VALIKKO

Ei EU-erolla flirttailulle – Jutta Urpilainen on huolissaan Suomen kahtiajakautumisesta

EU-komissaari Juttu Urpilainen sanoo Suomen kansainvälisen aseman nojaavan EU-jäsenyyteen. Hän ihmettelee pohdintaa – aina hallituspuolueessa saakka – Suomen EU-erosta.

– Keskeisin Suomen kansainvälistä asemaa määrittävä tekijä on Euroopan unionin jäsenyys, jonka puolustamiseen tarvitaan poliittista johtajuutta. EU-jäsenmaana meidät nähdään osana länttä ja osana eurooppalaista arvoyhteisöä. EU on geopoliittinen toimija maailmanlaajuisesti ja Suomen keskeisin väline vaikuttaa niin lähialueisiinsa kuin globaaleihin kysymyksiin, Jutta Urpilainen sanoi puheessaan SDP:n puoluekokouksessa Jyväskylässä.

Hän korosti EU:n merkitystä Suomen turvallisuudelle ja osana eurooppalaista puolustusratkaisua, joka on Nato.

– Uskon, että suomalaisten yhteisyyttä löytyy arvopohjaisesta ulkopolitiikasta, joka sitoutuu Eurooppaan, joka sitoutuu monenkeskiseen yhteistyöhön ja joka edistää demokratiaa, oikeusvaltiota ja yhteistyövaraista turvallisuutta. Nämä arvot kaipaavat maailmassa tänään puolustajaansa.

Poliittisen keskustelun polarisaatio nakertaa ihmisten keskinäistä kunnioitusta.

URPILAINEN muistutti myös Euroopan unionin taloudellisesta merkityksestä Suomelle.

– Suomalaisen työn tuotteiden kilpailukykyä rakennetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuus on suomalaisen elinkeinoelämän ja suomalaisten työllisyyden kannalta elintärkeää, Urpilainen sanoi.

– Samoin EU:n aktiivinen kauppapolitiikka on välttämätöntä eurooppalaisten ja suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin edistämisessä. Myös Suomen oman ulkopolitiikan tulee tukea suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, että jotkut edelleen flirttailevat Suomen EU-erolla. Minä uskon, että vahva Euroopan unioni on Suomella paras paikka.

URPILAINEN on huolissaan Suomen kahtiajakautumisesta. Hän kuulutti vahvempaa keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta. Nämä kaksi asiaa ovat nousseet ihmisillä tärkeimmiksi, kun Urpiainen on kesän aikana kiertänyt Suomea ja keskustellut suomalaisten kanssa yhteensä 15 eri maakunnassa.

– Luottamus on ollut Suomen kiistaton menestystekijä. Näen tämän hetken Suomessa luottamusta rikkovaa dynamiikkaa. Poliittisen keskustelun polarisaatio nakertaa ihmisten keskinäistä kunnioitusta.

Urpilainen ihmetteli Suomessa käytävää rasismikeskustelua. Hän näkee, että valtioelimillä ja niissä toimivilla on oma rooli keskinäisen kunnioituksen rakentamisessa. Myös medialla ja kansalaisilla on vastuunsa luottamuksen ilmapiiristä.

– Maahanmuuttajaa saatetaan solvata syntyperänsä vuoksi. Uskonnollista pukeutumista ja puhetta vaaditaan piiloon. Vähemmistöön kuuluvaa saatetaan kiusata sen vuoksi, ketä hän rakastaa. Rauhanaktivistia saatetaan vaientaa sinisilmäisen leimalla. Pienituloista saatetaan vähätellä laiskan leimalla. Tämä ei ole minun Suomeni. Tämä ei ole meidän Suomemme. Eri näköiset ja eri tavalla ajattelevat suomalaiset tulee koota sen ympärille, mikä meitä yhdistää.

AVAINSANAT

Demariopiskelijat sai takaisin valtionapukelpoisuutensa – ”Poikkeusarki jää taakse ja on uuden nousun aika”

Miku Kuuskorpi aloitti Demariopiskelijoiden puheenjohtajana viime syksynä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt valtakunnallisen nuorisoalan valtionapukelpoisuuden takaisin Demariopiskelijoille, järjestö kertoo.

Demariopiskelijat (Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry) menetti kelpoisuutensa valtionapuun loppuvuonna 2023, koska tuolloin juuri voimaan tullut lakimuutos muutti nuorisojärjestöjen avustuskriteereitä.

Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Miku Kuuskorpi on tyytyväinen OKM:n tuoreeseen päätökseen ja siihen määrätietoiseen työhön, jota opiskelijajärjestössä on tehty tilanteen korjaamiseksi.

– Tuen menetys oli aivan valtavan iso asia liitolle ja sen toimintaedellytyksille. Viime vuoden ylimääräisessä liittokokouksessa keskustelimme yhdistymisestä muihin liittoihin, mutta jäsenistö ilmaisi aivan selkein numeroin, että jatkamme itsenäisenä opiskelijajärjestönä, Kuuskorpi kertoo.

Tuen puute on puheenjohtajan mukaan näkynyt jonkin verran toiminnan laajuudessa. Sen vuoksi jouduttiin myös tekemään iso ja kova päätös viime joulukuussa. Pääsihteeri irtisanottiin taloudellisista syistä, koska tälle vuodelle tukea ei normaalilla tavalla saatu. Toimintaa on pyöritetty puheenjohtajiston voimin ja pitkälti vapaaehtoistyönä – ainoastaan Kuuskorpi puheenjohtajana on saanut alennettua palkkiota.

– Se on ollut iso muutos, mutta olemme hanskanneet sen hyvin, hän arvioi.

Demariopiskelijat pääsee nyt siis taas hakemaan valtionapua. Avun suuruutta ei vielä tiedetä, mutta Kuuskorven mukaan se joka tapauksessa antaa liikkumavaraa toiminnan laajentamiselle.

– Voimme tukea paikallistoimijoita vielä enemmän ja pystymme miettimään, miten voisimme tehdä vielä poliittisesti näkyvämpää ja vaikuttavampaa toimintaa.

– Nyt sellainen poikkeus- tai sopeuttamisarki jää taakse ja on uuden nousun aika. Kaikki talouden, hallinnon ja toiminnan suhteen on nyt laitettu kuntoon ja viime vuosien haasteet ovat takanapäin. Suhtaudun kaikin puolin positiivisesti sosialidemokraattisen opiskelijatoiminnan tulevaisuuteen.

DEMARIOPISKELIJAT menetti valtionapukelpoisuutensa samaan aikaan kuin iso joukko muita nuorisoalan järjestöjä, koska ei täyttänyt lakimuutosten myötä tullutta uutta toiminnan valtakunnallisuutta koskevaa kriteeriä.

Aiemmin toiminta katsottiin valtakunnalliseksi, kun se tapahtui vähintään kolmen maakunnan alueella. Uudessa asetuksessa valtakunnallisuus edellytti toimintaa seitsemän maakunnan alueella. Kuuskorpi toteaa, että kriteeri täyttyy nyt kirkkaasti Demariopiskelijoiden kohdalla.

Kuuskorven mukaan OKM:n kriteereiden täyttäminen lähti ruohonjuuritasolle eli paikallistoimintaan panostamalla. Kuuskorpi valittiin Demariopiskelijoiden puheenjohtajaksi ylimääräisessä liittokokouksessa viime syksynä ja myös liittohallituksen kokoonpano meni uusiksi.

– Kun silloin päätimme, että nyt laitetaan liiton asiat kuntoon, meidän näkökulmamme lähti paikallisuudesta. Paikallista toimintaa meillä on ollut koko ajan, mutta toiminta ei ole ollut kovin aktiivista tai kauhean organisoitua.

– Otin ykkösprioriteetiksi, että katsomme, millä tavoin voimme tukea paikallista toimintaa. Meidän kenttäverkostomme on aivan erilainen nyt kuin yhdeksän kuukautta sitten, kun tulin puheenjohtajaksi. Paikallistoimintaan panostaminen on ollut tietoinen päätös sekä liittohallitukselta että puheenjohtajistolta, Kuuskorpi kertoo.

SEURAAVA tärkeä ponnistus Demariopiskelijoille ovat edustajistovaalit yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Viime syksynä Demariopiskelijat kasvatti edustajistopaikkojaan ammattikorkeakouluissa.

– Aiomme tehdä saman tempun yliopistoissa tänä syksynä ja pitää ammattikorkeakouluissa saavutetut hyvät tulokset ja ehkä myös kasvattaa paikkojen määrää vielä aikaisemmasta.

– Meillä on hyvä tilanne muun muassa siksi, että moni meidän jäsenemme oli mukana kunta- ja aluevaaleissa. Siellä on nyt hyvää kampanjaosaamista, joten hyödynnämme sitä täysimittaisesti myös edustajistovaaleissa ja lähdemme tekemään vaalivoittoa myös korkeakouluissa.

AVAINSANAT

Suomelta ensimmäinen kotimainen puolustustarvikelähetys Ukrainaan

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan tukiohjelman Ukrainaan toimitettavia tilauksia kohdennetaan kotimaisille puolustusteollisuuden yrityksille.

Suomi toimittaa 29. puolustustarvikeapulähetyksen Ukrainalle, kertoo puolustusministeriö. Lähetys sisältää ensimmäiset toimitukset kotimaiselta teollisuudelta, ja sen arvioidaan maksavan Suomelle noin 143 miljoonaa euroa.

Suomen Ukrainaan lähettämän puolustusmateriaalin yhteenlaskettu arvo on nyt 2,8 miljardia euroa.

Asiaa koskeva päätös on valmisteilla valtioneuvoston ja tasavallan presidentin päätettäväksi.

TOIMITUKSET on tilattu osana puolustusministeriön tänä keväänä käynnistämää Ukraina-tukiohjelmaa. Tukiohjelman Ukrainaan toimitettavia tilauksia kohdennetaan kotimaisille puolustusteollisuuden yrityksille.

-  Ohjelma on saatu hienosti liikkeelle, ja kiinnostus siihen osallistumiseen on ollut erittäin laajaa. Suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita ja kovissa olosuhteissa toimiviksi todettuja, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiedotteessa.

Avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei kerrota tarkemmin. Puolustusministeriön mukaan taustalla ovat avun turvallisen perillemenon takaaminen ja operatiiviset syyt.

AVAINSANAT

Naton huippukokous starttaa huomenna – yhteisestä julkilausumasta neuvotellaan, pääsihteeri korosti Iranin ydinuhkaa

Neuvottelut Nato-maiden yhteisestä julkilausumasta jatkuvat edelleen, vaikka Naton vuotuinen huippukokous on alkamassa huomenna Hollannin Haagissa. Asiasta kertoi Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker toimittajille pidetyssä puhelussa.

Whitaker ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, tukeeko Yhdysvallat julkilausumassa sellaista kieltä, jossa Venäjä nimettäisiin liittokunnan suurimmaksi uhaksi.

-  Neuvottelut lausumasta jatkuvat yhä, joten en pysty sitä suoraan kommentoimaan. Uskon täysin, että julkilausuma on suorapuheinen ja ytimekäs, ja se heijastaa kaikkien liittolaisten puolustustarpeita.

Yhdysvaltojen mukaan Venäjän Natolle luoma haaste on kuitenkin se pääsyy, minkä takia Nato-maat ovat nyt sitoutumassa puolustusmenojen kasvattamiseen 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Whitaker luonnehti Haagissa tällä viikolla pidettävää huippukokousta historialliseksi hetkeksi liittoumalle.

Huippukokous pidetään lyhyen kaavan mukaan. Se alkaa tiistaina valtionjohtajien illallisilla, ja keskiviikkona järjestetään Pohjois-Atlantin neuvoston kokous valtionjohtajien tasolla.

Tiistain ja keskiviikon kokoukseen osallistuvat Suomesta presidentti Alexander Stubb, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

NATO pääsi sopuun viiden prosentin tavoitteesta jäsenmaiden puolustusmenoille viikonloppuna. Maat löysivät yhteisymmärryksen puolustusmenojen lisäämisestä sunnuntaina, diplomaatit ilmoittivat. Ratkaisuun päästiin Espanjan luovuttua vastustuksestaan.

Espanjan jarrutus oli uhannut suistaa liittokunnan huippukokouksen raiteiltaan. Espanjan pääministerin Pedro Sanchezin mukaan maa sai vapautuksen viiden prosentin tavoitteesta.

Naton pääsihteeri Mark Rutte kiistää, että Espanjalle olisi myönnetty erivapaus puolustusmenotavoitteesta. Rutten mukaan konsensusvetoisessa Naton liittoumassa yksittäiset maat eivät voi jättäytyä päätösten ulkopuolelle.

-  Espanja on sitä mieltä, että se voi saavuttaa ne (suorituskykytavoitteet) käyttämällä 2,1 prosenttia, Nato on vakuuttunut että Espanjan on käytettävä 3,5 prosenttia, Rutte sanoo.

DIPLOMAATTILÄHTEIDEN mukaan huippukokouksessa julkistettavassa sitoumuksessa liittolaiset lupaavat saavuttaa 3,5 prosentin puolustusmenot sotilaallisiin ydintarpeisiin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Lisäksi jäsenmaat lupaavat käyttää 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.

Myös STT:n tietojen mukaan Espanja ei olisi saamassa erivapautta. STT:n lähde arvioi, että kyse on ainoastaan Espanjan omasta tulkinnasta, jonka taustalla on sisäpoliittisesti vaikea tilanne. Pääministeri Sanchezilla on kova paine tulkita tilannetta niin, että erivapaus olisi tulossa.

RUTTE kommentoi lehdistötilaisuudessaan Haagissa myös Yhdysvaltain iskuja Iraniin. Rutten mukaan hänen suurin pelkonsa alueella on se, että Iran saisi ydinaseen ja sitä kautta kuristusotteen Israelista.

Rutten mukaan Naton pitkäaikaisena positiona on se, ettei Iranilla pitäisi olla ydinasetta.

Pääsihteeri kertoi myös, ettei ole samaa mieltä väitteistä, että Yhdysvallat olisi iskuillaan rikkonut kansainvälistä oikeutta.

Lassi Lapintie / STT
Juttua ja otsikkoa muokattu klo 17.44: lisätty Rutten Espanja- ja Iran-kommentit sekä STT:n lähdetieto.
AVAINSANAT

37 kansanedustajaa vaatii hallitukselta toimia Gazan tilanteen vuoksi

Nainen ja lapsi Gazan pohjoisosassa 23. kesäkuuta.

Kansanedustajat vaativat Petteri Orpon (kok.) hallitukselta lisää toimia Gazan synkän tilanteen vuoksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut 37 kansanedustajaa, joista kaikki yhtä lukuunottamatta edustavat oppositiopuolueita.

Ainoa hallituspuolueen edustaja allekirjoittaneissa on RKP:n Eva Biaudet.

Vetoomuksen on laittanut alulle eduskunnan ihmisoikeusverkosto. Siinä vaaditaan Suomen hallitusta ryhtymään konkreettisiin toimiin myös kesän aikana, ja vaatimaan EU:lta vahvoja toimia Israelin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.

– Vaadimme vetoomuksessa, että Suomen on hyödynnettävä kaikki käytössä olevat keinot laittoman miehityksen lopettamiseksi sekä siviilien turvallisuuden ja elinolojen turvaamiseksi Gazassa välittömästi. Suomen tulee vaatia pakotteiden laajentamista niille Israelin hallinnon edustajille, jotka ovat vastuussa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tälle kaikelle on kansalaisten enemmistön vankka tuki, Ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr.) sanoo tiedotteessa.

SUOMEN tulee Hopsun mukaan tukea EU:ssa assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä, kunnes Israel noudattaa sopimuksen artikla 2:een kirjattua velvoitetta kunnioittaa ihmisoikeuksia.

– Suomella on juridinen velvollisuus kansainvälisen monenkeskisen sääntöjärjestelmän sopimusosapuolena estää kaikin käytettävissä olevin laillisin ja diplomaattisin keinoin kansanmurhan tapahtuminen, Ihmisoikeusverkoston varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo (vas.) korostaa.

***

Vetoomus hallitukselle Palestiinan tilanteesta

Humanitaarinen tilanne Gazassa on syvästi järkyttävä. Israelin toiminta rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja sääntöperustaisuutta murentaen silmiemme edessä humanitaarisen oikeuden periaatteita ennennäkemättömällä tavalla ja vauhdilla. Vakavia kansainvälisiä rikoksia ei voida seurata vierestä, vaan Suomen on toimittava päättäväisesti ja kiireellisesti ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustamiseksi.

Israelin harjoittama joukkotuhonta, sotarikokset ja laiton miehitys eivät rajoitu vain Gazaan, vaan ulottuvat myös muille palestiinalaisalueille. Israelin toiminta täyttää etnisen puhdistuksen tunnusmerkit, ja YK:n kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) tutkii Israelin toimia kansanmurhana. ICJ on myös vuoden 2024 heinäkuussa vaatinut Israelin vetäytymistä sen miehittämiltä palestiinalaisalueilta, koska miehityksen jatkuminen rikkoo maa-alueiden anastamisen kieltoa ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta, jotka ovat kansainvälisen oikeuden kantavia periaatteita. ICJ on lisäksi pyytänyt kolmansia valtioita toimimaan rikosten lopettamiseksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräykset Israelin ja Hamasin johtajista epäiltyinä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Samaan aikaan humanitaarinen tilanne Gazassa pahenee päivä päivältä. Gazassa ei ole turvaa pommeilta, eikä elintärkeää apua sitä tarvitseville. Israel on rankalla kädellä evännyt humanitaarisen avun pääsyn Gazaan sekä estänyt YK:ta ja kansainvälisiä humanitaarisia järjestöjä tekemästä työtään, rikkoen YK:n kansainvälisen tuomioistuimen sitovaa määräystä kansanmurhan estämiseksi. Seuraukset ovat hirvittäviä. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan yli 90 prosenttia Gazan lapsista on kriittisessä vaarassa ajautua nälänhätään.

ISRAELIN viimeisin kansainvälisen oikeuden vastainen toimi on ottaa Gazan humanitaarinen apu sotilasvoimiensa hallintaan. Niin kutsutun Gaza Humanitarian Foundationin (GHF) toiminta asettaa vaarallisen ennakkotapauksen ja rikkoo humanitaarisen toiminnan perusperiaatteita. Jatkossa humanitaarisen avun jakelu tapahtuu erillisistä sotilasjakelukeskuksista, jotka sijaitsisivat Israelin armeijan perustamilla keskitysleireillä (zones of control). YK:n humanitaarisen avun toimisto on tuominnut suunnitelman humanitaaristen periaatteiden vastaisena yrityksenä käyttää elämälle välttämätöntä apua painostustaktiikkana, osana sotilasstrategiaa.

Suomella on juridinen velvollisuus kansainvälisen monenkeskisen sääntöjärjestelmän sopimusosapuolena estää kaikin käytettävissä olevin laillisin ja diplomaattisin keinoin kansanmurhan tapahtuminen. Vakavien kansainvälisten rikosten tapahtuessa on kaikilla valtioilla velvollisuus toimia.

On valitettavaa ja surullista, että EU:n ulkopoliittinen johto on osoittanut niin suurta ymmärrystä Israelin kansainvälistä oikeutta rikkovaa toimintaa kohtaan. YK:n Palestiinalaisalueiden eritysraportoija Fransesca Albanese on esittänyt, että Ursula von der Leyen ja Kaja Kallas tulisi tuoda ICC:n eteen osallisuudesta Israelin sotarikoksiin Gazassa. Tämä kertoo tilanteen vakavuudesta ja EU:n ulkopolitiikan kestämättömyydestä. Jos EU ei kykene toimimaan yhtenäisesti, Suomen on toimittava itsenäisesti ja osana muita yhteenliittoumia.

TÄHÄN mennessä Suomen konkreettiset toimet ovat puuttuneet, eikä se ole riittävissä määrin lakkauttanut omaa osallisuuttaan Israelin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Hallitus on määrittänyt Puolustusselonteossa Israelin “puolusmateriaaliyhteistyössä olennaiseksi kumppaniksi” ja jatkaa edelleen asekauppaa Israelin kanssa. Suomi ei ole lakkauttanut kauppaa Israelin laittomien siirtokuntien kanssa, vaikka siirtokunnat ovat sotarikos ja este rauhalle. Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota eikä vaatinut pakotteita Israelille vastauksena sen harjoittamalle laittomalle miehitykselle ja sotarikoksille Gazassa. Suomi ei voi jatkaa yhteistyötä Israelin kanssa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vakavat kansainväliset rikokset velvoittavat Suomea toimimaan.

On ensisijaisen tärkeää, että Suomi tukee ja edistää osana EU:ta kauppapoliittisia keinoja Israelin rikollisen toiminnan lopettamiseksi sekä tukee palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista tunnustamalla Palestiinan valtio. Suomen on hyödynnettävä kaikki käytössä olevat keinot laittoman miehityksen lopettamiseksi sekä kaikkien Hamasin terrori-iskussa sekä Gazassa sotarikoksiin syyllistyneiden saamiseksi oikeuden eteen. Suomen tulee vaatia pakotteiden laajentamista niille Israelin hallinnon edustajille, jotka ovat vastuussa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tälle on kansalaisten enemmistön vankka tuki.

EU käynnisti toukokuussa arvion siitä, noudattaako Israel EU:n kanssa solmitun assosiaatiosopimuksen ihmisoikeus- ja demokratiapykälän velvoitteita. On vaikea nähdä miten uskottava arvio, joka perustuu puolueettomiin ja arvovaltaisiin lähteisiin, voisi päätyä johtopäätökseen, jonka mukaan Israel tällä hetkellä noudattaa ihmisoikeuksia Gazassa. Suomen tuleekin tukea EU:ssa assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä, kunnes Israel noudattaa sopimuksen artikla 2:een kirjattua velvoitetta kunnioittaa ihmisoikeuksia.

KAIKKEIN kiireellisin tavoite on varmistaa, että Gazan palestiinalaisilla on pääsy elämälle välttämättömään ruokaan, puhtaaseen juomaveteen, suojaan ja kriittisiin lääkkeisiin. Israelia on painostettava päästämään avustuskuljetukset alueelle ja takaamaan kansainvälisille avustustyöntekijöille esteetön pääsy Gazaan. Humanitaarista apua ei saa alistaa Israelin sodankäynnin aseeksi.

Me allekirjoittaneet kansanedustajat vaadimme, että Suomen hallitus ottaa kaikki edellä mainitut keinot käyttöön Israelin laittoman miehityksen lopettamiseksi ja kaikkien Hamasin terrori-iskussa sekä Gazassa sotarikoksiin syyllistyneiden saamiseksi oikeuden eteen.

Helsingissä 19.6.2025
Inka Hopsu
Veronika Honkasalo
Pinja Perholehto
Johan Kvanström
Mai Kivelä
Laura Meriluoto
Eva Biaudet
Jenni Pitko
Saara Hyrkkö
Bella Forsgren
Krista Mikkonen
Fatim Diarra
Atte Harjanne
Oras Tynkkynen
Tiina Elo
Sofia Virta
Hanna Kosonen
Johannes Koskinen
Timo Furuholm
Hanna Holopainen
Aino-Kaisa Pekonen
Hanna Sarkkinen
Eeva-Johanna Eloranta
Kimmo Kiljunen
Tarja Filatov
Pia Lohikoski
Helena Marttila
Lotta Hamari
Jani Kokko
Tuula Haatainen
Elisa Gebhard
Matias Mäkynen
Nasima Razmyar
Johanna Ojala-Niemelä
Hanna Laine
Timo Suhonen
Jessi Jokelainen

AVAINSANAT

Professori: ”On selvää, että Yhdysvaltain isku on laiton”

Martti Koskenniemi Helsingissä kesäkuun 1. 2021.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Yhdysvaltojen viikonloppuna tekemä isku Iraniin on varsin yksinkertainen tapaus, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

Yhdysvallat iski varhain sunnuntaina kolmeen Iranin ydinlaitokseen.

-  On selvää, että Yhdysvaltain isku on laiton, Koskenniemi sanoo STT:lle.

Hän toteaa, että isku on laiton hyvin samalla tavalla kuin Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin vuonna 2003. Myös sitä perusteltiin joukkotuhoaseiden uhalla.

Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisen oikeuden nojalla yksipuolista voimaa voi käyttää ainoastaan yhdessä tilanteessa: itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Tätä voidaan laajentaa koskemaan myös välittömän aseellisen hyökkäyksen uhkaa.

-  Muuta oikeudellista perustelua yksipuoliselle voimankäytölle ei kansainvälinen oikeus tunne, Koskenniemi sanoo.

Hän lisää, että YK:n turvallisuusneuvosto voi myös antaa valtiolle valtuuden päättää mahdollisuudesta voimankäyttöön. Myöskään tästä ei ole nyt kysymys.

”Laittomuuden toteaminen olisi toivottavaa”

YHDYSVALTOJEN edustaja sanoi YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa, että maalla oli oikeus hyökätä Iraniin YK:n peruskirjassa mainitun yhteisen puolustautumisoikeuden nojalla.

Koskenniemi näkee tämän vain Yhdysvaltojen pyrkimyksenä hämärtää tilannetta, jossa säännöt ovat täysin selkeitä ja riidattomia.

-  En aio ottaa tätä missään suhteessa vakavasti.

Suomen valtiojohto kommentoi iskuja sunnuntaina. Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vetosivat kommenteissaan koston kierteen katkaisemiseksi Lähi-idässä ja vaativat diplomatiaa, vuoropuhelua ja kansainvälisen oikeuden kunnioitusta. Iskuja ei kuitenkaan suoraan tuomittu.

Koskenniemi sanoo, ettei muilla valtioilla ole voimakasta velvollisuutta tuomita laitonta tekoa eikä tuomitsematta jättäminen ole laitonta sinänsä.

-  Mutta jos Suomessa halutaan puhua sääntöpohjaisesta oikeusjärjestyksestä, silloin olisi toivottavaa, että selkeän laittomuuden kyseessä ollessa se todettaisiin, Koskenniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen vuoden 2003 isku Irakiin tuomittiin laajalti YK-elimissä ja myös valtioiden toimesta. Myös presidentti Tarja Halonen totesi iskun tuolloin olleen laiton.

LAITTOMAN iskun mahdolliset oikeudelliset seuraukset ovat kuitenkin erittäin epätodennäköisiä. YK:n peruskirjassa ja sen voimankäyttöä koskevassa säännössä ei ole kyse rikosoikeudellisesta säännöstöstä.

-  Se on kansainvälistä oikeutta valtioiden välisessä olomuodossa, Koskenniemi kuvaa.

-  Rikosoikeudellisen vastuun sijaan valtioille kyllä kuuluu velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot. Mutta yleensä vastuu toteutuu poliittisluontoisin toimin.

Käytännössä poliittisluontoiset seuraukset voisivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että YK tuomitsisi iskut. YK:n turvallisuusneuvosto voisi periaatteessa langettaa pakotteita, mutta neuvoston pysyvän jäsenen tapauksessa tämä on Koskenniemen mukaan mahdotonta.

-  Ei tässä ole minkäänlaista seuraamusmahdollisuutta olemassa, joka mitenkään muistuttaisi mitään rikosoikeudellista vastuuta.

Terhi Riolo Uusivaara/STT

AVAINSANAT