VALIKKO

Eduskuntaan palaava Miapetra Kumpula-Natri: ”En ole ihan varma ymmärränkö mitä kokoomuksessa on tapahtunut”

SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri.

Eduskuntaan palaava Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on seurannut suomalaista politiikkaa kahden hallituskauden ajan Brysselistä. Kumpula-Natri palaa kymmenen europarlamenttivuoden päätteeksi SDP:n eduskuntaryhmään ja ryhtyy eduskunnan talousvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäseniksi.

Aiemmille eduskuntakausilleen Kumpula-Natri on ponnistanut Vaasasta, nyt hän edustaa kansaa Uudenmaan vaalipiirin mandaatilla.

Demokraatti tapasi tietokoneasioitaan keskellä kesätaukoa hoitaneen Kumpula-Natrin autiossa eduskunnan kuppilassa.

– Kun lähdin eduskunnasta Brysseliin, ajattelin, että mennään katsomaan pellin alle moottoria, että miten EU toimii. Se on tullut hyvinkin tutuksi. Nyt, kun palaan kotimaahan, herää kysymys olenko ulkona ollutkaan, Kumpula-Natri sanoo.

Vaikka hallituskausia on jäänyt eduskunnassa väliin, Kumpula-Natri kertoo muistavansa pääministereiden salipuheet Juha Sipilältä (kesk.), Antti Rinteeltä (sd.), Sanna Marinilta (sd.) ja Petteri Orpolta (kok.).

Suomalaisen politiikan on sanottu Sipilän kauden myötä ja sen jälkeen blokkiutuneen. Kumpula-Natri huomauttaa, että blokkiutumista on tapahtunut joka paikassa.

– Jos arvot kovenevat, se aiheuttaa puolueiden välille luonnollisesti suurempia eroja. Arvokysymykset jakavat.

”Laitaoikeistolaisuus on näkynyt paljon nopeammin kuin olisin ikinä uskonut.”

POLITIIKAN jakautumista Kumpula-Natri on havainnoinut myös Euroopan parlamentin Yhdysvaltain delegaation varapuheenjohtajana. Ennen brexitiä paikka kuului Britannian Labouria edustavalle mepille.

– Olen ajatellut, että toivottavasti Suomessa ei jouduta ikinä tilanteeseen, jossa koko politiikan kenttä pelkistyy yhteen asiaan kuten nyt tulevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. On sanottu, että Bidenin mahdollisuus on vielä abortissa. Yksittäinen, syvä arvojuopa jakaa koko yhteiskunnan.

Koalitiohallitusten perinne on Kumpula-Natrin mukaan suojellut Suomea sellaiselta blokkiutumiselta mikä on nähtävillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Ranskassa. Toisaalta Orpon hallitus on linjaltaan selkeästi oikeistolainen vaikka muodostuukin useammasta puolueesta.

– Laitaoikeistolaisuus on näkynyt paljon nopeammin kuin olisin ikinä uskonut. Sosiaaliturvaan ja ihmisarvoon liittyvät kysymykset ovat tulleen isommin kasvoille kuin olisi uskonut Orpon sallivan.

– Perussuomalaiset ovat tehneet nimityksiä suoraan pakasta, vaikka he puhuivat ennen poliittisia virkanimityksiä vastaan. Riikka Purra ei ole ottanut vastuuta sanomisistaan, ne eivät ole pehmentyneet. Hän on tviittaillut ankkurilapsista ja mamulaeista virka-aikanaan varapääministerinä, Kumpula-Natri listaa.

Yhtenäisyys on pitänyt turvallisuuspolitiikassa, tosin käännytyslain eduskuntakäsittely nosti esiin jakolinjoja muun muassa SDP:n sisällä. Kumpula-Natri sanoo seuranneensa lain käsittelyä eduskuntaryhmässä tarkkailijan roolissa.

– Olen ollut ryhmän seuraaja, en jäsen, joten olen päättänyt, että en sitä ulospäin kommentoi. Lehtijutuista en ole aina tilannetta tunnistanut. Olen ajatellut, että meillä on puolueessa yhteiset arvot, joten kannattaisi miettiä mihin suuntaan erimielisyyden viesti suunnataan. Tässä mentiin ikävään suuntaan, kun ryhdyttiin kyseenalaistamaan, onko ihmisillä ryhmän sisällä samat arvot. Minusta on.

SDP:N kansanedustajista kuusi äänesti käännytyslakia vastaan. Valtaosa kannatti lakia, joka hyväksyttiin eduskunnassa äänin 167-31. Vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät äänestivät vastaan.

– Toinen ajatukseni on se, että älkää hyvät ihmiset luulko, että vihreät ja vasemmistoliitto tässä meitä auttaisivat.

” Oli pettymys, että hävisimme perussuomalaisille 0,2 prosenttiyksikköä.”

Myös punavihreiden äänestäjien liikkumista puolueesta toiseen on pidetty yhtenä blokkiutumisen sivutuotteista. Eduskuntavaaleissa 2023 ääniä vei SDP Sanna Marinin johdolla, presidentinvaaleissa äänet keskitettiin vihreiden Pekka Haavistolle ja EU-vaaleissa vasemmistoliiton Li Anderssonille.

Kumpula-Natri myöntää itsekin lähteneensä ehdolle torjuakseen kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallitusta.

– Jos teltan pystyttäminen vielä yhden nurkan nostajan kaipaa, niin lähdin mukaan. Oli pettymys, että hävisimme perussuomalaisille 0,2 prosenttiyksikköä. Muistutan tätä koko ajan kaikille. Pitää muistaa, miten pienestä politiikassa voi olla kyse. Jos olisimme pinnistelleet kakkospaikalle, niin olisiko meillä sinipunahallitus?

– Vaaleista on yli vuosi, mutta en ole vieläkään tottunut siihen, että sivistyskokoomuslaiset tsemppailevat äärioikeistolaista mielipidettä. Luulen, että tiedän mitä demareissa on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana tai mitä SDP:n eduskuntaryhmässä on tapahtunut viime kuukausina, mutta en ole ihan varma, ymmärränkö mitä kokoomuksessa on tapahtunut.

JOS kokoomuksessa käydään sisäistä keskustelua puolueen linjasta, se on Kumpula-Natrin havaintojen mukaan pysynyt tehokkaasti poissa julkisuudesta.

– He ovat pysyneet yllättävän yhtenäisinä. Luulisi, että joillakin kokoomuslaisilla olisi ollut joitakin vaikeuksia omatuntonsa kanssa.

Yksittäisistä kokoomuspoliitikoista Kumpula-Natri nostaa esimerkiksi työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin.

– Hän on samalla naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja. Olen ajatellut hänen olevan aidosti naisten asialla. Kun katson työlainsäädäntöön tehtyjä muutoksia, joilla on varmasti suuria vaikutuksia yksihuoltajien asemaan ja työttömyyskorvausten nostamiseen, niin valiokunnan lausuntoon ei mahdu mitään naisasiaa. Lakeja viedään vain kirkasotsaisesti läpi.

Jos kokoomus onnistuu pitämään mölyt mahassaan, miksi SDP riitelee julkisuudessa?

– Meidän puolue on kansanliike, jossa puhutaan avoimesti. Jäsenet ja kaikki muutkin saavat keskustella. En pidä keskustelua huonona asiana, mutta käännytyslain kohdalla alkoi olla jo tilanne, jossa kanuunat eivät osoittaneet ulos- vaan sisäänpäin. Se ei ollut onnistunut julkinen keskustelu.

Esimerkkejä reippaista sd-lausunnoista on useita. Käännytyslakia kannattanut pitkäaikainen SDP-vaikuttaja Lasse Lehtinen muisteli julkisuudessa asevelidemareiden puheita luteiden lipusta karistamisesta. Lakia vastaan äänestänyt kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kertoi kuiskanneensa EU-parlamenttiin lähtevälle Li Anderssonille käännytyslain äänestyksen jälkeen, että ”tulit eduskuntaan, lähdit duumasta”.

”Ne ovat laskuja, jotka tulevat suurempina takaisin myöhemmin.”

EDUSKUNNAN syksy on vielä loman takana. Heinäkuussa Kumpula-Natri on valmis nostamaan esiin pari poliittista asiaa. Ensinnäkin Suomi tarvitsee toimivaa kasvupolitiikkaa.

– Täytyy varmasti tehdä myös ikäviä ja vaikeita leikkauksia, mutta ei niin, että ne kohdistuvat lapsiin. Ne ovat laskuja, jotka tulevat suurempina takaisin myöhemmin.

Toiseksi luottamuksesta valtioon ja julkisiin palveluihin täytyy hänen mukaansa pitää jatkossakin kiinni.

– Saksassa tapahtui yhdessä vaalikaudessa iso siirtymä. AfD vei nuorten ylivoimaisesti suosituimman puolueen paikan vihreiltä. Heidän mukaansa valtio ei toimi. Tällaista ideologiaa me täälläkin kuuntelemme päivästä toiseen. Valtio ei toimi. Se alkaa kuulostaa sellaiselta, että onko sitä tarkoitus saadakaan toimimaan.

– Ajatukset Suomesta maailman parhaimpana maana liittyvät aika monella hyvinvointimalliin.

Olet ollut kymmenen vuotta Brysselissä, oletko edelleen optimistinen EU:n suhteen?

– Olen. En vaalituloksen jälkeen ole ollut huolestunut parlamentista. Se pystyy tekemään työnsä ja uskoo enemmistöltään kirkkaasti eurooppalaiseen yhteistyöhön. Roberta Metsola valittiin selkeällä enemmistöllä puheenjohtajaksi. Hän on ollut viesteissään Ukrainan suhteen selkeä.

– Jännitysmomentti piilee kansallisissa vaaleissa, siinä mitä Eurooppa-neuvoston puolella tapahtuu.

AVAINSANAT

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

AVAINSANAT

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.

AVAINSANAT

Stubb tyytyväinen Trumpin aselähetyspäätökseen – ”Tärkeitä edistysaskelia”

Presidentti Stubb viittasi myös Venäjälle pakotteita ajavaan lakipakettiin Yhdysvaltain kongressissa.

Presidentti Alexander Stubb kertoo olevansa tyytyväinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätökseen lähettää aseita Ukrainalle. Stubb kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.

Stubbin mukaan 50 päivän määräaika tulitauolle sekä pakotteiden uhka ovat tärkeitä edistysaskelia Venäjän pakottamisessa neuvottelupöytään.

Stubb viittaa viestissään republikaanisenaattori Lindsey Grahamiin ja demokraattisenaattori Richard Blumenthaliin, jotka ovat ajaneet Venäjälle pakotteita ajavaa lakipakettia Yhdysvaltain kongressissa.

Republikaanien ja demokraattien yhteinen esitys langettaisi Venäjältä öljyä ja uraania ostaville maille jopa 500 prosentin tullit. Trump kiitteli eilen kongressin aloitetta, mutta ei antanut sille tukeaan.

TRUMP ja Washingtonissa vieraileva Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmoittivat eilen, että Ukrainalle toimitetaan massiivinen aselähetys Naton kautta.

Trumpin mukaan Naton jäsenmaat lähettävät omia Patriotejaan Ukrainaan, minkä jälkeen Yhdysvallat toimittaa niille korvaavaa kalustoa.

Trump myös uhkasi Venäjää ja sen kauppakumppaneita jopa 100 prosentin tulleilla, ellei Ukrainaan saada tulitaukoa 50 päivässä.

Venäjä sanoi tiistaina tarvitsevansa aikaa vastata vaatimukseen tulitauosta ja uhkaukseen tulleista. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kutsui Trumpin lausuntoa erittäin vakavaksi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti Trumpia ja Yhdysvaltoja päätöksestä ja sanoi, että asetoimitukset auttavat suojelemaan ukrainalaisten henkiä.

Päivitetty klo 14.09.

AVAINSANAT

Kallas tuo pöytään Israel-toimet – EU syvästi jakaantunut

Moni Kaja Kallaksen esittelemistä ehdotuksista vaatii joko jäsenmaiden yksimielisen tai määräenemmistön tuen.

EU:n ulkoministerit kokoontuvat tänään tiistaina pohtimaan, millaisia toimenpiteitä EU voisi mahdollisesti käyttää Israelin painostukseen.

EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen on määrä tuoda pöytään lista siitä, miten EU voisi vastata Israelin toimin Gazassa.

Mahdollisiin toimiin kuuluvat muun muassa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen tai sen kauppaa koskevan osion keskeytys. Se on tarjonnut Israelille helpotuksia kaupankäyntiin.

Lisäksi vaihtoehtoina listataan muun muassa siirtokuntatuotteiden tuonnin estäminen EU:hun, poliittisen dialogin päättäminen Israelin kanssa ja Israelin pääsyn estäminen EU:n merkittävään tutkimusohjelma Horizon Europeen.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei osallistu kokoukseen, vaan Suomea edustaa valtiosihteeri Pasi Rajala.

MONI Kallaksen esittelemistä ehdotuksista vaatii joko jäsenmaiden yksimielisen tai määräenemmistön tuen. Esimerkiksi koko assosiaatiosopimuksen jäädytys vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, kun taas kauppaosion keskeytys vaatisi vain määräenemmistön tuen.

STT:n tietojen mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että tässäkään kokouksessa saadaan tehtyä päätöksiä toimista Israelia vastaan, sillä EU on asiassa hyvin jakautunut.

Esimerkiksi Saksa, Unkari, Tshekki, Itävalta ja Italia vastustavat tiukasti Israeliin kohdistuvia toimenpiteitä.

Espanja, Irlanti ja Slovenia taas ovat jo pitkään vaatineet, että EU sanktioisi Israelia tiukemmin ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa. Ne ovat myös uhanneet ryhtyä itse toimenpiteisiin, jos EU ei saa yhdessä päätöksiä aikaan.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sanoi kesäkuun EU-huippukokouksessa, että Gazassa on käynnissä kansanmurha. Se oli tähän mennessä yksi voimakkaimmista kannanotoista EU-tasolla.

-  Venäjälle on asetettu 18 pakotepakettia, mutta kaksoisstandardimme näkyvät siinä, kuinka pidämme assosiaatiosopimuksen voimassa Israelin kanssa, hän sanoi kesäkuussa.

EU:N ulkosuhdehallinnon suorittamassa arvioinnissa todettiin kesäkuussa, että Israel on toimillaan Gazassa syyllistynyt EU:n ja sen välisen yhteistyösopimuksen ehtojen rikkomiseen koskien ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Päätöstä toimenpiteistä ei kuitenkaan tehty, vaan EU:n oli määrä olla yhteyksissä Israeliin ja keskustella arvioinnin tuloksista.

Kallas kertoikin viime viikolla, että Israel olisi neuvotteluiden jälkeen suostunut päästämään enemmän avustuksia Gazaan. Tämä voi omalta osaltaan vähentää EU:n painetta toimia, sillä osa jäsenmaista haluaa myös nähdä, toteuttaako Israel lupauksensa.

Vaikka apua päästettäisiinkin enemmän perille, siviilien tilanne Gazassa on edelleen katastrofaalinen. Israelin on kerrottu muun muassa tulittaneen apua avustuspisteiltä hakeneita palestiinalaisia.

Gazan terveysviranomaisten mukaan Israel avasi lauantaina tulen kohti avunhakijoita, minkä seurauksena kymmeniä ihmisiä kuoli.

YK:n mukaan yli 800 ihmistä on kuollut avunjakopisteillä Gazassa.

ESIMERKIKSI Lääkärit ilman rajoja järjestö kritisoi kesäkuussa EU:ta poliittisen johtajuuden puutteesta Gazassa. Järjestön mukaan käynnissä on palestiinalaisten pakkosiirto ja etninen puhdistus.

-  Pelkät puheet eivät riitä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava, järjestö sanoi kannanotossaan.

AVAINSANAT