Elisa Gebhard ei hae apulaispormestariksi

SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard on tehnyt ratkaisunsa.

Ensimmäisen kauden kansanedustajan nimi on pyörinyt mukana spekulaatioissa, kenestä tulee SDP:n ehdokas Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestariksi.

Se ei ole Elisa Gebhard. Hän sanoo Instagramissa, ettei hakenut kuntavaaleissa tehtävään, jossa jättäisi eduskunnan.

– En ole suunnitellut elämää ajatellen, että tekisin tällaisen siirtymän. Äänestäjät valitsivat minut eduskuntaan vasta kaksi vuotta sitten, ja minulla on vielä tehtävää kansanedustajana.

– Historiallisen oikeistolaisen konservatiivihallituksen aikana tarvitaan kaikki vastavoimat puolustamaan hyvinvointivaltiota, jokaisen ihmisen yhdenvertaisuutta ja oikeusvaltiota. Juuri nyt paikkani on eduskunnassa. Mietin asiaa todella, eikä ratkaisu ollut yksinkertainen.

Demokraatti kertoi viime viikon perjantaina, että SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään.

Iltalehti kertoi myöhemmin viikonloppuna, että kisaan on valmis myös kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari.

Moni kärkiniminä pidetyistä helsinkiläisistä demaripoliitikoista on jo kertonut, ettei tavoittele tehtävää.

Gebhardin päivityksestä kertoi aiemmin tänään myös Iltalehti. Demokraatti ei tavoittanut aamupäivällä Gebhardia kommentoimaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Aikaa on tämä viikon torstaihin.

AVAINSANAT

Heinäluoma ja Kumpula-Natri Helsingin sote-leikkauksista: ”Härski ryöstöretki, riistoa ja epäloogista sanelua”

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen vain Helsinkiin kohdistuvia 35 miljoonan euron siirtymätasausleikkauksia vuosille 2026-27.

Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa hallituksen Helsingin sote-palveluihin kahdessa vuodessa esittämät 35 miljoonan euron leikkaukset aiheuttivat vähemmän yllättäen puheenvuoropyyntöjen vyöryn ja kiivasta debattia.

– Härski ryöstöretki helsinkiläisten veronmaksajien kukkarolle. On järjetöntä ja epäloogista rangaista siitä, että alue toimii juuri kuten hallitus on esittänyt, eli hoitaa talouttaan vastuullisesti. Nyt tilanne ja viesti on se, että rahat viedään ja aina vain leikataan, tehtiin mitä ja miten tahansa, Eveliina Heinäluoma (sd.) kommentoi.

Demareista Miapetra Kumpula-Natri moitti esitystä epäloogisuudesta ja siitä, ettei ”tässäkään asiassa ole suostuttu kuuntelemaan asiantuntijoita tai hakemaan ratkaisuja, vaan jatketaan jääräpäistä sanelua”.

– Helsingin riisto, jossa hallituksen käsi on syvällä sen taskussa, Kumpula-Natri tiivisti.

JÄRIN yllättävää ei ole sekään, että etenkin kokoomusedustajat puolustelivat päätöstä edellisen hallituksen sote-uudistukseen jättämillä ”valuvioilla”.

Kuitenkin myös kokoomusta edustavat poliitikot, väistyvä pormestari Juhana Vartiainen etunenässä, ovat arvostelleet kovin sanoin leikkauksia, kutsuen niitä muun muassa mielivaltaiseksi ja järjettömäksi rangaistukseksi.

Muusta oppositiosta hallituksen päätöstä ryöpyttivät etenkin Minja Koskela (vas.) ja Atte Harjanne (vihr.).

Koskelan mukaan hallituksen viesti on, että tekivät alueet mitä tahansa, aina leikataan ja viedään rahoitus. Harjanne puolestaan kysyi, miksi hallitus vihaa Helsinkiä.

Muutamat edustajat nostivat myös esiin epäilyksen siitä, ettei hallituksessa joko tiedetä tai välitetä, mikä on julkisen terveydenhuollon toimivuus paitsi yleisesti myös juuri tiiviisti kansoitetulla ja kasvavalla pääkaupunkiseudulla.

Tietyillä kriittisillä sektorilla, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, ilman työterveyshuoltoa tai varoja yksityisten palvelujen käyttöön avun saaminen ja hoitopolulle pääsy on Helsingissä käytännössä mahdotonta palvelujen ruuhkautumisen vuoksi.

”Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden” – Näin pääministeri Orpo selventää pääkaupungin lisäleikkauksia

Pääministeri Petteri Orpo Ylen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 27. huhtikuuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, etteivät hallituksen Helsingille esittämät kertaluonteiset 35 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole kannustavia.

– Ei sitä nyt kannustavaksi malliksi voi ratkaista, mutta meidän haaste on yksinkertaisesti se, että kun sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää pystyä säästämään ja Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden, niin tämä on erittäin ikävä ratkaisu mutta se tehdään tässä vaiheessa. Helsinki pärjää kyllä, Orpo kommentoi eduskunnassa tiistaina.

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen kertaluonteisia siirtymätasausleikkauksia 15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan Helsinkiin. Eduskunta käy tiistaina hallituksen esityksestä lähetekeskustelun.

Vielä helmikuussa Orpo totesi Demokraatin haastattelussa, että tavoitteena on kannustavuus.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi helmikuussa.

PÄÄMINISTERIN mukaan kannustavuus on edelleen hyvinvointialueiden rahoituksen tavoitteena, vaikka se ei Helsingin kohdalla parina seuraavana vuotena toteudukaan.

– Nyt kun kehitämme tätä rahoitusmallia eteenpäin, niin kyllä meidän on pakko saada sinne sellainen elementti, joka ihan aidosti kannustaa hyvään taloudenpitoon ja hyvään palveluiden järjestämiseen. Työ on kesken, Orpo sanoi tiistaina.

Pääministeriltä kysyttiin myös suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksistä, joita muun muassa kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz on julkisesti hämmästellyt. Orpon mukaan suuria eläkkeitä saavien veroale tuli puoliväliriihessä ansiotuloverotukseen esitettyjen kevennysten sivutuotteena.

– Se ei ole ollut missään tapauksessa primääritarkoitus, vaan ensisijaisesti me olemme hakeneet työn verotuksen keventämistä, jota tehdäänkin puolellatoista miljardilla vaalikauden aikana kokonaisuudessaan, myöskin näiden ylimpien marginaalien laskemista. Kun nämä päätökset nyt sitten konkretisoidaan lakiesityksiksi, niin tämä kysymys varmasti katsotaan läpi siinä yhteydessä.

AVAINSANAT

Nyt tuli Miapetra Kumpula-Natrin ratkaisu

SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ei tavoittele apulaispormestarin tehtävää Helsingissä.

– Kyllä, harkitsin insinöörinä, politiikan toimijana, eurooppalaistakin asuntopolitiikkaa ja ympäristö-, energia- ja elinkeinopolitiikkaa sekä teknologia- ja digipolitiikkaa rakastavana uutena Helsingin valtuutettuna ehdokkuutta paikkaan. Mutta itseäni tutkittuani en halua jättää valtion ja kansainvälisen politiikan työtä kansanedustajana, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Demokraatti kertoi viime viikon perjantaina, että SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään.

Iltalehti kertoi myöhemmin viikonloppuna, että kisaan on valmis myös kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari.

Moni kärkiniminä pidetyistä helsinkiläisistä demaripoliitikoista on jo kertonut, ettei tavoittele tehtävää.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä viimein käyntiin: Hilkka Ahde valmis apulaispormestariksi

SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään. Ahde kertoo asiasta perjantaina Demokraatille.

Ahde on ensimmäinen demarinimi, joka kertoo halukkuudestaan apulaispormestariksi.

– Olen pohtinut asiaa tiukasti muutaman päivän ajan ja tullut siihen tulokseen, etten pakene vastuuta. Äänimääräni velvoittaa myös ottamaan vastuuta, Ahde sanoo Demokraatille.

Ahde korostaa, että apulaispormestarin tehtävä on poliittinen.

– Tiedän, että tämä on älyttömän vaativa ja tärkeä tehtävä, mutta olen ennenkin ottanut haasteita vastaan ihan mahdottomissakin tilanteissa.

NIMISPEKULOINTI meni uusiksi sen jälkeen, kun SDP Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma ilmoitti maanantaina tavoittelevansa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää Helsingissä, eikä ole siis tarjolla apulaispormestariksi.

Demokraatin kyselykierroksella tiistaina kukaan ei vielä ilmoittautunut kisaan mukaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Äänestys käydään, jos ja kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Ahde sanoo suoraan toivovansa, että myös piiri kunnioittaa äänestäjien antamaa mandaattia. Tällä hän viittaa menestykseensä huhtikuun kuntavaaleissa.

Ahde oli viidenneksi suosituin SDP:n ehdokas Helsingissä. Kukaan hänen edellään olleista sosialidemokraateista ei ole käytettävissä apulaispormestariksi.

Ahde sai vaaleissa noin 800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, kaikkiaan noin 2 500. Eduskuntavaaleissa 2023 Ahde ylsi varasijalle Helsingissä.

Ahde sanoo saaneensa jo parilta osastolta lupauksia ehdolle asettamisesta ja saaneensa muutenkin runsaasti yhteydenottoja asiassa.

AHDE on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä.

– Olen ollut 12 vuotta valtuustossa ja katsellut kaavoitushommaa Oulussa ja Vantaalla. Ei tämä minulle sinänsä uutta ole.

Ahde kertoo asuneensa Helsingissä kaikkiaan jo 30 vuotta, joten tuntumaa kaupunkiin on. Hän nostaa keskeisiksi asioiksi apulaispormestarin työssä muun muassa liikenteen sujuvuuden, kaikkien liikennemuotojen kehittämisen, lähiluonnon huomioon ottamisen ja kohtuuhintaisen asumisen.

Ahde nostaa esille myös kaupungin varsinaiset asukkaat.

– Tänä päivänä tuntuu, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella.

Ahde oli ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun Nasima Razmyar (sd.) palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Johanna Laisaarelle (sd.), joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

Laisaari sanoi tiistaina Demokraatille harkitsevansa vakavasti kisaan lähtöä.

AVAINSANAT

Näin SDP valitsee ehdokkaansa Helsingin apulaispormestariksi – tässä kärkinimien tilanne juuri nyt

Apulaispormestaripeli vaikuttaa olevan aidosti auki SDP:ssä, kun moni vaaleissa pärjännyt nimi ei ole käytettävissä.

Apulaispormestarikisa nytkähti maanantaina SDP:ssä eteenpäin, kun SDP:n pormestariehdokkaana Helsingissä ollut kansanedustaja Eveliina Heinäluoma vahvisti muutoinkin uumoillun päätöksensä olla tarttumatta kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään.

Pesti on tulossa SDP:lle, mutta kuntavaalien ääniharava Heinäluoma ilmoitti tavoittelevansa tällä kertaa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää, joka ei edellytä kansanedustajan asemasta luopumista.

Heinäluoman ratkaisu käynnisti SDP:n sisäisen kisan Helsingissä.

Tiistaina myös SDP:n ääni-imureihin Helsingissä lukeutunut Ville Jalovaara kertoi Demokraatille, ettei ole käytettävissä tehtävään.

Demokraatin tietojen mukaan Heinäluoman mutta myös Jalovaaran ratkaisut kuitenkin yllättivät osan demareista.

HELSINGIN SDP tiedotti myöhemmin maanantaina Heinäluoman päätöksen jälkeen, että apulaispormestarin henkilöstä päätetään Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi.

Helsingin SDP oli vastaavassa tilanteessa tasan kaksi vuotta sitten, kun apulaispormestarina toiminut Nasima Razmyar valittiin kansanedustajaksi.

Apulaispormestarista käytiin tuolloin äänestys. Suljetussa lippuäänestyksessä oli neljä puolueosastojen asettamaa ehdokasta: Hilkka Ahde, Ville Jalovaara, Johanna Laisaari ja Markku Rantahalvari.

Kahden eniten ensimmäisellä kierroksella ääniä saaneen Ahteen ja Laisaaren välillä käytiin toinen äänestyskierros ja valituksi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi tuli Johanna Laisaari.

Myös tällä kertaa vaali käytäneen suljettuna lippuäänestyksenä, kunhan ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Päättyvällä kaudella SDP:n ryhmän kannat ovat kaupunkiympäristöasioissa jakautuneet.

NYT apulaispormestarin tontti on kuitenkin toinen ja siihen kuuluvat muun muassa liikenneratkaisut, maankäyttö ja asuminen.

Tehtävä on ollut koko olemassaolonsa ajan vihreiden ja Anni Sinnemäen hallussa. Aihepiiri on perinteisesti herättänyt Helsingissä poliittisia intohimoja.

Perehtyneisyydestä ja asiantuntemuksesta ei ole hommassa haittaa eikä kokemuksesta kaupungin hallinnossa.

Menestyksellä vaaleissa eli äänimäärällä on oma merkityksensä, mutta esimerkiksi Laisaari nousi apulaispormestariksi varavaltuutetun paikalta.

Helsingissä SDP:n ääniharavia Heinäluoman jälkeen olivat järjestyksessä Razmyar, Jalovaara, Tuula Haatainen, Ville Merinen ja Ahde.

Heistä Razmyar luopui apulaispormestarin paikasta vuonna 2023 noustuaan eduskuntaan, eikä ole hakeutumassa takaisin.

Haatainen on entinen apulaiskaupunginjohtaja, mutta myös hän on kansanedustaja ja kertonut julkisuudessa syöpäsairaudestaan.

Kansanedustaja Merinen oli ehdolla ensi kertaa Helsingissä, eikä ole halukas tehtävään.

Taustakeskusteluissa esiin nousevat tälläkin kertaa esiin nimenomaan Laisaaren ja Ahteen nimet.

Laisaari sanoo Demokraatille tiistaina harkitsevansa vakavasti uuttakin apulaispormestarin tehtävää. Ahde ei ole omassa pohdinnassaan vielä niin pitkällä vaan vasta harkitsee harkitsemista.

Heitä yllättävämpiä valintoja voisivat olla valtuustoon ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajistoon heti noussut Niilo Toivonen tai eduskuntaan vasta palannut entinen pitkäaikainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, joka oli nyt ehdolla Helsingissä.

Myös kansanedustaja Elisa Gebhard saa mainintoja.

Heistä Kumpula-Natri sanoo Demokraatille, että hänen pohdintansa on kesken. Gebhard puolestaan kommentoi, ettei ole vielä ehtinyt pohtia asiaa. Hän toivoo vaaliin kuitenkin useampia ehdokkaita.

Toivonenkaan ei sulje mahdollisuutta pois tässä vaiheessa vaan sanoo pohtivansa asiaa. Monen muun tavoin myös hän korostaa haluavansa kuulla puolueen sisäistä keskustelua.

Poissa pelistä ovat siis varmasti ainakin Heinäluoma, Razmyar, Jalovaara ja Merinen, mutta monen kohdalla tilanne on aidosti auki. Moni pannee merkille, etteivät kaikki kansanedustajatkaan kieltäytyneet ainakaan suoraan.

SILLÄ millaista kaavoitus- ja ympäristöpolitiikkaa tuleva SDP:n apulaispormestari kannattaa on suuri merkitys Helsingin pääpuolueiden välisiin suhteisiin.

Käytännössä linja on lähellä joko kokoomusta tai vihreitä ja vasemmistoliittoa.

Päättyvällä kaudella SDP:n ryhmän kannat ovat kaupunkiympäristöasioissa jakautuneet.

Viimeisimpänä esimerkkinä oli kaupunkiympäristölautakunnan äänestys kiistellystä Lapinlahden tunnelista, jota Eveliina Heinäluoma lautakunnassa kannatti.

Sen sijaan toinen SDP:n edustaja lautakunnassa, nyt vaaleissa valtuustosta rannalle jäänyt Sami Kuusela, halusi tutkituttaa tunnelille muita vaihtoehtoja. Tunnelia vastustivat vihreät ja vasemmistolliitto.

Helsingissä pormestari ja apulaispormestarit tulee valita valtuutettujen tai varavaltuutettujen joukosta. Niin sanotusta pystymetsästä valintaa ei siis sentään tehdä.

Juttua muokattu 30.4. klo 10:58: poistettu lautakuntajäsen Sami Kuuselasta virheellinen maininta ”valtuustosta tippunut”. Häntä ei valittu näissä vaaleissa valtuustoon, ja hän halusi tutkituttaa tunnelille muun vaihtoehdon.