Demokraatti-lehti eteni Edit-aikakauslehtikilpailun finaaliin

Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden 2023 yleisömedian palkintoa tavoittelevat Demokraatti, Talouselämä ja Yliopisto.

Demokraatti pääsi tavoittelemaan Aikakausmedian vuosittaista Edit-palkintoa. Lehti on kolmen finalistin joukossa listalla, josta voittaja valitaan toukokuussa.

Aikakauslehtialan tunnetuin kotimainen kilpailu Edit on julkaissut tämänvuotiset finalistinsa. Demokraatti pääsi talouslehti Talouselämän ja Helsingin yliopiston oman tiedejulkaisun Yliopisto-lehden kanssa shortlistalle, josta valitaan vuoden 2023 yleisölehti.

Yleisölehdellä tarkoitetaan aikakauslehteä, jota kuka tahansa voi tilata tai ostaa. Suomessa tällaisia ovat muun muassa Suomen Kuvalehti, Apu, Image, Seura ja monet muut.

Yleisölehtisarjan kriteereissä mainitaan, että palkittavan julkaisun pitää huomioida kohderyhmän kiinnostuksen kohteet ja mieltymykset journalistisissa sisällöissä, visuaalisuudessa ja arvomaailmassa.

Valinnan tekevä ammattilaisraati sanoo katsovansa arvioinnissa lehden laatua ja journalistisia ansioita kaikissa julkaisukanavissa.

Voittaja julkistetaan toukokuun puolivälissä.

DEMOKRAATIN tavoittavuus etenkin verkossa on noussut viime vuosina huomattavasti. Lehti oli vuonna 2023 Suomen Tietotoimiston listauksessa Suomen siteeratuimpien julkaisujen joukossa.

SDP:n pää-äänenkannattajana toimivaa Demokraattia julkaisee Kustannus Oy Demokraatti. Sen omistajiin kuuluvat muun muassa Keskisuomalainen-konserni, Työväenlehdistön Kannatusyhdistys sekä Kustannus Oy Kansanvalta.

Lehti on Julkisen sanan neuvoston jäsen. Päivittäisuutisia julkaisevan verkkosivuston lisäksi Demokraatin paperiversio ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa.

Edit-kilpailua on järjestetty vuodesta 2005 alkaen. Kilpailussa on 16 eri sarjaa lehtien sisällöille, tekijöille ja markkinoinnille.

Uutissuomalainen: Suomessa lakkautetaan 26 vastaanottokeskusta – vaikuttaa lähes 7000 ihmiseen

Suomessa lakkautetaan yhteensä 26 vastaanottokeskusta kesäkuun ja ensi helmikuun välisenä aikana, kertoo Uutissuomalainen.

Lakkautusten vuoksi lähes 7  000 vastaanottokeskusten asiakasta joutuu hakemaan kotikuntaa tai muuttamaan toiseen keskukseen.

KOTIKUNTAA voivat hakea tilapäistä suojelua saavat ihmiset, jotka ovat asuneet Suomessa vähintään vuoden. Uutissuomalaisen mukaan noin 4  300 ukrainalaisella on mahdollisuus hakeutua kuntiin tämän vuoden loppuun mennessä.

Maahanmuuttovirasto perustelee vastaanottokeskusten lakkauttamisia niiden asiakasmäärien vähenemisellä. Turvapaikkahakemuksia jätetään vähemmän, lisäksi Ukrainasta pakenevien määrä on ollut laskussa pitkään.

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 68 vastaanottokeskusta.

Viron asevoimien komentaja: Jos Venäjä hyökkää länteen, se pysähtyy vain näillä keinoilla

Virolaiskomentajan mukaan lännen pitää heti pystyä iskemään syvälle Venäjän sisäosiin, jos maa aloittaa sodan Natoa vastaan. Tätä ainoaa tehokasta pysäyttämistapaa ei hänen mielestään siviiliyhteiskunnissa ymmärretä.

Ukraina on runsaan kolmen sotavuoden aikana kehittänyt kykyään iskeä syvälle Venäjän alueelle, koska länsimaista ei ole saatu siihen sopivia aseita tai lupaa niiden käyttöön. Viron asevoimien komentajan Andrus Merilon mukaan Euroopassa on syytä sopeutua samaan todellisuuteen.

-  Kun nähdään, kuinka Venäjä valmistautuu eskaloimaan (laajentamaan sotaa), on selvää, että eskalaatio tulee. Missä, milloin ja millaisena, se nähtäneen lähitulevaisuudessa, Merilo sanoi Lennart Meri -konferenssissa viime viikonloppuna.

Hänen mukaansa ajatukset pitää viedä pelkkää sotaan valmistautumista pidemmälle.

-  Yksi tärkeimmistä opetuksista Ukrainasta on ollut, että jos Venäjä hyökkää, niin on voitettava ensimmäinen taistelu. Juuri näin tapahtui Ukrainassa, ja siksi he pitävät yhä puoliaan neljättä vuotta ja torjuvat Venäjän hyökkäyksiä, Merilo perusteli Tallinnassa.

Voittamisen yksi edellytys on hänen mukaansa juuri iskut syvälle Venäjän alueelle. Tämä ymmärretään hyvin eri maiden asevoimissa, mutta ei kaikkialla läntisissä yhteiskunnissa.

MERILON MIELESTÄ vastustajaa pitää ajatella järjestelmänä, joka on riippuvainen kriittisistä solmukohdista.

-  Ei riitä, että selvitään tankeista, tykistöstä ja jalkaväestä, vaan meidän täytyy kyetä käyttämään tappavaa voimaa myös solmukohtiin ja kriittisiin järjestelmiin, Merilo perustelee.

Virolla ei ole varaa siihen, että taistelut käytäisiin sen maaperällä.

-  Me emme aloita sotaa, mutta puolustaudumme vaikuttamalla takaisin Venäjän alueelle.

Merilon mukaan Virolla ei ole varaa siihen, että taistelut käytäisiin sen maaperällä. Tarvittavaa strategista syvyyttä ei omasta selustasta löydy.

Näkemyksen jakaa kollega huomattavasti lännempää, Hollannin asevoimien komentaja Onno Eichelsheim.

-  Meidän strateginen syvyytemme on Venäjällä, hän tiivisti Tallinnassa.

Merilon mukaan koulutettava upseeri ei missään asevoimissa läpäisisi koulutusta, jos hän ei yhdistäisi puolustussuunnitelmiin myös iskuja syvälle vihollisen alueelle.

Hänen mukaansa näiden mahdollisten iskujen kohteet ovat siksi jo ennalta hyvin tiedossa, mitä ei myöskään pidä arkailla viestittää Venäjälle.

-  Muuten venäläiset voivat kuvitella voittavansa, ja se olisi kaikkein vaarallisinta, Merilo perustelee.

YHDYSVALTAIN sotilaallisen läsnäolon väheneminen voi heikentää Euroopan puolustuskykyä. Toisaalta arvioissa pitää muistaa, että myös Ukraina on kokeneine joukkoineen tärkeä osa Euroopan puolustusta.

-  Meidän ensimmäinen puolustuslinjamme kulkee Ukrainassa, tiivisti Viron pääministeri Kristen Michal Lennart Meri -konferenssissa.

Tämän vuoksi Euroopan on oman etunsa nimissä varmistettava, ettei sota pääty Ukrainalle saneltuihin epäedullisiin rauhanehtoihin.

Naton entisen apulaispääsihteerin, ECFR-ajatuspajan tutkijan Camille Grandin mielestä Euroopan puolustuksen kannalta olisi suorastaan absurdi ajatus rajoittaa Ukrainan asevoimien kokoa.

-  Kukapa haluaisi luopua 900  000 sotilaasta, joista huomattava osa on taisteluissa kovettuneita? He ovat osa Euroopan puolustusta, kuuluipa Ukraina Natoon tai ei, Grand sanoi.

Merilon mukaan sodassa on edessä on kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisessä Venäjä voittaa ja miehittää Ukrainan, jonka Eurooppa samalla menettää.

-  Tai sitten integroimme Ukrainan Euroopan eteentyönnettyyn puolustukseen ilman Nato-jäsenyyttä, koska se (Naton jäsenyyden toteutuminen) vie aikaa, Merilo sanoo.

Teksti: STT / Niilo Simojoki

AVAINSANAT

Eduskunnan muistio: Pääsihteeri Pelttarin rikostutkinta vaikuttaa hänen töihinsä

Pääsihteeri Pelttari eduskunnan täysistunnossa 23. toukokuuta.

Eduskunnan pääsihteerin Antti Pelttarin rikosepäily ja esitutkinta vaikuttavat suurella varmuudella tämän virkatehtävien hoitoon, todetaan eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion kirjoittamassa muistiossa.

Epäilyn tuominen julkisuuteen vaikuttaa muistion mukaan ratkaisusta riippumatta myös koko eduskuntaan.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että Pelttari kutsutaan eduskunnan kansliatoimikunnan kuultavaksi. Tämä tapahtuu korkeintaan muutaman viikon kuluttua. Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta harkitsee, pidätetäänkö Pelttari virantoimituksesta esitutkinnan ajaksi.

Kuuleminen liittyy käynnissä olevaan esitutkintaan Pelttarin toimista suojelupoliisin päällikkönä. Halla-aho kertoi saaneensa tiedon Pelttarin esitutkinnasta maaliskuussa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Pelttaria epäiltäisiin virkarikoksen lisäksi myös maanpetosrikoksesta.

Rauhio selvittää muistiossaan kansliatoimikunnalle muun muassa virasta pidättämisen juridiikkaa. Kansliatoimikunta koostuu kansanedustajista.

-  Kokonaisharkintaa tehtäessä virantoimituksesta pidättämistä perustelevat sekä epäillyn rikoksen törkeys että epäillyn virka-asema, muistiossa todetaan.

Muistion mukaan eduskunnan pääsihteerin virka-asema edellyttää erityistä nuhteettomuutta.

Muistion mukaan vastaavia tapauksia löytyy harvakseltaan. Halla-ahon mukaan asiaa vaikeuttaa se, että Pelttari toimii nykyään eri tehtävässä.

PELTTARI ITSE ilmoitti torstaina sosiaalisessa mediassa Halla-ahon tiedotustilaisuuden jälkeen, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.

-  Rikosepäilyn keskeinen sisältö on se, että en ole suojelupoliisin päällikkönä puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta, Pelttari kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Pelttari sanoo, ettei katso syyllistyneensä rikokseen. Pelttari sanoi toivovansa, että asia selvitetään pikaisesti.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Pelttaria epäiltäisiin virkarikoksen lisäksi myös maanpetosrikoksesta. Kyseessä olisi turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Pelttari vastasi perjantaina STT:n yhteydenottoon, ettei kommentoi asiaa eikä hänellä ole lisättävää torstain lausuntoonsa.

Traficom varoittaa älytelevisioiden tietoturvariskeistä – suosi tv-ostoksilla tunnettuja valmistajia ja myyjiä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom varoittaa älytelevisioiden vakavista tietoturvariskeistä. Erityisesti tuntemattomien valmistajien edullisissa Android TV -laitteissa voi olla vakavia tietoturvaongelmia.

Osassa laitteista on löydetty haittaohjelmiin viittaavia ohjelmistoja, jotka voivat liittää laitteen osaksi saastuneiden laitteiden verkostoa eli bottiverkkoa. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi haitallisen tietoliikenteen välittämiseen, tietomurron yrityksiin tai palvelunestohyökkäyksiin.

Lisäksi edullisten laitteiden päivitystuessa voi olla puutteita, mikä kasvattaa riskiä tietoturvan haavoittuvuuksille.

Traficom kehottaa suosimaan älytelevision hankinnassa tunnettuja ja luotettavia valmistajia ja myyjiä. Tuntemattomia ja epäilyttäviä, etenkin EU:n ulkopuolella toimivia verkkokauppoja kannattaa Traficomin mukaan välttää.

Nykyajan televisio on älylaite, jolla voi suoratoistaa sisältöä, käyttää sovelluksia ja selata internetiä.

TELEVISIOIHIN sisältyvät tietoturvariskit ovat erityisen olennaisia nyt, kun televisioita ostetaan runsaasti. Suomessa myytiin huhtikuussa nelinkertainen määrä televisioita verrattuna viime vuoden huhtikuuhun.

Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys Etko kertoo tiedotteessaan, että huhtikuussa myytiin yhteensä noin 70  000 televisiota. Vuotta aiemmin määrä oli noin 17  500.

Myyntipiikin taustalla on Ylen kanavien siirtyminen pelkkiin teräväpiirto- eli HD-lähetyksiin huhtikuun alussa. HD-lähetysten katsominen vaatii television tai digiboksin, jossa on HD-viritin.

Traficom kertoi maaliskuun lopussa, että HD-valmius puuttui tuolloin noin 100  000 kotitaloudesta.

Myös kaupallisten kanavien HD-siirtymä lähestyy, minkä odotetaan vauhdittavan Etkon mukaan myyntiä kevään ja kesän aikana. Kaupalliset kanavat siirtyvät teräväpiirtoon kesä-heinäkuun taitteessa.

Traficomin mukaan Android TV -laitteen suojauksen voi tarkistaa avaamalla laitteella Google Play -kaupan. Tämän jälkeen tulee painaa oikean yläkulman profiilikuvaketta ja valita asetukset. Tietoa-kohdasta voi tarkistaa, että laitteella on Play Protect -sertifiointi.

Android TV -laitteelle kannattaa Traficomin mukaan ladata sovelluksia vain virallisista lähteistä, kuten Google Play -kaupasta. Jos huomaa laitteella olevan haittaohjelman, tulee televisio kytkeä pois verkosta ja ottaa yhteyttä laitteen myyjään.

Nyt tulee stoppi valkovenäläistenkin mökkikaupoille Suomessa

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka ja Vladimir Putin rentoutuivat Laatokan Valamossa kesällä 2024.

Kiinteistökaupat Suomessa halutaan kieltää myös valkovenäläisiltä, kertoo puolustusministeriö. Valtio haluaa tästä uuden asetuksen voimaan jo kesäkuussa.

Eduskunta hyväksyi viime kuussa lain, jonka perusteella ministeriö voi estää kiinteistökaupat ihmisiltä tai yhteisöiltä, joiden kansalaisuusvaltio on syyllistynyt hyökkäyssotaan tai voi aiheuttaa uhkaa Suomen turvallisuudelle.

Ministeriön mukaan Venäjä ja Valko-Venäjä täyttävät nämä kriteerit.

Lain toimeenpanoa koskeva asetus lähtee tänään lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyy 9. kesäkuuta. Ministeriön mukaan asetus on tavoitteena saada voimaan kesäkuun aikana.

Ennen asetuksen voimaantulopäivää jätetyt venäläisten ja valkovenäläisten lupahakemukset käsitellään normaalisti.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kertoi huhtikuussa, että laki ei koske Suomessa asuvia venäjänkielisiä ihmisiä. Laki ei myöskään koske kaksoiskansalaisia.

-  On tärkeää tuoda esiin, että laki ei kohdistu Suomessa asuviin venäjää äidinkielenään puhuviin henkilöihin, vaan sen tarkoitus on estää raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän valtion mahdollisuudet käyttää kansalaisiaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan, Kopra sanoi.

Valiokunnan mukaan Venäjän hybridiuhkaan pitäisi varautua myös tarkastelemalla maanvuokraukseen, yritysjärjestelyihin ja asunto-osakkeiden hallintaan liittyviä kysymyksiä.

LAKIHANKKEEN lausuntovaiheessa sisäministeriön poliisiosasto oli huolissaan siitä, että lain muuttaminen ei vaikuttaisi käytännössä, koska bulvaanien eli haamuostajien käyttö kiinteistökaupassa voi lisääntyä.

-  Bulvaaniongelma on huomioitu laskemalla kynnystä bulvaanin käytön todentamiselle ja parantamalla entisestään viranomaisten välisen yhteistyön toimintaedellytyksiä muun muassa tiedonvaihdolla, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi helmikuussa.

Korjattu klo 13.43 uutisen toista kappaletta: toisin kuin jutussa aiemmin luki, ministeriö ei estä kiinteistökauppoja valtioilta vaan ihmisiltä tai yhteisöiltä, joiden kansalaisuusvaltio on syyllistynyt hyökkäyssotaan tai voi aiheuttaa uhkaa Suomen turvallisuudelle.