VALIKKO

Eduskunta hyväksyi jatkoajan rajaturvallisuuslaille – yksi lipesi hallituspuolueista

Eduskunta hyväksyi rajaturvallisuuslain jatkoajan.

Laki on nyt voimassa vuoden 2026 loppuun saakka. Koska kyse on perustuslain määräaikaiseksi poikkeukseksi säädetty laki, jatkoajan hyväksyminen edellytti kahta äänestystä, joista ensimmäisessä tarvittiin 5/6-enemmistö ja toisessa 2/3-enemmistö.

Molempien äänestysten tulos oli 168-29.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kaikki paikalla olleet edustajat äänestivät lakia vastaan. SDP:stä kuusi edustajaa äänesti samoin: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Hallituspuolue RKP:stä vastaan äänesti yksi, Eva Biaudet.

Poissa äänestyksistä olivat vihreiden Sofia Virta ja vasemmistoliiton Jessi Jokelainen.

Rajaturvallisuuslakia ei ole otettu käyttöön toistaiseksi kertaakaan. Laki voidaan aktivoida valtioneuvoston ja tasavallan presidentin päätöksellä tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu välineellistettyä maahantuloa.

AVAINSANAT

Puhemiesneuvosto puoltaa Saarikon vapautuspyyntöä

Annika Saarikko (kesk.) saa Sofia Virralta (vihr.) onnitteluhalauksen eduskunnan täysistunnossa 6. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiesneuvosto puoltaa keskustan Annika Saarikon vapautuspyyntöä kansanedustajan tehtävästä.

Puhemiesneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään.

SAARIKKO kertoi aamupäivällä, että hän on siirtymässä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimitusjohtajaksi syyskuussa.

Eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos vapautukseen on hyväksyttävä syy.

Vapautuspyyntö käsitellään ensin puhemiesneuvostossa ja sen jälkeen täysistunnossa.

AVAINSANAT

”Suomi turvautui taikatemppuihin” – Heinäluoman mukaan 30 vuotta jatkunut linja ei keskiviikkona pitänyt

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.).

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan Suomi teki EU:n tarkkailuluokan välttääkseen sen, mistä on 30 vuoden ajan arvostellut muita.

Heinäluoma toteaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että koko Suomen EU:n jäsenyyden ajan voimassa ollut ”samat säännöt kaikille” -linja keskeytyi tällä viikolla.

– Keskiviikkona Suomi turvautui taikatemppuihin välttääkseen joutumisen Unionin liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio osoitti ymmärrystä Suomen hallituksen vaikeuksille ja katsoi, että ennen muuta Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmat ja puolustusmenojen lisäykset antavat mahdollisuuden olla käynnistämättä erityistarkkailumenettelyä.

– Suomi siis nyt hyödynsi sitä tietä mistä se on 30 vuoden ajan arvostellut komissiota ja muita maita. Epäonnistuneeseen taloudenpitoon ei puututa yhdenmukaisesti mikä ei herätä juurikaan luottamusta EU:n talouden tulevaisuuteen, Heinäluoma kirjoittaa.

ALIJÄÄMÄMENETTELYN välttäminen riman heiluessa ei Heinäluoman mukaan anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin. Petteri Orpon (kok.) hallitus on vaalikauden puolivälin ylittyessä epäonnistunut kaikissa keskeisissä taloustavoitteissaan. Talouskasvu mataa, työllisyys heikkenee ja velkaralli jatkuu.

– Suurista puheista huolimatta Orpon johdolla ollaan ottamassa enemmän velkaa kuin Marinin ja Rinteen hallitukset yhteensä. Yksin tänä vuonna lisävelkaa syntyy ruhtinaalliset 13 miljardia euroa. Näillä näkymin olen Orpo-Purran hallituksen päättäessä toimintansa edelleenkin viimeinen valtiovarainministeri, joka on luovuttanut seuraajalleen ylijäämäisen budjetin, Heinäluoma toteaa.

Hän huomauttaa budjetin olleen keväällä 2007 ylijäämäinen. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta oli alle 40 prosenttia, kun Heinäluoma lopetti valtiovarainministerinä.

– Orpon hallituksen lopettaessasi julkinen velka uhkaa nousta jo lähelle 90 prosenttia kansantuotteesta. Se on tietysti ihan jotain muuta kuin EU-sääntöjen enimmäisraja 60 prosenttia.

ORPON hallitus on Heinäluoman mukaan ylpeillyt menoleikkauksilla ja saksien innokkaalla käytöllä.

– Velkaantumiseen vaikuttaa kuitenkin paitsi menot myös tulot. Ehkä pikku hiljaa kannattaisi katsetta siirtää aidosti työllisyyden vahvistamiseen, tulojen lisäämiseen ja sen vaatimaan kestävään talouskasvuun. Muutoin leikkauskierteelle ei näy loppua.

– Suomi on jälleen siksi vakavassa paikassa, ettemme tästä selviä ilman voimien kokoamista, laajaa yhteistyötä ja toistemme arvostamista, Heinäluoma kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa.

AVAINSANAT

Hallitus ei kaatunut velkavälikysymykseen – eduskunta luottaa äänin 92-71

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 92-71. Oppositiopuolueiden tekemä välikysymys koski Suomen ennätysmäistä velkaantumista.

Oppositio on syyttänyt hallitusta vaalilupausten pettämisestä. Hallituspuolueista luvattiin velaksi elämisen lopettamista, ja hallitus sopi ohjelmassaan tavoittelevansa velkasuhteen vakauttamista vaalikauden loppuun mennessä.

VÄLIKYSYMYKSESSÄ olivat mukana oppositiopuolueista SDP, keskusta ja Liike Nyt.

Poissa äänestyksestä oli 36 kansanedustajaa. Puhemiehenä äänestyksessä toimi Jussi Halla-aho (ps.). Puhemies ei osallistu äänestykseen.

AVAINSANAT

”Melkein kaikki on nähty” – kolmessa hallituksessa ministerinä toiminut Annika Saarikko vaihtaa työpaikkaa

Annika Saarikko tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa 6. kesäkuuta.

Keskustaa Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella johtanut entinen valtiovarainministeri ja nykyinen kansanedustaja Annika Saarikko jättää politiikan.

Saarikko siirtyy 1950-luvulla perustetun valtakunnallisen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) johtajaksi. Perjantain tiedotustilaisuudessaan Saarikko kertoi hakeneensa eroa kansanedustajan tehtävästä. Hän vakuutti, että lähdön syyt liittyvät henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

– Minulla ei ole työntötekijöitä eduskunnan tai keskustan puolelta. Nämä liittyvät omaan ammatilliseen nälkääni ja energiani määrään, jota haluan käyttää merkityksellisessä tehtävässä.

JOS eduskunta Saarikolle vapautuksen suo, hän aloittaa uudessa työssään syyskuussa. Tulevaa työnantajaansa Saarikko kiitteli rohkeudesta valita johtaja suoraan poliittisen sorvin ääreltä.

– On reilua sanoa ääneen, että ei entisten ministereiden ja puoluejohtajien työllistyminen ja täällä hankitun osaamisen tunnistaminen työelämässä ole aina ihan erityisen helppoa.

Taustalla on paljon julkisuutta keväällä saanut Kelan johtajavalinta, jossa Saarikko ja työministerin tehtävän hiljattain jättänyt kokoomuksen Arto Satonen olivat poliittisina ehdokkaina. Tehtävään valittiin HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Juha Sipilän (kesk), Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin hallituksissa ministerinä toiminut Saarikko kävi tiedotustilaisuudessa tiivistetysti läpi poliittisen uransa.

– Olen 41-vuotias ja takana on nyt 5162 päivää kansanedustajana. Olen palvellut valtioneuvostossa kolmessa eri ministeriössä, useammassa eri hallituksessa, yhteistyössä käytännössä kaikkien suomalaisten puolueiden kanssa. Olen toiminut kymmenen vuoden ajan keskustan eri johtotehtävissä. Olen nähnyt nousut ja laskut. Olen onnistunut ja epäonnistunut. Koskaan ei kai voi sanoa, että kaikki on nähty mutta voin sanoa, että melkein kaikki on nähty.

SAARIKOLLA oli kysyttäessä politiikasta kiinnostuneille myös vinkkejä.

– Jos rohkenen jonkun evään antaa, se liittyy rohkeuteen tehdä kompromisseja, tulla puolimatkaan vastaan ja ymmärtää yhteinen hyvä. Siitä on Suomessa liikaa puutetta.

– Parasta mitä tässä lajissa voi tehdä on yhteistyö. Ei pieni maa muuten pärjää.

Onko lähtö politiikasta lopullinen? Sitä Saarikko ei halunnut vielä lukita.

– Mutta nyt on aika mennä. Lähden kiitollisena ja suuresti parlamentarismia kunnioittaen. Tämä on tärkeää työtä ja suosittelen kansanedustajan tehtävää lämpimästi. Puolustan aina ja ikuisesti kansanvaltaa, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee varasijalta yrittäjä Mauri Kontu Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

AVAINSANAT

Annika Saarikosta YTHS:n toimitusjohtaja

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko on valittu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) uudeksi toimitusjohtajaksi, säätiö kertoo tiedotteessa.

Saarikko aloittaa tehtävässä 8. syyskuuta.

Tiedotteessa Saarikko sanoo kokevansa YTHS:n tehtävän merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Hän kertoo pyytäneensä eroa kansanedustajan tehtävästään.

-  YTHS:n työssä on vahvasti tulevaisuus läsnä ja se on palvelutehtävä uudelle sukupolvelle. Koulutukseen nojaava Suomi menestyy, jos korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan, Saarikko sanoi.

Konkaripoliitikon mukaan erityisesti kasvava mielenterveyspalvelujen tarve haastaa YTHS:ää onnistumaan tehtävässään yhä paremmin.

VUODEN 2023 eduskuntavaaleissa Saarikko valittiin eduskuntaan neljännelle kaudelle. Hän toimi keskustan puheenjohtajana vuosina 2020-2024.

Saarikko on kolminkertainen ministeri. Hän on kantanut valtiovarainministerin, tiede- ja kulttuuriministerin sekä perhe- ja peruspalveluministerin salkkua.

Saarikko haki hiljattain Kelan pääjohtajan tehtävää, mutta ei tullut valituksi.

41-vuotias kansanedustaja asuu syntymäpaikkakunnallaan Oripäässä, Varsinais-Suomessa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Turun yliopistosta, pääaineenaan mediatutkimus.

Eduskunnassa hän on ulkoasiainvaliokunnan ja Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee Varsinais-Suomesta Mauri Kontu Uudestakaupungista. Kontu on yrittäjä ja koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän toimii Uudenkaupungin valtuutettuna.

Kontu sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vajaat 3  500 ääntä.

Juttua päivitetty kello 10.25.

AVAINSANAT