VALIKKO

Eduskunta alkoi puida mielipiteitä jakavaa käännytyslakia – Mauri Peltokankaan poissaolo yllätti

Hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen esitteli valiokunnan mietinnön eduskunnan täysistunnossa 9. heinäkuuta.

Eduskunta aloitti tiistaina mielipiteitä jakavan käännytyslakina tunnetun poikkeuslain käsittelyn.

Keskustelun alkajaisiksi ihmetystä herätti, miksi hallintovaliokunnan mietinnön käännytyslaista esitteli valiokunnan varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) eikä puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.). Vielä eilen Peltokangas sanoi toimittajille, että esittelee mietinnön itse eduskunnalle.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kertoo viestipalvelu X:ssä, että Peltokangas on sairausloman vuoksi estynyt olemasta paikalla eduskunnassa ja esittelemästä mietintöä.

Aiemmin tänään Iltalehti uutisoi, että Peltokangas on pyytänyt välittämään tiedon, että hän on kipeä ja sairaalahoidossa. Lehti sai tiedon Peltokankaan tilanteesta perussuomalaisten viestinnästä.

Peltokankaan poissaolo tuli yllätyksenä myös eduskunnan suuressa salissa keskustelua johtaneelle varapuhemies Paula Risikolle (kok.).

Täysistunnon alussa Risikko sanoi ensin, että Peltokangas esittelee valiokunnan mietinnön. Risikko joutui kuitenkin toteamaan, ettei Peltokangas ole paikalla.

Myöskään Keto-Huoviselle ei ollut tullut etukäteen tietoa Peltokankaan poissaolosta.

-  Sain tiedon juuri ennen kuin menin ilmoittamaan Peltokankaan poissaolosta pääsihteerille ja puhemiehelle salissa, Keto-Huovinen kertoi tekstiviestitse STT:lle.

Eduskunnan viestinnästä kerrottiin STT:lle, että eduskunnan järjestelmiin ei ole tullut ilmoitusta Peltokankaan poissaolosta.

STT ei ole tavoittanut Peltokangasta eikä hänen eduskunta-avustajaansa kommentoimaan asiaa.

KÄÄNNYTYSLAILLA on tarkoitus torjua Suomeen kohdistettavaa välineellistettyä maahantuloa. Välineellistetyssä maahantulossa ihmisiä käytetään hyväksi vihamielisen valtiollisen painostamisen tarkoituksessa. Kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla etsitään haavoittuvuuksia ja yhteiskunnan heikkoja kohtia.

Keto-Huovisen mukaan lain yhtenä tavoitteena on, että itärajan rajanylityspaikkoja voisi avata liikenteelle. Itäraja on ollut useita kuukausia kiinni.

-  Nykyinen itärajan rajanylityspaikkojen täyssulku estää tavanomaisen rajanylitysliikenteen Suomen ja Venäjän välisen maarajan kautta kokonaan, mikä vaikuttaa merkittävästi laajan ihmisjoukon normaaliin liikkumiseen ja perhe-elämään.

Suomen itärajalla viime syksynä alkanut rajaturvallisuuden vakava häiriötilanne ja välineellistetyn maahantulon uhka jatkuvat Keto-Huovisen mukaan edelleen.

-  Hallintovaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella uhkaa edelleen korkeana. Uhka tilanteen eskaloitumiseen on erityisen korkea sen vuoksi, että Suomen rajojen läheisyydessä oleskelee erittäin todennäköisesti edelleen merkittäviä määriä ihmisiä, jotka voidaan välineellistää Suomeen.

Valiokunta korostaa, että vielä oleellisempaa tilanteen arvioinnissa on kuitenkin se, että määrä voi kasvaa Venäjän viranomaisten myötävaikutuksella huomattavasti ja erittäin nopeasti.

KÄÄNNYTYSLAILLA halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.

Lain soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä erittäin korkean kynnyksen takana esimerkiksi tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan, ja sen tekevät yhteistoiminnassa valtioneuvosto ja presidentti. Laki olisi voimassa vuoden sen voimaantulosta.

Poikkeuslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön, jotta se voidaan säätää kiireellisenä ja saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Äänestys on näillä näkymin perjantaina, ja siitä voi tulla tiukka.

Mielestäni on liioiteltua, että tässä oikeusvaltiota nyt romutetaan.

SDP:N eduskuntaryhmä vaikuttaisi olevan vaa’ankieliasemassa ratkaisevassa äänestyksessä. Vaikka ryhmä kuittasi tänään hyväksyvänsä mietinnön, on joukossa edelleen edustajia, jotka vastustavat lakia. Myös tiistaina täysistunnossa käydyssä useita tunteja kestäneessä keskustelussa kuultiin SDP:n edustajien kantoja niin lakiesityksen puolesta kuin vastaan.

Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan jäsen ja entinen puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) perusteli myönteistä kantaansa sillä, että lain säätäminen poikkeuslakina on oikeusvaltion keino tehdä hallitusti ja tietoisesti perustuslaista poikkeuksia.

Hän nosti esiin, että laki on rajattu alueellisesti, ajallisesti ja sisällöllisesti ja että sen hyväksyminen merkitsisi rajattua poikkeusta ihmisoikeuksista.

-  Rajatun alueen ulkopuolella ihmisoikeudet ovat täysimääräisesti voimassa. Mielestäni on liioiteltua, että tässä oikeusvaltiota nyt romutetaan, ja kannatan sen vuoksi tätä lakia.

Lain vastustajaksi ilmoittautunut SDP:n Elisa Gebhard puolestaan luonnehti esitystä kelvottomaksi. Gebhardilla on oikeustieteellinen koulutus, kuten Ojala-Niemelälläkin.

-  Pelkään pahoin, että hallitus on tuonut meille täysin kelvottoman esityksen, joka samalla luo vaarallisen ennakkotapauksen siitä, miten kävelemme ihmisoikeuksien yli. Autoritaarisessa, häikäilemättömästi toimivassa naapurivaltiossa tätä epäilemättä odotetaan, Gebhard sanoi.

Myös kokoomuksen Juha Hänninen arveli naapurivaltion saaneen jo, mitä halusi.

-  Tässä hybridisodassa on vihollinen jo saavuttanut sen, minkä se haluaa, ja nauraa nyt partaansa. Se on saanut aikaan ristiriitaa täällä eduskunnassa ja maassamme.

AINOA hallituspuolue RKP:n edustaja, joka toistaiseksi on käyttänyt puheenvuoroja keskustelussa, on jo aiemmin lakiesityksen vastustajaksi ilmoittautunut Eva Biaudet.

RKP:n eduskuntaryhmä jätti tiistaina ryhmäkokouksessa kantansa mietintöön vielä avoimeksi, sisäinen keskustelu jatkuu torstaina. Ryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ei kertonut, kuinka moni ryhmässä vastustaa lakia Biaudet’n lisäksi. Hän sanoi, ettei työrauhan turvaamisen vuoksi halua avata sisäisiä keskusteluja.

Anderssonin mukaan hallintovaliokunnan mietintö tuli niin myöhään maanantai-iltana, että RKP:n ryhmässä tarvittiin lisää aikaa siihen perehtymiseen.

OPPOSITIOPUOLUE vihreiden eduskuntaryhmä vastustaa käännytyslaiksi kutsuttua poikkeuslakia. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne katsoo esimerkiksi, ettei vaihtoehtoisia tapoja torjua välineellistettyä maahanmuuttoa ole riittävästi selvitetty.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, entinen sisäministeri Maria Ohisalo puolestaan kertoi lähestyneensä presidentti Alexander Stubbia asiassa. Hän sanoi toivovansa presidentin ottavan kantaa vielä siihen, kuinka suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa suojataan, jos ja kun sen tukipilareita näin murretaan.

Sanna Nikula, Iiro-Matti Nieminen / STT

Uutista täydennetty klo 15.25 tiedolla, että Peltokankaan poissaolo tuli yllätyksenä myös Keto-Huoviselle.
Täydennetty uudestaan klo 16.37 kauttaaltaan mm. tiedolla Peltokankaan sairastumisesta sekä poiminnoilla eduskunnan keskustelusta.

AVAINSANAT

Varustautuminen pitää tehdä järjellä – Nato-ratsuväkeen ei voi enää luottaa

  • Kolumnit
  • 03.05.2025
  • 16:30
  • (Päivitetty: 03.05. 8:14)

Euroopan on parannettava sotilaallisia valmiuksiaan. Se ei kuitenkaan voi perustua vain uskoon sodan väistämättömyydestä.

Kun nyt on käynyt selväksi – ja hartaasti toivon tämän koskevan myös golfaavaa valtiojohtoamme – ettei Trumpin USA:n Nato-sitoumukseen voi luottaa, on Euroopassa ryhdytty panostamaan oman puolustuksen vahvistamiseen. Järkeä on kuitenkin käytettävä siinä, miten se toteutetaan.

Kiireellisin tehtävä Euroopan varustautumisen vahvistamisessa koskee tarvetta turvata Ukrainan puolustuskyky, kunnes sen suvereniteetin turvaava rauha mahdollisimman pian on saatu tehtyä.

Naton jäsenenäkään ei voi luottaa sinisilmäisesti siihen, että pahan paikan tullen ratsuväki tulee valtameren takaa heti apuun. Molempia maailmansotia käytiin Euroopassa yli kaksi vuotta ennen kuin amerikkalaiset liittyivät demokratian puolustajiin.

Euroopan on joka tapauksessa vahvistettava omaa ”strategista autono­miaansa” ja siihen sisältyvää itsenäistä puolustuskykyä. Oleellisinta ei ole se, mikä on kunkin maan puolustusmenojen osuus kansantulosta, vaan se, minkälaiset ovat tarvittaessa EU:n kyvyt mobilisoida ja yhdessä käyttää lisääntyviä voimavarojaan.

Euroopan maiden oman aseteollisuuden protektionistisen suojelun purkamisella voitaisiin heti saavuttaa merkittävästi lisää kustannustehokkuutta ilman menolisäyksiä.

F-35-hävittäjät ovat Suomen reservin rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi.

PUOLUSTUSMENOIHIN käytettävä osuus BKT:sta nousee. Mutta mihin, se on erikseen katsottava.

Suomi on hoitanut puolustuksensa muiden suuresti arvostamalla tavalla ja kustannustehokkaasti. Sen kova ydin on kykymme tarvittaessa mobilisoida ja aseistaa 280 000 sotilaan suuruinen joukko yli 700 000 sotilaskoulutuksen saaneesta reservistä. F-35-hävittäjät ovat tämän rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi, mutta paljon kalliimpi.

Vastaavaan eivät suuremmatkaan maat Euroopassa kykene. On perusteltua, että puolustusmenojen laskelmissa otetaan täysimääräisesti huomioon ne kustannukset, jotka Suomelle koituvat yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpitämisestä.

YHTÄ oleellinen on kysymys, miten lisävarustautuminen rahoitetaan. Ei ole hyväksyttävää, että se hoidetaan leikkaamalla niiltä, joilla on kaikista vähiten pois otettavaa. Hallitus yhä leikittelee perintöveron poistolla ja muilla lisäetuuksilla hyvätuloisille. Tämän sijaan tulee toimia niin, että ne, joilla on eniten varallisuutta ja tuloja, osallistuvat suurimmalla panoksella puolustuskyvyn vahvistamiseen.

TÄRKEÄMPÄÄ kuin maailmansotaan varautuminen on aina sen toteutumisen ja käynnissä olevan sodan laajentumisen ehkäiseminen. Siksi varustautuminen ei riitä, vaan meidän on käytettävä kaikkia diplomaattisia ja muita keinoja uhkien ja jännitteiden purkamiseksi ja sen osoittamiseksi, että vain pidättäytyminen sotilaallisen voiman käytöstä antaa mahdollisuuksia minkään kansakunnan hyvinvoinnin parantamiseen.

Emme saa unohtaa, että koko ihmiskuntaan kohdistuvat eksistentiaaliset uhat – ydinaseet, ilmastonmuutos ja luontokato – vain kasvavat nykyisessä militaristisessa ilmapiirissä.

Kirjoittaja on historioitsija ja entinen ulkoministeri.

AVAINSANAT

Ministerin avustaja laukoi karuja kommentteja tukien saajista somessa – Juuso Iltalehdelle: ”Viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan hän käy ”vakavan keskustelun” eduskunta-avustajansa Mikko Talson kanssa tämän tukien saajia koskevista kommenteista. Juuso kommentoi asiaa Iltalehdelle tekstiviestitse lauantaina.

-  Julkisuuteen noussut viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut, Juuso viestitti.

Talso kirjoitti vapunpäivänä Facebook-ryhmässä, että kukaan ei kuole Suomessa nälkään, sillä Kela pitää siitä huolen.

-  Jos ei ruokaa saa, niin se on ihan omaa tyhmyyttä!!! Sanon tämän siksi, että te luuserit, jotka odotatte tukianne käsi pitkällä ilman, että nostatte persettänne siitä tuolista, niin olette ansainneet köyhyytenne, Talso kirjoitti.

Lauantaina aamupäivällä Talson kommenttia ei enää löytynyt Facebook-julkaisusta.

TALSON kommentti liittyi Ilkka-Pohjalaisen leipäjonoja koskevaan kirjoitukseen Puhetta Vaasasta -ryhmässä. Hän pahoitteli kommenttejaan seuraavana päivänä Facebookissa. Hänen mukaansa hän ei viitannut kommentissaan kaikkiin työttömiin, vaan ideologisesti työttömiin ja tukien varaan heittäytyjiin.

-  Monet ovat kohtuuttomassa tilanteessa ilman omaa syytään. Itselläni on myös takana rankka työttömyys- ja ulosottojakso, Talso kirjoitti.

Juuso sanoi Iltalehdelle, että ei hyväksy tällaista omilta avustajiltaan, mutta työsuhteen päättäminen yhden virheen takia olisi kohtuutonta.

-  Käymme asian yhdessä tarkasti läpi, ministeri viestitti.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä viimein käyntiin: Hilkka Ahde valmis apulaispormestariksi

  • Helsinki
  • 02.05.2025
  • 15:38
  • (Päivitetty: 02.05. 15:41)

SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään. Ahde kertoo asiasta perjantaina Demokraatille.

Ahde on ensimmäinen demarinimi, joka kertoo halukkuudestaan apulaispormestariksi.

– Olen pohtinut asiaa tiukasti muutaman päivän ajan ja tullut siihen tulokseen, etten pakene vastuuta. Äänimääräni velvoittaa myös ottamaan vastuuta, Ahde sanoo Demokraatille.

Ahde korostaa, että apulaispormestarin tehtävä on poliittinen.

– Tiedän, että tämä on älyttömän vaativa ja tärkeä tehtävä, mutta olen ennenkin ottanut haasteita vastaan ihan mahdottomissakin tilanteissa.

NIMISPEKULOINTI meni uusiksi sen jälkeen, kun SDP Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma ilmoitti maanantaina tavoittelevansa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää Helsingissä, eikä ole siis tarjolla apulaispormestariksi.

Demokraatin kyselykierroksella tiistaina kukaan ei vielä ilmoittautunut kisaan mukaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Äänestys käydään, jos ja kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Ahde sanoo suoraan toivovansa, että myös piiri kunnioittaa äänestäjien antamaa mandaattia. Tällä hän viittaa menestykseensä huhtikuun kuntavaaleissa.

Ahde oli viidenneksi suosituin SDP:n ehdokas Helsingissä. Kukaan hänen edellään olleista sosialidemokraateista ei ole käytettävissä apulaispormestariksi.

Ahde sai vaaleissa noin 800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, kaikkiaan noin 2 500. Eduskuntavaaleissa 2023 Ahde ylsi varasijalle Helsingissä.

Ahde sanoo saaneensa jo parilta osastolta lupauksia ehdolle asettamisesta ja saaneensa muutenkin runsaasti yhteydenottoja asiassa.

AHDE on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä.

– Olen ollut 12 vuotta valtuustossa ja katsellut kaavoitushommaa Oulussa ja Vantaalla. Ei tämä minulle sinänsä uutta ole.

Ahde kertoo asuneensa Helsingissä kaikkiaan jo 30 vuotta, joten tuntumaa kaupunkiin on. Hän nostaa keskeisiksi asioiksi apulaispormestarin työssä muun muassa liikenteen sujuvuuden, kaikkien liikennemuotojen kehittämisen, lähiluonnon huomioon ottamisen ja kohtuuhintaisen asumisen.

Ahde nostaa esille myös kaupungin varsinaiset asukkaat.

– Tänä päivänä tuntuu, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella.

Ahde oli ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun Nasima Razmyar (sd.) palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Johanna Laisaarelle (sd.), joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

Laisaari sanoi tiistaina Demokraatille harkitsevansa vakavasti kisaan lähtöä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT