Eilisen sähköverkon häiriön aiheutti todennäköisesti mekaaninen vika – syyn selvittely jatkuu

Sähköverkon torstaisen häiriön syyn selvittely on jatkunut perjantaina. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei torstaina iltapäivällä tapahtunut lyhytaikainen jännitehäiriö johtunut inhimillisestä virheestä.

Torstaina sähkönjakeluverkkoyhtiö Vantaan Energia Sähköverkot kertoi sähköverkon häiriön johtuneen siitä, että Vantaan Pakkalan sähköasemalla maadoituskytkin oli sulkeutunut tuntemattomasta syystä.

Yhtiön rakennuttajainsinööri Asko Hietaranta kertoo perjantaina STT:lle, että asiantuntijat ovat saapuneet sähköasemalla selvittämään häiriön syytä. Vielä ei ole selvinnyt uutta, mutta syy on lähes varmasti maadoituskytkimen sulkeutuminen. Todennäköisesti laite joudutaan tutkimuksissa purkamaan.

Hietarannan mukaan kyseessä on täytynyt olla mekaaninen vika, koska jousivoimatoiminen laite on ohjautunut itsestään kiinni.

-  Inhimillinen virhe ei ole mahdollinen, koska asemalla ei ollut silloin henkilöitä eikä kytkinlaitetta ole ohjattu kaukokäytöllä, mutta kaikki asiat tarkistetaan, Hietaranta sanoo.

Maadoituskytkin on hyvin yleinen komponentti sähköasemilla. Pakkalan sähköasemalla niitä on kuusi. Kytkimen tehtävänä on tarvittaessa maadoittaa jännitteestä erotettu voimajohto sähköverkosta, jotta johdolle voidaan mennä turvallisesti työskentelemään.

HIETARANNAN mukaan ei ole tiedossa, että vastaavaa olisi tapahtunut aikaisemmin Suomessa. Maadoituskytkimen muunlaisia vikaantumisia on sen sijaan tapahtunut.

-  Ne ovat olleet yleensä sellaisia tilanteita, että häiriö on tapahtunut kytkentävirheen takia. Meidän tiedossamme ei ole, että kytkin olisi itse ohjautunut kiinni.

Torstaina vika koski Vantaan Pakkalan ja Keimolan sähköasemien välistä 110 kilovoltin johtoa. Hietarannan mukaan suojalaiteet toimivat oikein ja erottivat vikapaikan verkosta kymmenissä millisekunneissa.

Hietaranta kertoo, että sähköaseman muut viisi maadoituskytkintä aiotaan tarkistaa. Sitä ei voida vielä tehdä, koska laitteita tarvitaan sähkön siirtämisessä asiakkaille. Vian syy on myös ensin saatava selville, jotta muista kytkimistä osataan tarkistaa oikea asia, hän sanoo.

Onko huoli, että muissa maadoituskytkimissä olisi vastaava vika?

-  Se on syytä selvittää ja tarkistaa, Hietaranta sanoo.

Tällä hetkellä yksi voimajohto-osuus on väliaikaisesti poissa käytöstä vian selvittelyn takia Keimolan ja Pakkalan sähköasemien välillä. Sähkönjakeluun tämä ei vaikuta Hietarannan mukaan mitenkään. Käyttövarmuuteen se vaikuttaa siten, että yksi varayhteys on poissa käytöstä.

Hietaranta arvioi, että osuus on poissa käytöstä joistain päivistä viikkoihin, jos maadoituskytkimen korjaamiseen tarvitaan uusia komponentteja tai varaosia.

Pakkalan sähköasema on sähkön siirtoverkon osa. Siellä muunnetaan 110 kilovoltin siirtojännite 20 kilovoltin jakelujännitteeksi, joka siirretään edelleen jakeluverkkoon. Yhtiöllä on 13 sähköasemaa.

KANTAVERKKOYHTIÖ Fingridille selvisi torstaina illalla, että kyseessä oli lopulta jännitehäiriö. Häiriö ei vaikuttanut siis juurikaan sähköverkon taajuuteen, toisin kuin aluksi kerrottiin.

-  Sähköverkon jännitekuoppa oli aiheuttanut vähän vääristymää lähiasemien taajuusmittauksissa. Kun tarkastelimme laajemmin, taajuudessa oli heilahdus, mutta hyvin maltillinen. Tämä menee meidän kirjoihin jännitehäiriönä, sanoo kantaverkkoyhtiön yksikön päällikkö Jonne Jäppinen.

Jäppinen kertoo, että Fingrid ei tutki häiriötä, koska vikaantuminen ei ollut kantaverkossa. Tutkinnasta vastaa sähköverkon omistaja eli Vantaan Energia Sähköverkot.

Torstaisen häiriön takia osa huvipuisto Linnanmäen laitteista jumiutui ja joitain Finnkinon elokuvanäytöksiä jouduttiin keskeyttämään ja perumaan Helsingissä. Jäppisen mukaan Fingridille ei ole tullut tietoa muista häiriöistä.

Kyseessä oli Jäppisen mukaan pieni häiriö. Esimerkiksi kuluttajia ei jäänyt vikaantumisen takia ilman sähköä.

-  Näitä tapahtuu sähköverkossa silloin tällöin, ja ne ovat kohtuullisen normaaleja.

Jäppisen mukaan häiriö ei aiheuttanut vaaraa sähkönjakelulle. Sähköjärjestelmän suojausautomaatio on hänen mukaansa moniportainen. Vaikka yksi automaattinen suojalaite ei jostain syystä toimisi, häiriö ei pääsisi leviämään laajalle, koska muut suojauslaitteet estäisivät häiriön leviämisen.

”Vikaantumisia sattuu muutaman vuoden välein”

ENERGIAYHTIÖ Helenillä oli torstaina iltapäivällä kaukolämmön ja jäähdytyksen toimitushäiriö, joka kesti puolitoista tuntia. Yhtiö arvioi torstaina, että häiriö saattaisi aiheuttaa käyttöveden viilenemistä. Yhtiön energiavalvomopäällikön Antti Turpeisen mukaan viilentymistä ei ehtinyt häiriön aikana juurikaan tapahtumaan.

-  Kuluttajilta on tullut yksittäisiä yhteydenottoja häiriöön liittyen. Häiriö ei välttämättä näkynyt kuluttajille ollenkaan, kertoo Turpeinen STT:lle.

Laaja jännitekuoppa aiheutti hänen mukaansa Helenin lämpöpumppulaitoksilla pikasulun, mikä pysäytti tuotannon. Tämän vuoksi järjestelmät menivät hälytyksille. Työntekijät kävivät poistamassa hälytykset, jotta tuotanto saatiin jälleen toimimaan.

-  Näitä sähköverkosta johtuvia vikaantumisia sattuu muutaman vuoden välein. Häiriön selvitys meni mallikkaasti ja nopeasti ohi. Onhan näitä harjoiteltu, Turpeinen toteaa.

ENERGIAVIRASTON johtavan asiantuntijan Tarvo Siukolan mukaan häiriö vaikuttaa yksittäiseltä laiterikolta. Energiavirasto tutkii tarvittaessa isoja ja toistuvia häiriöitä, ja selvittää, onko verkonhaltija noudattanut lainsäädäntöä ja velvoitteitaan.

Siukolan tietoon ei ole tullut tässä tapauksessa viitteitä verkonhaltijan velvoitteiden laiminlyönneistä, eikä tilanne sen vuoksi vaikuta vaativan tutkintaa. Virasto on kuitenkin pyytänyt verkonhaltija Vantaan Energia Sähköverkkoja toimittamaan tapauksesta selvityksen yhtiön oman tutkinnan valmistuttua.

-  Häiriö vaikuttaa yksittäistapaukselta, joka sattui ikävään paikkaan verkossa, ja näkyi näyttävästi pääkaupunkiseudulla. Kuitenkin häiriö oli lopulta lievempi, mitä aluksi ajateltiin, Siukola sanoi STT:lle.

Hannu Toivonen, Jenna Rautio / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 15.37.

AVAINSANAT

Ilmavoimat: Hornet-näytökset jatkuvat, sisältöä on tarkistettu ja turvamarginaaleja korostettu

Viime viikolla harjoituslennolla ollut hävittäjä putosi Rovaniemellä maahan ja syttyi tuleen. Lentäjä pelastautui heittoistumella.

Ilmavoimat kertoo jatkavansa esityslentotoimintaa suunnitellusti. F/A-18 Hornet -hävittäjä esiintyy keskiviikkona Pirkkalassa järjestettävässä tapahtumassa.

Viime viikolla samanmallinen hävittäjä joutui lento-onnettomuuteen Rovaniemellä. Hävittäjä oli harjoittelemassa esityslentoa, kun kone putosi maahan ja syttyi tuleen. Lentäjä pelastautui koneesta heittoistuimella.

Onnettomuutta tutkii seitsenhenkinen onnettomuustutkintaryhmä, jossa on sotilasilmailun eri toimialojen ammattilaisia. Onnettomuuden tutkinta voi kestää kuukausia.

Ilmavoimien mukaan tutkinnassa tässä vaiheessa selvinneiden tietojen perusteella tämän vuoden Hornet-esityslentosarjan sisältö on tarkastettu ja turvamarginaaleja on korostettu.

ILMAVOIMAT kertoo, että esityslentosarjat suunnitellaan huolellisesti ja harjoitellaan simulaattorissa ennen ilmassa tapahtuvaa harjoittelua. Liikkeet perustuvat koneen hyväksyttyihin suoritusarvoihin ja lentotekniikoihin.

Yleisötapahtumissa toteutettaville lennoille asetetaan valvoja ja säärajat. Lisäksi paikan päällä seurataan sää- ja lintutilannetta, Ilmavoimat kertoo.

Ilmavoimat kertoi jo aiemmin, että F/A-18 Hornet -hävittäjien lentotoiminta jatkuu normaalisti. Niiden ei-operatiivinen lentotoiminta keskeytettiin hetkeksi viimeviikkoisen lento-onnettomuuden jälkeen.

Luonnonsuojeluliitto: Sakatin kaivoshanketta ei voi perustella millään – hallitus haluaa luistaa ympäristönsuojelusta

SLL:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriön muistion perustelut Sakatin kaivoshankkeesta eivät kestä päivänvaloa.

Valtioneuvosto ei käyttänyt vastustusoikeuttaan Sodankylän Sakatin kaivoshankkeen hakiessa EU:n strategiseksi hankkeeksi. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tekemä muistio Sakatin kaivoshankkeen osalta on perusteluiltaan hyvin ohut.

-  Hankkeen kestävyyttä ei kyetä perustelemaan millään. Perustelujen osalta näyttää siltä, että statusta on puollettu, koska sen avulla voidaan luistaa ympäristönsuojelusta, sanoo SLL:n ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen STT:lle sähköpostitse.

SODANKYLÄN Viiankiaavalle suunniteltu kaivoshanke vaatisi muun muassa poikkeamaa Natura-suojelusta, sillä hankkeen ympäristöarvion mukaan se heikentäisi alueen luontoarvoja.

Järjestön mukaan kaivoksen rakentaminen alueelle ei ole kestävää ja rikkoisi siten EU-säädöksiä.

-  Suojelualueet on perustettu turvaamaan arvokkaita luontoarvoja pysyvästi, ei odottamaan luonnonvarojen käyttöä. Luonnon tuottamat terveysvaikutukset, matkailu, ilmaston kuumenemisen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ovat asioita, jotka sekä säästävät että tuovat rahaa, sanoo SLL:n ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Lääkäriä syytetään huumausainereseptien perusteettomasta kirjoittamisesta – vetoaa tulleensa aseella uhatuksi

Osa reseptilääkkeistä oli syytteen mukaan myyty tai muuten luovutettu eteenpäin, osan taas naislääkäri otti itselleen maksuksi lääkkeiden määräämisestä.

Oulun käräjäoikeuden piti antaa tänään tuomionsa huumejutussa, jossa lääkärin syytetään määränneen huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä perusteettomasti useille ihmisille. Tuomionanto kuitenkin siirtyi kesäkuun lopulle.

Syyttäjän mukaan nainen kirjoitti perusteettomia reseptejä muun muassa buprenorfiinista, diatsepaamista ja oksikodonista. Yksittäisissä lääkemääräyksissä tabletteja oli usein useita satoja.

Osa lääkkeistä oli syytteen mukaan naisen tietäen ja hänen pyynnöstään myyty tai muuten luovutettu eteenpäin, osan taas nainen otti itselleen maksuksi lääkkeiden määräämisestä.

-  Teon kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta ja buprenorfiinin ja oksikodonin osalta kyse on ollut erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Tekoa on – – pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, syytteessä sanotaan.

KIRJALLISESSA ennakkovastauksessaan nainen on kiistänyt syytteen pääosin. Perusteettomista lääkemääräyksistä hän myöntää kaksi, mutta sanoo, että häneltä oli vaadittu niitä aseen kanssa.

-  (Syytetyllä) ei ole ollut toisintoimimismahdollisuutta – – hän ei osaa sanoa, mitä (uhkaajat) ovat lääkkeillä tehneet, vastauksessa kirjoitetaan.

Avi joutui taas jyrähtämään: Tämä hyvinvointialue ei ole korjannut omaishoidon pulmiaan

Arkistokuvaa omaishoidosta. Kuva ei ole Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (Pohde) uuden huomautuksen omaishoidon hakemusten käsittelystä ja näiden päätöksenteon liiasta hitaudesta.

Hyvinvointialue on jo aiemmin sanonut korjanneensa puutteet, mutta Avin jatkovalvonnassa on selvinnyt, että pulmat ovat jatkuneet.

Aluehallintoviraston mukaan hakemusten käsittely ja siihen liittyvä päätöksenteko eivät toteudu lainmukaisesti alueella.

Tukea hakeneet ovat edelleen joutuneet odottamaan päätöstä yli puoli vuotta. Lisäksi omaishoidon tuen hakijoiden palvelutarpeen arvioinnit eivät ole kaikilta osin toteutuneet lain edellyttämällä tavalla alueella.

Aluehallintovirasto kertoo jatkavansa valvontaa ja pyytää Pohdetta antamaan syyskuun loppuun mennessä selvityksen korjaavista toimenpiteistä.

VIRASTO EI OLE vakuuttunut alueen tähän asti tekemistä muutoksista.

Pohde kertoi parantaneensa käytäntöjään jo ennen aluehallintoviraston valvontapäätöstä. Pohteen mukaan henkilöstöä on lisätty ja koulutusta tarjottu.

-  Omaishoidon tuen käsittelyprosessi on nopeutunut, hyvinvointialue sanoo tiedotteessa.

Lisäksi Pohde sanoo päivittäneensä vanhat omaishoidon sopimukset uuden toimintamallin mukaisesti.

Viraston mukaan tämä ei kuitenkaan vielä riitä.

-  Hyvinvointialueella on tehty jo useita kehittämistoimia tilanteen korjaamiseksi, mutta tehdyt toimenpiteet eivät ole kaikilta osin kuitenkaan edelleenkään ratkaisseet lainvastaista tilannetta, aluehallintoviraston tiedotteessa todetaan.

Aluehallintovirasto otti omaishoidon tuen hakemusten käsittelyn ja päätöksenteon viivästymisen selvitettäväksi alun perin jo viime vuonna.

Se antoi asiassa päätöksen viime vuoden elokuussa ja totesi, että hakemusten käsittelyssä ja siihen liittyvässä päätöksenteossa on puutteita.

Mediakonserni Hilla taipui: käytöksestään moitittu toimitusjohtaja sai lähteä

Pomotustavoistaan kovaa kritiikkiä saanut mediakonserni Hillan toimitusjohtaja Mikko Luoma jättää tehtävänsä yhteisellä sopimuksella, kertoivat Keskipohjanmaa ja muut Hilla-konsernin lehdet.

Uuden toimitusjohtajan rekrytointi alkaa yhtiön mukaan välittömästi.

-  Toimintaympäristön kehitykset media-alalla ovat olleet haastavia, mutta olemme onnistuneet säilyttämään korkean laadun journalismissa toimien sisällön välittäjinä ja keskustelun aktivoijina. Kiitän koko henkilöstöä hienosta työskentelystä julkaisujen ja muiden liiketoimintojen parissa, Luoma sanoo lehden saamassa yhtiön tiedotteessa.

Konserni ei avaa Keskipohjanmaan artikkelissa tarkemmin syitä, miksi Luoma jättää tehtävänsä.

Toimitusjohtajan tehtävää Hilla-konsernissa hoitaa tästä lähtien Keskipohjanmaan mukaan väliaikaisesti konsernin talousjohtaja Teija Pelto-Arvo.

KONSERNIN johto ja Mikko Luoma ovat olleet viime viikosta asti esillä mediassa muun muassa epäillyistä yrityksistä vaikuttaa lehtiensä toimitusten riippumattomuuteen.

Konsernin entiset työntekijät ovat kritisoineet Luomaa ammattilehti Journalistin jutussa esimerkiksi ajoittaisesta huutamisesta, toimitusten painostamisesta ja irtisanomisella uhkailusta.

Luoma myös irtisanoi kaksi päätoimittajaa erimielisyyksien jälkeen.

Luoma vastasi moitteisiin omalla tiedotteellaan, jossa hän kiisti jyrkästi kaikki julkisuudessa olleet väitteet.

Perjantaina yksi konsernin entinen työntekijä kertoi STT:lle, että yhtiössä vallitsee uhkailun ja kyttäämisen kulttuuri, jonka Luoma omalla esimerkillään mahdollistaa.

Myös aluehallintovirastoon on tehty valvontapyyntö asiattomasta käytöksestä ja häirinnästä yhtiön sisällä.

Päätoimittajien yhdistys (PTY) kertoi torstaina tuomitsevansa Hilla-konsernin toiminnan.

HILLA TEKI viime vuonna tappiota runsaan miljoonan euron verran. Yhtiö on kuitenkin jakanut omistajilleen osinkoja lähes aiempien vuosien tapaan.

Yhtiön lehdet ovat samaan aikaan saaneet kiitosta sisällöstään. Esimerkiksi Keskipohjanmaan toimitus palkittiin tänä vuonna aluejutuistaan Suurella journalistipalkinnolla.

Kokkolassa toimiva Hilla julkaisee muun muassa sanomalehti Keskipohjanmaata, Kainuun Sanomia sekä lukuisia paikallis- ja ilmaisjakelulehtiä Pohjanmaalta Lappiin asti.