asiakkaista.

Pörssisähkösopimusten osuus suomalaistalouksissa kasvoi viime vuonna hieman, toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä laski lievästi ja määräaikaisten osuus pysyi ennallaan. Pientuotannon eli pääasiassa katolle asennettujen aurinkopaneelien määrä kasvoi 11,5 prosenttia.

Energiaviraston mukaan pörssisähkösopimusten osuus oli vuoden 2024 lopussa noin 33 prosenttia kaikista sopimuksista. Osuus nousi tiedotteen mukaan edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä, mikä kertoo pörssisähkösopimusten nopean kasvun nyt taittuneen.

Vielä vuonna 2021 pörssisähkösopimusten osuus oli alle 10 prosenttia, joten kahdessa vuodessa osuus kolminkertaistui. Nopean kasvun tasaannuttua pörssisähkö on vakiinnuttanut asemansa osaksi kuluttajien sopimusvalintoja.

Pörssisähkössä kuluttaja kantaa hintavaihtelun riskin, mutta jos hän pystyy ohjaamaan kulutustaan edullisille tunneille, sopimus on yleensä edullisin vaihtoehto.

MÄÄRÄAIKAISTEN sähkösopimusten osuus oli noin 45 prosenttia, eli yhtä suuri kuin edellisvuonna.

Määräaikaisten sopimusten suosio pysyi ennallaan, vaikka markkinahinnat tasaantuivat vuoden 2023 korkeiden hintojen jälkeen. Monelle kuluttajalle vakaa sähkön hinta on tärkeä tekijä uutta sähkösopimusta valitessa.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus laski vuonna 2024 noin 22 prosenttiin. Osuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa huomattavasti: vuonna 2015 se oli lähes 58 prosenttia.

Vuosittain jatkunut lasku on ollut viime vuosina erityisen nopeaa. Kuluttajat ovat siirtyneet enenevissä määrin määräaikaisiin sopimuksiin tai pörssisähköön.

VUONNA 2024 sähkösopimusten tarjonta laajeni. Hybridituotteet yhdistävät esimerkiksi pörssisähköön sidottuja ja kiinteähintaisia osuuksia samaan sopimukseen.

Markkinoilla on myös tarjolla muun muassa toistaiseksi voimassa olevia pörssisähkösopimuksia, joissa kuluttajalla on mahdollisuus kiinnittää energian hinta osaksi aikaa, esimerkiksi talvikuukausien ajaksi.

Sähkönmyyjää vaihtoi viime vuonna noin 15 prosenttia kotitalouksista. Vaihtoaktiivisuus on pysynyt saman tasoisena useamman vuoden.

VIIME vuonna jo 101 600 kotitaloutta oli liittänyt omaa pientuotantoaan sähköverkkoon. Kun mukaan lasketaan myös pienet yritykset, pientuotantoasiakkaiden määrä kasvoi vuodessa 11,5 prosenttiyksikköä.

Sähkön pientuotantokapasiteetti nousi 18,6 prosenttia reiluun 1 200 megawattiin. Pääosa pientuotannosta on katoille asennettua aurinkosähköä.

Sähköverkkoon oli vuoden 2024 lopussa liittynyt 280 energiayhteisöä, joissa oli kaikkiaan 3 300 eri käyttöpaikkaa. Energiayhteisöjen, esimerkiksi aurinkosähköä tuottavien taloyhtiöiden, määrää seurattiin viime vuonna ensimmäisen kerran.

SUOMEN vähittäismarkkinoilla toimi viime vuoden lopulla 49 sähkönmyyjää, vuoden mittaan viisi myyjää lopetti ja yksi uusi aloitti toimintansa.

Kuudella myyjällä oli yli 5 prosentin markkinaosuus, ja kolmen suurimman myyjän yhteenlaskettu markkinaosuus kattoi 46 prosenttia asiakkaista.

Sähköä myytiin yhteensä 3,7 miljoonalle pienasiakkaalle, joista 3,3 miljoonaa oli kotitalouksia.

 

AVAINSANAT

Leikkauspiina jatkuu Kainuussa: hyvinvointialue yt-neuvotteluihin

Kajaanin keskussairaala kuvattuna edellisten yt-neuvotteluiden aikana viime talvena.

Kainuun hyvinvointialue kertoi torstaina esittävänsä Kainuun aluehallitukselle koko henkilöstöään koskevia yt-neuvotteluita. Edellisestä jättisaneerauksesta on vain muutama kuukausi aikaa.

Alustavan arvion mukaan nyt tarvittavat henkilöstövähennykset vastaavat noin 120:tä henkilötyövuotta. Irtisanottavien ihmisten määrää ei vielä tiedetä.

Hyvinvointialueen mukaan yt-neuvotteluiden tavoitteena vähentää henkilöstökuluja ensi vuonna arviolta noin kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Helmikuussa Kainuun hyvinvointialue irtisanoi noin 40 työntekijää edellisten yt-neuvotteluiden tuloksena.

ALUEELLA työskentelee noin 4 000 ihmistä. Kaikkiaan työntekijöiden työpanoksesta muodostuu yhteensä noin 3 400 henkilötyövuotta.

Useat hyvinvointialueet ympäri Suomen ovat viime aikoina irtisanoneet henkilöstöään niihin kohdistuvien valtavien säästöpaineiden vuoksi.

AVAINSANAT

Afrikkalainen vessa-avustussotku päättyi kovaan petostuomioon

Suomalaisilla on ollut tällä vuosituhannella useita projekteja Sambiassa ja Ghanassa paikalliskylien modernisoimiseksi.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona viisikymppisen naisen lähes kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen muun muassa törkeästä avustuspetoksesta: Sambiaan ja Ghanaan rakennettujen käymälöiden haamulaskutuksesta.

Käymäläseura Huussi oli ilmoittanut itse lokakuussa 2023, että sen saamien kehitysyhteistyöhankerahojen käytöstä oli löytynyt epäselvyyksiä. Yhdistyksen hallitus teki poliisille rikosilmoituksen rahankäytön epäselvyyksistä Sambian kuivasanitaatio-ohjelmassa.

Nyt tuomion saanut nainen toimi yhdistyksen projektipäällikkönä sekä Sambian että Ghanan sanitaatiohankkeissa. Molemmista löytyi tutkittaessa erilaista vilunkia.

Syyttäjän mukaan nainen antoi avustuksesta päättävälle ulkoministeriölle (UM) vääriä tietoja hankkeiden rahoitukseen liittyvistä seikoista tai jätti kertomatta tai salasi olennaisia asioita.

YHDISTYKSELLÄ ei ollut syyttäjän mukaan luotettavaa työajanseurantajärjestelmää, vaan syytetty kirjasi itse työaikaansa. Yhdistyksellä ei ollut syyttäjän mukaan myöskään luotettavaa hankekohtaista kirjanpitoa.

Syyttäjän mukaan Sambian hankekumppaneille tilitettiin vuonna 2022 noin 63 000 euroa vähemmän kuin vuosiraportilla ilmoitettiin hankekumppaneiden toteutuneiksi kuluiksi. Vuonna 2023 varoja lähetettiin kumppaneille noin 126 000 euroa vähemmän kuin oli budjetoitu. Tuolloin vuosiraporttia ei syyttäjän mukaan laadittu lainkaan.

Ghanan paikallisille hankekumppaneille tilitettiin vuonna 2023 varoja ainakin 32 000 euroa vähemmän kuin oli budjetoitu.

Yhdistys ei myöskään palauttanut ylijääneitä varoja ulkoministeriölle.

- (Syytetty) on erehdyttämistarkoituksessa pitänyt yllä viranomaisten väärää käsitystä hankkeiden toteuttamisesta toimittamalla ulkoministeriölle väärennettyjä ja vääriä asiakirjoja sekä tietoisena ehtojen mukaisista tiedonantovelvollisuuksistaan laiminlyönyt ilmoittaa olennaisista muutoksista UM:lle.

Nainen myös aiheutti tai yritti aiheuttaa syyttäjän mukaan menettelyllään sen, ettei UM perisi avustuksia takaisin.

SYYTTÄJÄN mielestä nainen anasti Käymäläseura Huussin varoja maksamalla yhdistyksen tililtä sille kuulumattomia tai muuten perusteettomia maksuja sekä nostamalla tileiltä käteisvaroja yhteensä noin 225 000 euron arvosta.

Syyttäjän mukaan nainen yritti peitellä tekoaan muun muassa muuttamalla yhdistyksen toimintaohjesääntöä.

Lisäksi syyttäjän mukaan nainen väärensi yhdistyksen tilikautta 2022 koskevan tilintarkastuskertomuksen käyttääkseen sitä harhauttavana todisteena yhdistyksen taloudenpidosta.

Nainen myös laati tilintarkastajan hankeraportin ja lisäsi itse siihen yhdistyksen tilintarkastajan allekirjoituksen.

Syyttäjän mukaan nainen toimitti molemmat asiakirjat ministeriöön.

OIKEUDENKÄYNNISSÄ nainen tunnusti toimineensa tuomioesityksessä kuvatulla tavalla ja myönsi syytteet oikeiksi.

Naisen syyksi luettiin törkeä avustuspetos, törkeä kavallus ja kaksi väärennystä vuosien 2022 ja 2023 aikana.

- Ottaen huomioon tavoitellun hyödyn määrä ja tekoon kokonaisuutena sisältyvät elementit, käräjäoikeus toteaa, että kysymys ei ole omassa kategoriassaan vähäisestä teosta, oikeus totesi.

Naiselle tuomittiin vuoden ja yhdeksän kuukauden mittainen ehdollinen vankeusrangaistus ja 30 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Nainen myös velvoitettiin maksamaan UM:lle väärinkäytetyt avustukset eli reilut 400 000 euroa korkoineen ja Käymäläseura Huussin konkurssipesälle 225 000 euroa viivästyskorkoineen.

Yhdistyksen uutisoitiin hakeutuneen tapahtuneen takia konkurssiin vuonna 2023.

Teksti: STT/ Johanna Latvala

AVAINSANAT

JSN: Langettava päätös drooniuutisoinnista

Hornet-hävittäjä lentää taivaalla, kuvattu Tapanilassa Helsingissä perjantaiaamuna 15. toukokuuta.
  • Kotimaa
  • 18.06.2026
  • 11:19
  • (Päivitetty: 18.06. 12:17)

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Helsingin Sanomille ja Ilta-Sanomille langettavan päätöksen virheistä maaliskuisessa drooniuutisoinnissa.

Maaliskuun lopulla lehdet julkaisivat tarkistamatta tekoälytyökalun tuottaman virheellisen tiedon siitä, että Kaakkois-Suomeen pudonneet droonit olisivat olleet lähtöisin Venäjältä.

Tämän lisäksi lehdet kertoivat ensin virheellisesti, että droonit olisi pudotettu, vaikka todellisuudessa droonit olivat pudonneet.

NEUVOSTO piti vakavana sitä, että tekoälyn tuottama virheellinen tieto julkaistiin uutisena ja ilman, että kukaan oli tarkistanut sen paikkansapitävyyttä alkuperäislähteestä. Neuvosto arvioi, että samalla lehdet luopuivat journalistisesta päätösvallastaan eivätkä osoittaneet riittävää lähdekriittisyyttä.

Vapauttavan päätöksen JSN:ltä sai Aamulehti, joka oli korjannut konsernin juttuvaihtona saamastaan jutusta väitteen droonien venäläisyydestä jo ennen julkaisua.

JSN teki päätöksen asiasta kokouksessaan tiistaina. Puheenjohtaja Eero Hyvönen oli poissa kokouksesta sairastumisen vuoksi. Häntä sijaistivat ensimmäinen varapuheenjohtaja Pasi Kivioja ja kolmas varapuheenjohtaja Margareta Salonen.

AVAINSANAT

Hovioikeus: Räjähteiden ja terrorimateriaalin hankkiminen ei ollut terrorismia

Kankaanpään uusnatsijoukon epäillään kokeilleen räjähdysaineita maastossa. Kuva ei liity tapaukseen.
  • Kotimaa
  • 17.06.2026
  • 15:01
  • (Päivitetty: 17.06. 15:04)

Vaasan hovioikeus on hylännyt kahdelle miehelle nostetut terrorismirikossyytteet Kankaanpään äärioikeistojutussa. Aiemmin samaan ratkaisuun päätyi myös käräjäoikeus.

Akselerationismia kannattaneilla ja satanismista innostuneilla uusnatseilla oli hovioikeuden mukaan kyllä hallussaan räjähteitä ja aseita sekä erilaista terrorismiin liittyvää materiaalia.

Vaikka kaksikko oli harjoitellut räjähteiden ja ammusten valmistamista ja tutustunut aseisiin, asiassa jäi oikeuden mukaan näyttämättä, että he olisivat jo päättäneet tehdä jonkin rikoksen terroristisessa tarkoituksessa.

- (Syytettyjen) radikalisoituminen ja se, että heidän on näytetty ihailleen terrori-iskujen tekijöitä, eivät sellaisenaan osoita heillä olleen terroristista tarkoitusta, hovioikeus toteaa tuomiossaan.

Akselerationismiksi kutsutaan ”rotusotaa” ja yhteiskunnan romahduttamista korostavaa ajattelua.

NOIN KOLMIKYMPPISET miehet saivat hovioikeudelta tuomiot kuitenkin muista rikoksista. Toinen tuomittiin muun muassa törkeästä pahoinpitelystä ja toinen törkeästä kiristyksestä.

Heidän lisäkseen jutussa eripituisiin vankeusrangaistuksiin on tuomittu kolme muuta miestä.

AVAINSANAT

Kotkan kohuttu kaupunginjohtaja irtisanoutui – saa ison erokorvauksen

Sotkamosta lähtöisin oleva Esa Sirviö on pitkäaikainen kunta-alan ammattilainen.
  • Kotimaa
  • 17.06.2026
  • 12:22
  • (Päivitetty: 17.06. 12:23)

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö on irtisanoutunut virastaan. Sirviö kertoo päätöksen johtuvan siitä, että hän on menettänyt kaupunginhallituksen luottamuksen.

Ratkaisuun päädyttiin kaupunginhallituksen ja Sirviön yhteisten neuvottelujen perusteella. Kaupunginhallitus merkitsi Sirviön irtisanoutumisilmoituksen tiedoksi keskiviikkoaamun kokouksessaan.

- Neljännesvuosisadan kuntajohtamisen kokemuksella ymmärrän, että tilanteessa, jossa on esillä luottamuksen menetys, ei ole montaa vaihtoehtoa. Ensin on katsottava peiliin ja samalla todettava, ettei ole onnistunut kaikissa odotuksissa, Sirviö sanoo Kotkan kaupungin tiedotteessa.

Syksyllä 2025 Sirviö oli kahden kuukauden virkavapaalla tehtävistään. Hän ajoi alkusyksystä autoa humalassa ampuma-ase takapenkillä. Tammikuussa hän sai tuomion törkeästä rattijuopumuksesta ja ampuma-aserikoksesta. Sirviö ei valittanut tuomiosta.

KOTKAN kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sami Virtasen mukaan hallitus on arvioinut kaupunginjohtajan tehtävän hoitamisen edellytyksiä sekä luottamuksellisen yhteistyösuhteen jatkumista.

- Kokonaisarvion perusteella on päädytty siihen, ettei yhteistyön jatkamiselle ole enää riittäviä edellytyksiä, Virtanen sanoo kaupungin tiedotteessa.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Sirviön välille laaditun erosopimuksen sekä totesi erokorvauksen maksettavaksi. Erokorvaus on kymmenen kuukauden rahapalkkaa vastaava summa kahden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi. Kun irtisanomisaika on päättynyt, erokorvauksen suuruus on 148 325,80 euroa.

Sirviöllä ei ole irtisanomisaikana työntekovelvoitetta. Hän on irtisanomisajan vuosilomalla.

AIEMMIN Sirviö (s. 1969)on työskennellyt kunnanjohtajana muun muassa Punkalaitumella, Mouhijärvellä sekä Mänttä-Vilppulassa. Kotkassa hän aloitti vuonna 2017.

Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.

AVAINSANAT