VALIKKO

Eläkeläinen valtion salaisessa palveluksessa: Supon etsivän Veikko Palkon uskomaton tarina alkaa valjeta vasta nyt

Suojelupoliisin etsivä Veikko Palko jatkoi töitään eläkkeelläkin - mutta supo ei kerro kuinka pitkään.

Keväällä kuoli mies, jota kiitetään Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi vastavakoilijaksi – ja joka teki töitä suojelupoliisille vielä eläkkeelläkin.

Etsivälegenda Veikko Palkon vaikutus ja merkitys Suomen vastavakoilulle on alkanut paljastua vasta hänen kuolemansa jälkeen. Jotkut miehen saavutuksista ajoittuvat viiden vuosikymmenen taakse.

Suojelupoliisin etsivä seurasi helmikuisena iltana 1973, kuinka Tullihallituksen yliaktuaari Olavi Pihlman antoi muovikassiin käärityn salkun Neuvostoliiton suurlähetystön työntekijälle Helsingin Oulunkylässä. Pihlmanin epäiltiin vuotavan tietoja venäläisille.

Supon historiateoksessa Ratakatu 12 kerrotaan, kuinka etsivät ottivat Pihlmanin kiinni vuonna 1976 sen jälkeen, kun Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n tiedustelu-upseeriksi tiedetty mies luovutti hänelle muovikassin. Kassista paljastui viinaksia ja kirjekuori, jossa oli 2  000 markkaa käteistä, mikä tekee nykyrahassa noin 1  700 euroa. Myöhemmin kuulusteluissa Pihlman myönsi luovuttaneensa tietoja venäläisille.

Pihlman on yksi kylmän sodan ajan tunnetuimmista Suomessa paljastuneista vakoilutapauksista. Ratakatu 12 -teoksen mukaan ensihavainnot hämäräpuuhista teki tarkkasilmäinen supon etsivä, jonka nimi tuli julki vasta yli viisi vuosikymmentä myöhemmin, kun Helsingin Sanomissa julkaistiin hänen muistokirjoituksensa. Sen oli kirjoittanut supon historiaan hyvin perehtynyt emeritusprofessori Kimmo Rentola.

MUISTOKIRJOITUKSEN ja Ratakatu 12 -kirjan tietoja yhdistelemällä on pääteltävissä, että Pihlmanin helmikuussa 1973 huomannut etsivä oli Veikko Palko, joka kuoli huhtikuussa 83-vuotiaana.

Rentola on myös kirjoittanut Palkoa koskevat osuudet supon historiikissa.

Myöhemmin 1970-luvulla supon päälliköksi noussut Seppo Tiitinen kuvailee STT:lle Palkoa kaikkien aikojen merkittävimmäksi suomalaiseksi vastatiedustelijaksi.

-  Suurimmassa osassa siitä, mitä suojelupoliisi sai ainakin minun aikanani vastavakoilun alalla aikaiseksi, niin niissä tavalla tai toisella oli keskeinen panos ja keskeinen rooli Veikko Palkolla, hän sanoo.

STT:n suposta hankkimat työhistoriatiedot paljastavat Palkon saaneen etsivän viran supossa vuonna 1964.

Rentola kertoo muistokirjoituksessa, että Palko erikoistui vastavakoiluun. Hän pyrki tunnistamaan niin sanottuja illegaaleja eli peitehenkilöllisyyden turvin Suomessa toimivia vieraan vallan agentteja.

Palko oli urallaan mukana jutuissa, jotka päätyivät myöhemmin otsikoihin. Ne jutut, jotka jäivät julkisuudelta piiloon, nostivat osaltaan idän ja lännen välissä keinuttelevan Suomen arvostusta läntisissä tiedustelupiireissä. Suomi keräsi tietoja, joista muutkin hyötyivät.

Rentola kertoo Ratakatu 12 -kirjassa, että muita kiinnosti varsinkin supon keräämä tieto venäläisten tavasta luoda suomalaisia peitehenkilöllisyyksiä vakoojilleen. Työtä tehtiin arkistoissa.

Rentola kuvailee muistokirjoituksessa, että Palkosta kehittyi taitava arkistotiedon kaivaja.

ETSIVÄN kaikista saavutuksista ja työpanoksesta ei ole tähän saakka juuri puhuttu työn salaisen luonteen vuoksi. Rentola arvioi muistokirjoituksessa, että Palko vaikutti noin 25 agentin paljastumiseen. Supon entinen päällikkö Tiitinen ei ota kantaa Rentolan arvioon, muttei myöskään säästele Palkoa koskevia kehujaan.

-  Viimeistään nyt, kun ihminen on poistunut keskuudesta, pitää tunnustus lausua. Vaikka se tulee nyt aivan liian myöhään, sanoo Tiitinen.

Palko jäi eläkkeelle suposta vuonna 1999, mutta hänen työnsä ei loppunut siihen. Supon viestinnästä kerrotaan, että Palko oli määräaikaisissa työsuhteissa ajoittain vielä eläköitymisensä jälkeenkin.

STT:n saama nimikirjanote paljastaa, että määräaikaisia työsuhteita kesti ainakin vuoteen 2008 saakka. Sen tuoreempia tietoja supo ei työhistoriaotteessa luovuttanut.

Siitä, mitä Palko eläkevuosinaan supossa teki, ei toistaiseksi hiiskuta.

Teksti: Markku Uhari / STT

AVAINSANAT

Lykkäystä haetaan yleisimmin opintojen vuoksi – uudet alokkaat astuvat varusmiespalvelukseen tänään

Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Lapinjärvellä 2. heinäkuuta.

Yleisin syy sekä varusmies- että siviilipalveluksen aloittamisajankohdan muutoksen hakemiselle on Puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen mukaan opiskelu.

Siviilipalvelusvelvollisista noin kolmasosa hakee lykkäystä jossain vaiheessa, arvioi siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta STT:lle. Varusmiehistä vastaavaa dataa ei ole, kerrotaan Puolustusvoimista sähköpostitse STT:lle.

Puolustusvoimien mukaan opiskeluperusteessa taustalla voi olla esimerkiksi toisen asteen opintojen pitkittyminen.

LISÄKSI Puolustusvoimissa on joitakin sellaisia erityistehtäviä, joihin vaaditaan aiempia opintoja. Näitä ovat esimerkiksi oikeudellisen, kirkollisen tai lääkinnällisen alan tehtävät.

-  Tämä voi olla myös yksi syy, miksi halutaan suorittaa tietty määrä opintoja ennen varusmiespalveluksen alkua, kerrotaan Puolustusvoimien viestinnästä.

Moni siviilipalvelusvelvollinen taas saattaa hakea palveluksesta tukea omille opiskeluilleen tai uralleen ja aloittaa siksi opintonsa ennen palveluksen suorittamista, kertoo Siviilipalveluskeskuksen Reijonen.

-  Kyllä se aika ilmeistä on, että varsinkin nuoremmat ikäluokat hakevat sitä, että ensin opiskelut ja sitten palveluksen suorittaminen, Reijonen kertoo.

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN siviilipalvelus voi olla mahdollisuus saada työkokemusta sekä niin sanottua jalkaa oven väliin.

-  Ihan positiivisesti tietysti suhtaudutaan yleensä tähän lykkäyksen hakemiseen, koska on tärkeää, että nuoret opiskelevat, Reijonen sanoo.

Puolustusvoimat määrää asevelvollisen lähtökohtaisesti aloittamaan varusmiespalveluksen mahdollisimman pian toisen asteen jälkeen.

-  Tämä on sekä asevelvollisen että Puolustusvoimien etu, kerrotaan Puolustusvoimista.

Uudet alokkaat astuvat varusmiespalvelukseen tänään.

VIIME vuonna Siviilipalveluskeskus teki noin tuhat myönteistä lykkäyspäätöstä ja 61 kielteistä. Yhteensä siviilipalvelushakemuksia vastaanotettiin noin 2  300. Joukkoon kuuluu monena eri vuonna siviilipalvelukseen hakeutuneita velvollisia.

Siviilipalveluksen lykkäyspäätösten määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2021 noin 600 velvollista lykkäsi siviilipalvelustaan.

Varusmiespalveluksen aloittamisajan tai palveluspaikan muutosta haetaan samalla lomakkeella, joita Puolustusvoimat vastaanottaa vuosittain noin 7  800. Puolustusvoimat ei kuitenkaan erikseen tilastoi, kuinka moni näistä hakemuksista on koskenut aloittamisaikaa ja kuinka moni palveluspaikkaa.

Siviilipalveluskeskuksen Reijosen mukaan siviilipalvelus aloitetaan keskimäärin hieman vanhempana kuin varusmiespalvelus. Yhtenä syynä on se, että moni siviilipalvelusvelvollinen on alun perin hakeutunut armeijaan: viime vuonna siviilipalvelukseen hakeutuneista miltei puolet oli aloittanut varusmiespalveluksen, Reijonen kertoo.

-  Eli oli astuttu inttiin, ja yleensä siellä ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana oli tullut ajatus, että suoritan velvollisuuteni siviilipalveluksena. Jolloin se siviilipalveluksen aloittaminenkin sitten menee vähän myöhäisemmäksi.

Varusmies- tai siviilipalveluksen aloittamisajan siirtämisen perusteeksi käy opiskelun lisäksi esimerkiksi taloudellisen tilanteen järjestäminen. Se voi tarkoittaa muun muassa töiden tekemistä, koska esimerkiksi velkoja ei juuri pysty palveluksen aikana hoitamaan, Reijonen kertoo.

MYÖS tuore perheenlisäys tai muu henkilökohtainen syy voi olla pätevä peruste lykätä palvelusta.

Palveluksen aloittamisajankohta voi siirtyä myös terveydellisistä syistä, mutta silloin kyseessä on määräaikainen vapautus eli E-palveluskelpoisuusluokkaan määrääminen, ei aloittamisajan muutos. C-luokasta puolestaan puhutaan, kun velvollinen vapautetaan terveyssyistä palveluksesta kokonaan rauhan aikana.

Aloitusajan muutosta voi hakea maksimissaan siihen vuoteen asti, kun velvollinen täyttää 29. Sen jälkeen palvelus on aloitettava, jos ei ole saanut vapautusta terveyssyillä.

TOISINAAN siviilipalveluksen lykkäyshakemuksesta on mahdollista nähdä, että tarve olisi oikeastaan vapautukselle, kertoo Reijonen. Hakija saa silloin kielteisen lykkäyspäätöksen, jossa kuitenkin kerrotaan, miten vapautusta voi hakea.

-  Joskus voi olla elämäntilanne sillä tavalla solmussa, vaikka se ei ole ihan yksinään vapautusperuste, mutta jos on kaikki raha-asiat ja muut asiat sekaisin, niin harvoin terveyskään priimaa on. Tilannetta voi arvioida myös niin, että palveluksen suorittaminen ja normaalista arjesta pois repäiseminen saattaa olla vahingollista velvolliselle ja läheisille, Reijonen sanoo.

Eevi Grönlund/STT

AVAINSANAT

FT: Yhdysvallat uhkaa EU-maita 17 prosentin ruokatulleilla

Euroopasta viedään Yhdysvaltoihin muun muassa suklaata, viinejä ja juustoja.

Talouslehti Financial Timesin lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi uhannut Euroopan unionista tuotavaa ruokaa ja maataloustuotteita 17 prosentin tuontitulleilla.

Financial Timesin lähteiden mukaan varoitus annettiin EU:n kauppakomissaarille torstaina.

Trump kertoi toimittajille perjantaina lähettävänsä maanantaina tuontitulleja koskevia kirjeitä eri maille.

Trumpin mukaan kirjeitä lähtisi maanantaina mahdollisesti 12 maahan. Maat, joille kirjeet lähetetään, on tarkoitus ilmoittaa myös maanantaina.

AVAINSANAT

Kokaiinin keskiluokkaiset ”viihdekäyttäjät” alkoivat työllistää terveydenhuoltoa

Vuosia jatkunut kokaiininkäytön lisääntyminen näkyy suomalaisten terveydessä. Huumekuolemissa kokaiinilöydösten määrä on lisääntynyt merkittävästi, ja Husissa on tänä vuonna hoidettu ensimmäisiä kokaiinista johtuvia aivoverenkiertohäiriöitä.

-  Puhumme muutamasta yksittäistapauksesta. Kyse on ollut aivoverenvuodosta ja aivovaltimoiden supistumistilan seurauksena syntyneestä aivoverenkiertohäiriöstä, sanoo STT:lle Husin Meilahden sairaalan neurologi Marjaana Tiainen.

Potilaat ovat olleet alle 30-vuotiaita – nuoria aikuisia, jotka eivät tavallisesti kärsi vastaavista sairauksista. Kokaiininkäyttö on ollut niin sanottua viihdekäyttöä.

-  Niissä maissa, joissa kokaiininkäyttöä on ollut pitkään, tämä on ihan tiedossa oleva ilmiö. Me emme ole aikaisemmin nähneet sitä täällä, pelkästään amfetamiinin käyttäjillä. Nyt olemme yleismaailmallisessa trendissä ja saamme sen mukaisesti terveyshaittoja, Tiainen sanoo.

JO AIEMMIN Husissa on hoidettu amfetamiininkäytöstä johtuvia aivoverenkiertohäiriöitä, mutta niissäkin on Tiaisen mukaan alkanut korostua viihdekäyttäjien osuus.

Jo kehittynyttä aivokudoksen vauriota ei pystytä korjaamaan.

Kokaiini, samoin kuin amfetamiini, aiheuttaa voimakkaan verenpaineen nousun ja supistaa verisuonia. Aivoverenvuoto syntyy, kun verisuoni rikkoutuu ja veri purkautuu aivokudokseen.

-  Valitettavasti tämä on sellainen tapahtuma, joka tulee hyvin nopeasti, eikä jo kehittynyttä aivokudoksen vauriota pystytä korjaamaan. Hoito painottuu lisävaurioiden estämiseen ja kuntoutukseen.

Kuolemaan johtaneita, kokaiininkäytöstä johtuvia aivoverenvuotoja Husissa ei Tiaisen mukaan ole ollut.

-  Yleensä jää jotain pysyviä oireita, mutta kuntoutuksella pyritään siihen, että ihminen pystyy palaamaan kotiin ja selviytymään arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Valitettavasti kaikkien kohdalla näin ei käy.

KOKAIINISTA johtuvia sydäninfarkteja hoidetaan Husissa vuosittain useita.

-  Ei voida sanoa, että mistään kansantaudista olisi kyse, mutta aina toisinaan tulee potilaita, joilla sydäninfarktin syyksi paljastuu kokaiinin käyttö, sanoo Husin Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologi Mikko Parry.

Hän kertoo, että kokaiini vaikuttaa sydänlihaksen hapensaantiin kolmella mekanismilla. Kokaiini supistaa voimakkaasti verisuonia, mikä voi aiheuttaa sydänlihakseen verisuonikrampin, ja pahimmillaan koko suoni voi tukkeutua.

-  Kokaiinin on todettu myös lisäävän veren hyytymistaipumusta, mikä yhdessä verisuonten supistumisen kanssa voi pysäyttää verenkierron johonkin kohtaan sydämestä. Toisaalta stimulanttihuumeet kiihdyttävät verenkiertoa ja syketasoa, mikä voi pahentaa sydämen toimintahäiriötä, Parry sanoo.

Pitkäaikainen käyttö voi hänen mukaansa aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.

A-klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell sanoo, että Suomessa kokaiinia käytetään usein alkoholin kanssa, mikä moninkertaistaa riskejä. Päihteet muodostavat yhdessä uuden aineenvaihduntatuotteen, kokaetyleenin.

-  Verenpaineen ja sykkeen nousu kestävät pidempään ja vaikutus on voimakkaampi. Riski aivoverenvuodolle tai sydänperäiselle rytmihäiriölle kasvaa huomattavasti.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksen mukaan kokaiininkäyttö on lisääntynyt useita vuosia.

Monissa kaupungeissa kokaiinia käytettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan. Kun aiemmin käyttö painottui pääkaupunkiseudulle, viime vuonna kokaiinia havaittiin aina pohjoisinta Suomea myöten.

Vuonna 2023 kokaiini oli mukana myrkytyksen aiheuttajana 15 huumemyrkytyskuolemassa, kertoo THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku. Näistä neljässä kokaiini arvioitiin kuoleman kannalta todetuista aineista merkittävimmäksi.

Vaikka kokaiinia todetaan vainajista edelleen paljon vähemmän kuin esimerkiksi amfetamiinia, Kriikun mukaan kokaiinilöydösten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2022 kokaiinia todettiin 33 vainajassa ja vuonna 2023 jo 75:ssä. Alustavan tiedon mukaan vuonna 2024 määrä kuitenkin laski alle 50 löydökseen.

Kokaiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta, jonka myötä työkyky ja sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä. Ulriika Sundellin mukaan riippuvuuden hoito on Suomessa vielä lapsenkengissä. Taustalla ovat hänen mukaansa osin asenteet.

-  Stimulantti- tai kokaiiniriippuvuus on nähty valintana. Että ihmiset valitsevat käyttää, vaikka se on yhtä lailla riippuvuuden aiheuttava päihde kuin esimerkiksi opioidit.

Suomessa päihdehoito on pitkälti keskittynyt opioideihin ja alkoholiin. Esimerkiksi stimulanttiavusteista lääkehoitoa kokaiiniriippuvuuteen on yhä vaikea saada.

-  Siinä korvataan kokaiini jollain miedommalla stimulantilla, esimerkiksi adhd:n hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Myös ketamiinia on maailmalla tutkittu kokaiiniriippuvuuden hoidossa, ja sillä on saatu alustavasti ihan hyviä tuloksia. Stimulanttikorvaushoidosta käydään jo keskustelua Suomessakin, mikä on positiivista.

Lääkehoitoa kokaiiniriippuvuuteen on yhä vaikea saada.

Sundell sanoo, että työterveyshuollon isot toimijat ovat alkaneet jo kehittää päihdepalveluitaan, kun lisääntynyt viihdekäyttö on tunnistettu ongelmaksi työpaikoilla.

-  Näkisin, että kokaiiniriippuvuuden hoitoon halutaan panostaa. Kun keskeisessä asemassa olevia henkilöitä – esimerkiksi juristeja, lääkäreitä ja yritysten toimitusjohtajia – alkaa pudota työelämästä, siinä on isot eurot kyseessä.

KÄYTTÄJILLÄ on Sundellin mukaan korkea kynnys hakea apua.

-  Käyttäjäkunnassa on paljon keskiluokkaa, paremmin toimeen tulevaa ylempää keskiluokkaa, opiskelijoita ja työssä käyviä. Suomen nykyinen päihdehoitojärjestelmä on pitkälti hyvin ongelmallisesti käyttävien palvelua, joten kynnys hakeutua hoitoon on varmasti äärimmäisen korkea.

Moni saattaa pelätä, päätyykö lääkäriltä tieto poliisille. Sekä Sundell että Parry vakuuttavat, että terveydenhuollosta ei tehdä rikosilmoituksia käyttörikoksista.

-  Meillä ei ole velvollisuutta tai edes oikeutta puhua poliisille tällaisista asioista. Me yritämme ensisijaisesti hoitaa terveyttä ja saada potilaalle mahdollisimman hyvän hoidon, Mikko Parry sanoo.

Lisääntynyt viihdekäyttö on tunnistettu ongelmaksi työpaikoilla.

Sundell sanoo, että työterveyshuollosta ei päädy työnantajalle tietoa huumeidenkäytöstä kuin rajatuissa poikkeustapauksissa.

-  On tiettyjä aloja, esimerkiksi ammattikuljettajat ja osa sote-henkilöstöstä, joilla on nollatoleranssi ja joiden kohdalla on pakko ilmoittaa käytöstä valvovalle viranomaiselle.

Lisäksi terveydenhuollossa joudutaan Sundellin mukaan usein pohtimaan ajoterveyteen liittyviä ilmoituksia ja lastensuojeluilmoituksen tekemistä, jos päihdekäytön epäillään vaikuttavan lasten hyvinvointiin tai turvallisuuteen.

-  Jos ihminen on vapaaehtoisesti tullut hoitoon ja haluaa ottaa vastaan apua ongelmaansa, yleensä voidaan yhdessä pohtia, miten saadaan lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet hoidettua niin, että minimoidaan haittoja ja ihmisen ahdistusta.

Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen

AVAINSANAT

Tällaisia muutoksia ASO-asuntojen ehtoihin on suunnitteilla

Ympäristöministeriö selvittää asukkaiden mahdollisuutta lunastaa asunnot itselleen. Selvitettävänä on myös, miten aso-asuntojen muuttaminen vuokra- tai omistusasunnoiksi konkurssitilanteessa onnistuisi.

Valtion tuen loppuminen asumisoikeusasuntojen (aso) rakentamiseen tulee ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan käytännössä lopettamaan uusien aso-asuntojen rakentamisen, vaikka kohteita olisi mahdollista rakentaa myös markkinaehtoisesti.

Ilman valtion tukemaa uudistuotantoa asukkaiden asunnoista maksamat käyttövastikkeet lähtevät nousuun. Asukkaat kertovat selvityksessä olevansa huolissaan oman asumisensa jatkumisesta.

Voisiko valtion rahoituksen lopettaminen ja siihen liittyvä käyttövastikkeiden nousu lopulta ajaa asukkaat muuttamaan pois nykyisistä asunnoistaan?

Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laannin mukaan lopullisia vaikutuksia asukkaiden asemaan on vaikea arvioida.

-  Aiemmat tuet, jotka asuntoihin on myönnetty, tietysti tasaavat kustannusvaikutusta, ja esimerkiksi asuntojen perusparantamiseen on edelleen olemassa järjestelmät. Myös vanhimmasta päästä olevat lainapääomat alkavat tulla jo ainakin osin maksetuiksi, joka sitten lyö puskuria toiseen suuntaan. Tasaamista tapahtuu siis molemmin päin.

Asumisoikeusasuminen on asumismuoto, jossa asukas ostaa ensin asumisoikeuden asuntoon ja maksaa sen jälkeen asunnosta kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusmaksun suuruus on 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Valtion tuella on rakennettu vuosina 1990-2023 noin 56  000 asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on 1,5 prosenttia. Nykyisen hallitusohjelman mukaan uusille asumisoikeuskohteille ei myönnetä enää tukia.

SELVITYS EHDOTTAA, että aso-asuntoja voitaisiin tarjota tulevaisuudessa asukkaille lunastettaviksi. Asumisoikeusasuntoon on elinikäinen asumisoikeus, mutta asuntoa ei voi tällä hetkellä lunastaa omaksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan ministeriössä pyritään nyt luomaan toimiva malli siihen, että asukas voisi halutessaan lunastaa asumisoikeusasunnon itselleen.

Ympäristöministeriö käynnisti selvityksen asumisoikeusasunnoista viime keväänä. Selvityksessä analysoitiin valtion uudistuotannon rahoituksen lopettamisen vaikutuksia asumisoikeusyhteisöihin ja etsittiin kustannustehokkaita ratkaisuja asumisoikeusjärjestelmän ongelmiin.

-  Asumisoikeusasuntojen määrä on noussut nopeasti, ja valtion laina- ja takausvastuut ovat siten kasvaneet. Käyttö- ja luovutusrajoitusten myötä asunnot ovat kuitenkin pysyvästi asumisoikeuskäytössä, vaikka markkinatilanteet muuttuisivat ja kysyntää ei enää olisi, perustelee ministeri Multala selvityksen tarvetta ympäristöministeriön tiedotteessa.

LISÄKSI MINISTERIÖ alkaa valmistella niin kutsuttua realisointimallia. Tällöin asumisoikeusyhtiön konkurssitilanteessa asumisoikeustalo voitaisiin vapauttaa lain mukaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Toisin sanoen asumisoikeusasunnot voitaisiin muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi.

Näin voitaisiin selvityksen mukaan toimia silloin, kun maksuvaikeudet muodostavat vakavan uhkan asukkaan asumisturvalle.

-  Talo voitaisiin vapauttaa rajoituksista realisointitilanteessa, jos asumisturva on muutenkin vaarassa. Tällöin taloille saataisiin vakuusarvo ja potentiaalisesti rahoitusta vapailta markkinoilta, Multala sanoo tiedotteessa.

Ministeriö kertoo myös valmistelevansa muutosta, jossa uusiin asumisoikeussopimuksiin voitaisiin liittää vajaakäyttöön liittyvä irtisanomisehto.

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos asumisoikeusjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön voisi lähteä lausuntokierrokselle keväällä 2026.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo

AVAINSANAT

Taas tuli umpikuja ilmailualan neuvotteluissa

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 18:03
  • (Päivitetty: 05.07. 10:58)

Palvelualojen työnantajat Palta sanoo torpanneensa ilmailualan tänään jättämän vastaehdotuksen alan työehtosopimukseksi.

Työnantajapuoli kertoi eilen työntekijöille oman tarjouksensa, ja tänään siihen saatu vastaus on Paltan mielestä ”mahdoton hyväksyä”.

Ilmailualan Unionin IAU:n pyytämä palkankorotustaso olisi työnantajan mielestä merkittävästi tämän kevään yleistä linjaa kalliimpi.

Palta vakuuttaa tiedotteessa yrittävänsä yhä etsiä sovintoratkaisua ensi viikon neuvotteluissa. Työriidan sovittelua jatkuu maanantaina 7.7.

Finnair on perunut tänään työnseisausten takia noin 80 lentoa. Myös neuvottelumaanantaille on luvassa työtaistelutoimia, jotka aiheuttavat Finnairin mukaan sadan lennon peruutukset.

AVAINSANAT