VALIKKO

Demokraatin tiedot: Lakkolakien aikaistaminen puhuttanut kokoomuksen eduskuntaryhmässä – jo vappuna voimaan?

Hallituksen työrauhalainsäädäntöä koskevat lakimuutokset halutaan voimaan jo toukokuun alussa. Asiasta kertoi tänään Maaseudun Tulevaisuus omiin lähteisiinsä nojaten. Alkuperäisen aikataulun mukaan lait olisivat tulossa voimaan heinäkuun alusta.

Demokraatin tietojen mukaan aikaistamisesta on herännyt keskustelua kokoomuksen eduskuntaryhmässä parhaillaan käynnissä olevien vientiteollisuuden poliittisten lakkojen vuoksi.

Työrauhalain mietintövaliokuntana toimivaa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtavan Saara-Sofia Sirénin (kok.) mukaan voimaantulon aikaistaminen ei ole ollut esillä valiokunnassa, joka aloitti hallituksen työrauhaesityksen käsittelyn tänään.

– Pidän hyvinkin mahdollisena, että valiokunta saa lakiesityksen muutamassa viikossa omalta osaltaan käsiteltyä riippumatta siitä, onko siihen tarpeen tehdä joitakin muutoksia, Sirén sanoo.

Eduskunta voi halutessaan tehdä lain voimaantuloon muutoksia. Työrauhan tapauksessa muutokset tehtäisiin juuri työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

– Meillä on nyt kuulemisia tällä viikolla kolmessa kokouksessa. Ensi viikolla on tiedossa ainakin kaksi, ja viisi kuulemista yhdestä lakiesityksestä on jo kohtuullisen kattava määrä. Monet esitykset menevät yhdelläkin kuulemiselle. Siinä mielessä etenemme ihan hyvässä aikataulussa, Sirén sanoo.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta saa työrauhamietintöään varten lausunnot myös eduskunnan lakivaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta.

TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) uskoo, että nyt ay-liikkeen lakko-oikeutta halutaan rajoittaa nopeammin kuin aikaisempi suunnitelma oli.

– Haluavat vain viedä vaikeammaksi tätä tilannetta, hän kommentoi.

Lylyn näkemys hallituspuolueiden suuntaan valiokunnassa toimimisesta on, että valiokunta on hosunut kuulemisia koko ajan.

– Se on ollut se merkki siellä koko ajan. Siltä osin tämä tilanne on siellä näkynyt kaikkien lakien osalta syksystä lähtien, että yritetään nopeasti käsitellä, Lyly katsoo.

Lylyä ei moinen vauhti lain valmistelussa miellytä.

– Toivon perusteellista käsittelyä erityisesti tälle ja työttömyysturvalle, koska ne ovat niin työelämän peruslakeja.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtajana toimii työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tapaan kokoomuslainen, kansanedustaja Heikki Vestman.

Onko kokoomuksessa nyt jokin linjaus, että esimerkiksi lakkolakia viedään nopeammin eteenpäin?

– En minä osaa tuohon nyt sen tarkemmin sanoa, että mikä sitten eduskuntaryhmän linjaus on. Mitä tulee sitten perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, me aina pyrimme käsittelemään asiat sillä tavalla, että mietintövaliokunta saisi lausuntomme siinä ajassa, kun he aikovat hallituksen esityksen käsitellä.

Vestman kertoo, että työrauhalainsäädännön osalta perustuslakivaliokuntaan on jo aiemmin kutsuttu asiantuntijat ensi viikon keskiviikolle.

– Käsittely perustuslakivaliokunnassa tehdään totta kai huolella ja meillä on iso kuuleminen silloin kello 8 alkaen. Kuulemiseen on kutsuttu meidän eniten kuullut valtiosääntöoikeuden professorit ja kolme työoikeuden asiantuntijaa. Työrauhan kuulemiset etenevät sinänsä samassa aikataulussa kuin muidenkin samoihin aikoihin eduskunnan käsittelyyn tulleiden lakiesitysten käsittely perustuslakivaliokunnassa.

Siihen, voisiko työrauhalainsäädäntö tulla voimaan jo vappuna riippuu Vestmanin mukaan eduskunnasta ja erityisesti mietintövaliokunnan käsittelyaikataulusta.

Oletteko ryhmässä käyneet läpi, että tavoiteaikataulua voisi nostaa tai onko kokoomus nyt linjannut tästä jollain tasolla?

– Kai aina tavoitteena on se, että eduskunnan käsittelyyn tulevat lakiesitykset pitää käsitellä ilman aiheetonta viivytystä. Näinhän lukee siis valiokuntaoppaassa ja viivytyksettömän käsittelyn vaatimus koskee kaikkia eduskunnan valiokuntia. Lainsäädäntötyön pitää edetä eduskunnassa. Muuta minulla ei ole tähän kommentoitavaa.

Voitko vielä kertoa, onko kokoomus jollain tavalla linjannut tästä?

– Meidän eduskuntaryhmän kannoista pitää kysyä meidän eduskuntaryhmän puheenjohtajalta?

Saara-Sofia Sirénin mukaan linjauksia ei ole kokoomuksessa tehty.

– Lähtökohta on se, että me käsittelemme ihan normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti tätä esitystä niin kuin kaikkia muitakin esityksiä.

Demokraatti ei tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Matias Marttista kommenttia varten.

AVAINSANAT

Vastuuministeri: Akkutehtaan työoloista on käynnistetty selvitys

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) Suurlähettiläspäivillä Helsingissä 25. elokuuta.

Omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) kertoo, että Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaan toiminnassa ilmi tulleet epäilyt työperäisestä hyväksikäytöstä selvitetään.

Yle uutisoi tänään akkumateriaalitehtaan työmaan ongelmista. Tehdasta rakentaa Easpring Finland New Materials, josta Suomen valtionyhtiö Finnish Minerals Group (FMG) omistaa osan. Strand kertoo Demokraatille tekstiviestitse, että väitteisiin suhtaudutaan vakavasti.

– Edellytämme FMG:ltä, kuten kaikilta muiltakin omistamiltamme yhtiöiltä, vastuullista toimintaa, ja hankkeen valmisteluvaiheessa on edellytetty monipuolista riskien arviointia. Jos Easpring Finlandin toiminnassa havaittaisiin puutteita, niihin on puututtava välittömästi.

Stand kertoo tänään keskustelleensa asiasta sekä omistajaohjausosaston johtavien virkamiesten että FMG:n toimitusjohtajan kanssa.

– Saamani tiedon mukaan Easpring Finland, projektin pääurakoitsijana toimiva rakennusyhtiö China Harbour Engineering Company Ltd. ja FMG ovat käynnistäneet ulkopuolisen, riippumattoman tarkastuksen väitteiden selvittämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki työmaalla toimivat yritykset noudattavat Suomen lainsäädäntöä ja työelämän pelisääntöjä, Strand kirjoittaa.

TEOLLISUUSLIITTO vaati aiemmin maanantaina, että valtio-omistajaa puuttuu Kotkaan rakenteilla olevan akkumateriaalitehtaan työmaalla ilmenneisiin vakaviin epäkohtiin ja laajamittaiseen työperäiseen hyväksikäyttöön.

Liiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi tiedotteessa, että liiton tietoon on tullut useita tapauksia, joissa kiinalaisten työntekijöiden työehdoissa ja kohtelussa on vakavia ongelmia. Kun näihin ongelmiin on yritetty puuttua, työntekijät ovat kohdanneet voimakasta uhkailua ja painostusta kiinalaisen toimijan toimesta, hän kertoi.

– Valtio-omistajan on vaadittava perusteellinen selvitys työmaan työehdoista, työntekijöiden kohtelusta ja kiinalaisten toimintatavoista. Samalla on varmistettava, että työntekijät voivat kertoa kokemuksistaan vapaasti ilman pelkoa työn menettämisestä, painostuksesta tai uhkailusta, Aalto vaati.

AVAINSANAT

Kokoomuksesta suorat sanat: ”Vaatii poikkeuksellisen lyhyttä muistia”

Pia Kauma kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Tampereella 18. elokuuta.

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma arvostelee Joona Räsäsen (sd.) väitettä, jonka mukaan Orpon hallitus olisi tekemässä viimeisessä budjettiriihessään vaalibudjettia.

Räsänen perusteli näkemystään vetoamalla toimiin, joilla hallitus itse syventää julkisen talouden alijäämää. Hän viittasi muun muassa yhteisöveron alennukseen, hankintalakiin ja alkoholin etämyynnin tuottamaan verovajeeseen.

– Jos hallitus näitä katsoisi uudestaan, niin mittaluokka on noin 1,5 miljardia, jolla julkista taloutta voitaisiin vahvistaa tulevina vuosina, Räsänen perusteli Demokraatille.

Kauma muistuttaa tiedotteessaan, että ensi vuonna hallituksen suorat menosäästöt ovat budjetissa jo lähes 5 miljardia euroa. Uusia säästöjä tulee voimaan lähes miljardin edestä.

VAALIBUDJETILLA tarkoitetaan yleensä vaalien alla tehtävää budjettia, jossa hallitus höllentää talouslinjaansa, välttelee epäsuosittuja päätöksiä tai jakaa äänestäjille näkyviä etuja vaalien lähestyessä.

– SDP:n Joona Räsäsen puhe vaalibudjetista vaatii poikkeuksellisen lyhyttä muistia. Tämä hallitus vie vielä viimeisenä vuotenaan läpi vaikeita säästöpäätöksiä lähes miljardin euron edestä. Jos tämä on SDP mielestä vaalibudjetti, olisi kiinnostavaa kuulla, millä sanalla he kuvaavat oman hallituksensa viimeistä budjettia, Kauma sanoo.

Kauma muistuttaa, että Marinin hallituksen viimeisessä budjettiriihessä syksyllä 2022 velkaa päätettiin ottaa noin 1,7 miljardia euroa enemmän kuin valtiovarainministeriön pohjaesityksessä oli esitetty.

TUOLLOIN hallitus perusteli velanottoa muun muassa Ukrainan sodalla, Euroopan energiakriisillä ja energiaomavaraisuudella.

Samassa riihessä päätettiin muun muassa ylimääräisestä lapsilisästä, sähkön arvonlisäveron määräaikaisesta alentamisesta sekä henkilökuljetusten arvonlisäveron poistamisesta. Kauma muistuttaa, että sähkön veroale oli voimassa joulukuusta vaalikevään huhtikuun loppuun ja henkilökuljetusten nollaverokanta tammikuusta huhtikuun loppuun.

– Vaalien alla suomalaisille jaettiin ylimääräinen lapsilisä ja verohelpotuksia, joista osa päättyi sopivasti vaalikuukauteen. Samalla budjetin alijäämää kasvatettiin lähes kahdella miljardilla valtiovarainministeriön esityksestä. Jos vaalibudjetille etsitään oppikirjaesimerkkiä, SDP:n kannattaa aloittaa katselmus omasta lähihistoriastaan, Kauma sanoo.

Joona Räsänen ei ollut SDP:n kansanedustaja kaudella 2019-2023.

AVAINSANAT

Nyt tuli Orpon vastaus oikeuskanslerille

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kiistää vastauksessaan oikeuskanslerille, että hänelle tai hänen vaalikampanjaansa rahoittaneelle Ilpo Kokkilalle olisi koitunut hyötyä Garden Helsinkiä koskevasta päätöksenteosta.

Lisäksi hän kiistää olleensa ”esteellinen millään perusteella” Valmet Automotiven pelastamisessa.

Pääministeri ei vastauksissaan koe, että Kokkilan vaalirahoitus olisi vaarantanut hänen puolueettomuuttaan kummassakaan tapauksessa. Tätä Orpo perustelee muun muassa sillä, ettei vaalirahoituksen määrä ole poikennut tavanomaisesta.

- Tunnen Ilpo Kokkilan ammatillisen toimintani kautta. Kyse on ammatillisen toiminnan tavanomaisesta tuttavuussuhteesta, joka ei sellaisenaan ole jääväävää, Orpo kirjoittaa vastauksessaan.

Julkisuudessa on aiemmin nostettu esille epäilyjä SRV:n suuromistajan ja kokoomusrahoittajana tunnetun Kokkilan mahdollisesta osallisuudesta hankkeelle myönnetyn ehdollisen valtiontuen edistämisessä. Orpon on myös katsottu pitäneen jäävätä itsensä Valmet Automotiven päätöksenteossa, sillä kokoomusta ja pääministeriä suoraan rahallisesti tukenut Kokkila on yksi yrityksen pääosakkaista.

Viimeksi keväällä 2025 Kokkiloiden perheen rahoitusyhtiö Afortus antoi 3 000 euroa pääministerin alue- ja kuntavaalikampanjaan.

Oikeuskansleri pyysi Orpolta vastauksia hänen roolistaan Garden Helsinki -hankkeessa ja Valmet Automotiven pelastamisessa sen jälkeen, kun niistä oli tullut useita kanteluita.

VALTIO hankki viime vuonna rahoitusjärjestelyssä yhtiön Uudenkaupungin-tehtaasta 79 prosentin omistusosuuden noin 120 miljoonalla eurolla. Yrityksen jatko oli tuolloin vaakalaudalla, kun saksalainen autovalmistaja Mercedes-Benz oli päättänyt lopettaa tuotantonsa Uudessakaupungissa Varsinais-Suomessa.

Orpo kertoo vastauksessaan Valmet Automotivesta tavanneensa Kokkilan kaksi kertaa sen jälkeen, kun sai ensimmäisen kerran tiedon yhtiön tilanteesta huhtikuussa 2025.

Ensimmäinen tapaaminen oli Kokkilan investointiyhtiön 20-vuotisjuhlaillallisella ja toinen tapaaminen illallisella heinäkuussa 2025.

- Kokkilan kutsusta illallisella olivat mukana kummankin puolisot. Kyseessä oli tavanomainen, sosiaalinen tilanne. Vastaavan tyyppiset tapaamiset eri toimijoiden (mm. elinkeinoelämä, järjestöt) kuuluvat olennaisesti tehtävään, jossa toimin. Tapaamisessa emme puhuneet Valmet Automotive Oy:sta, Orpo kertoi vastauksessaan.

VASTAUKSESSAAN oikeuskanslerille Orpo sanoo, että virallisesti hänen ainoa yhteydenottonsa hanketta koskien on hankkeen puuhamies Jan Vapaavuoren hänelle ja hänen erityisavustajilleen keväällä 2025 lähettämä sähköpostiviesti. Kyseisessä viestissä Vapaavuori puhuu hankkeen ”junailusta” ja ”runttauksesta”.

Lisäksi hän kertoo Vapaavuoren olleen häneen yhteydessä hankkeesta ”muissa yhteyksissä”. Tuolloin Orpo sanoo kehottaneen Vapaavuorta lähestymään asiassa valtiovarainministeriöitä tai valtiovarainministeriä.

- Tarkkaa ajankohtaa en pysty muistamaan, mutta tämä on tapahtunut ennen vuoden 2025 kehysriihtä, Orpo sanoo vastauksessaan.

Hallitus päätti tukea hanketta kevään 2025 puoliväliriihessään 35 miljoonalla eurolla. Kyseessä oli ehdollinen valtiontuki eli hanke olisi saanut sille kaavaillun rahoituksen vasta sen toteuduttua. Kokoomus oli tuonut areenahankkeen neuvottelupöytään riihessä ja kaikki hallituspuolueet kuittasivat sen.

Vastauksessaan Orpo tarkentaa talouspoliittiselle erityisavustajansa Mikko Martikkalan tuoneen hankkeen tuen tuolloin kehysriiheen.

Oppositio vaati heinäkuussa Orpoa selittämään hankkeen taustat eduskunnalle. Orpo antoi pääministerin tiedonannon ja sai eduskunnan luottamuksen asiassa kesken istuntotauon. Hän kuitenkin ilmoitti, että hankkeella ei ollut enää hallituksen poliittista tukea.

Rakennusyhtiö SRV on kiistänyt olleensa osapuoli Garden Helsinki -monitoimiareenahanketta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. Yhtiö on kertonut toimivansa hankkeessa kustannusasiantuntijana ja mahdollisena rakennusurakoitsijana, jos hanke siirtyy toteutusvaiheeseen.

Areenahanke valitsi SRV:n kumppanikseen kehittämistyöhönsä viime vuonna. Orpon mukaan hän ei ollut tietoinen SRV:n kumppanuudesta hankkeessa vuoden 2025 puoliväliriihen aikaan.

Aliisa Uusitalo / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 17.40.

AVAINSANAT

Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä – mitä nousee pöydälle?

Pääministeri Petteri Orpo kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa Lahdessa 19. elokuuta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona viimeiseen budjettiriiheensä pohtimaan, miten valtio käyttää ensi vuonna rahaa. Neuvottelujen pohjana on valtiovarainministeriön ehdotus valtion ensi vuoden budjetiksi, joka jää lähes 13 miljardia euroa pakkasen puolelle.

Budjetti pohjaa pitkälti hallituksen jo aiemmin tekemiin päätöksiin, joita pannaan toimeen ensi vuonna. Piristyneistä kasvuennusteista huolimatta rahaa ei ole liialti jaossa, koska julkinen talous kyntää muun muassa heikon suhdanteen sekä kasvaneiden puolustus- ja korkomenojen myötä.

Suuria lisäleikkauksia ei ole luvassa. Niistä poliittisen kompromissin löytäminen olisi erityisen vaikeaa, kun eduskuntavaalit käydään jo ensi keväänä. Menoja budjetissa on yli 92 miljardin euron edestä, mutta suurin keskustelu käytäneen rahallisesti verrattain pienistä yksityiskohdista.

STT:n tietojen mukaan kesällä jälleen esiin pulpahtaneen keskustelun sote-järjestöjen tuista odotetaan nousevan myös riihen asialistalle. Lisäksi hallitus pohtii keinoja afrikkalaisen sikaruton torjuntaan.

Samalla hallitus joutunee jälleen kerran käymään läpi pelisääntöjä viimeaikaisten rasismikohujen jäljiltä.

STT:N tietojen mukaan hallitus on mahdollisesti pakittamassa aiemmin kaavailemastaan vuosittaisesta 30 miljoonan euron datakeskustuesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on suhtautunut tukeen varautuneesti, ja nyt tuen poisvetämistä ollaan STT:n tietojen mukaan valmiita harkitsemaan myös muissa hallituspuolueissa.

Purra on nostanut esiin myös toiveen, että budjettiriihessä keskusteltaisiin seuraavista askeleista alkoholin etämyynnin verotuksen korjaamiseksi. Purran mukaan tämä hallitus ei kuitenkaan ehdi enää tehdä esitystä asiasta.

Oppositiopuolue SDP esitti viime viikolla rekisteröitymisvelvollisuutta alkoholin etämyyjille. SDP:n mukaan tällä saataisiin valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa verotuloja.

KESKUSTELUISSA on myös työttömyysturvan suojaosa, jonka palauttamista ovat hallituspuolueista kannattaneet RKP ja kristillisdemokraatit. Työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta poistui vuonna 2024 suojaosa, joka aiemmin mahdollisti 300 euron ansiotulot kuukaudessa ilman, että etuus pieneni.

Muun muassa RKP:n puheenjohtajan, opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan uudistuksen lopputulos ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin. Hän on sanonut, että osa-aikatyön vastaanottamisen tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa.

STT:n tietojen mukaan kokoomuksen leirissä nähdään, että poiston vaikutuksia tulee vielä selvittää tarkemmin ja asia kannattaisi jättää seuraavan hallituksen harkittavaksi.

HALLITUS ei ole kautensa aikana saavuttanut yhtäkään keskeisistä talouspolitiikan tavoitteistaan. Kautensa aluksi Orpo ilmoitti, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen vakautetaan vaalikauden loppuun mennessä. Samalla vuotuinen alijäämä oli määrä saada alle yhden prosentin.

Nyt valtiovarainministeriö on ennustanut julkisen talouden alijäämän olevan 4,6 prosenttia vuonna 2027. Myöskään 100 000:ta uutta työpaikkaa ei ole syntynyt vaan työllisiä on nyt noin 100 000 vähemmän kuin Orpon hallituksen aloittaessa.

STT:n tietojen mukaan hallituksen kaavailemista isoista uudistuksista tekemättä jäänee kiinteistöverouudistus. Kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus kariutui jo viime vuoden lopussa.

Kaisu Suopanki / STT

AVAINSANAT

Autismiliiton toiminta vaarassa – ”Olemme jo säästäneet kaikesta”

Autismiliitto varoittaa suunniteltujen sote-järjestöjen valtionavustusleikkausten vaarantavan merkittävän osan liiton toiminnasta. Liitto vaatii leikkausten kohtuullistamista budjettiriihessä.

Liitto esittää, että hallitus kohtuullistaa budjettiriihessä sovittua 50 miljoonan euron lisäleikkausta sote-järjestöjen rahoitukseen. Liitto ehdottaa myös, että hyvinvointialueiden kautta jaettavaksi suunniteltu 25 miljoonan euron avustusosuus jaetaan ainakin vielä ensi vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stean kautta. Liiton mukaan näin sekä hyvinvointialueille että järjestöille jäisi aikaa valmistautua muutokseen.

Jos leikkaukset kuitenkin toteutuvat, Autismiliitto ehdottaa, että valtio perustaa muutostukipaketin irtisanottavien työntekijöiden tukemiseksi sekä irtisanomisajan palkkakustannusten ja muiden kustannusten kattamiseksi. Liiton mielestä ratkaisu olisi hyvin perusteltu, koska irtisanottavien määrä on suuri ja uudelleentyöllistyminen on hankalaa korkean työttömyyden vuoksi.

AUTISMILIITON mukaan sen toiminta voi heikentyä leikkausten vuoksi merkittävästi. Käytännössä vaikutuksia olisi muun muassa viestintään, vaikuttamistyöhön, jäsenyhdistysten tukemiseen sekä autismitiedon levittämiseen eli oppaiden ja esitteiden tekoon ja koulutusten järjestämiseen.

Liitto kertoo tiedotteessa, että avustuksella rahoitetaan myös toiminnan perustaa, kuten henkilöstö-, talous- ja IT-hallintoa, toimitilakuluja ja ohjelmistoja, joista liiton kaikki toiminnat ovat riippuvaisia.

– Me olemme jo säästäneet kaikesta, mistä on ollut mahdollista säästää. Meillä on töissä enää kahdeksan ihmistä. Jos leikkaukset toteutuvat tässä mittakaavassa, ne kohdistuvat väistämättä toiminnan ytimeen ja autismikirjon ihmisten saamaan tukeen, Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho sanoo tiedotteessa.

Liitto muistuttaa, ettei järjestöjen tehtävää voi kaventaa vain ihmisten kohtaamiseen. Kohtaava työ, neuvonta, viestintä ja vaikuttaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla autismikirjon henkilöiden kokemukset ja tarpeet välittyvät päättäjille ja ammattilaisille.

Autismiliitto huomauttaa, että Suomea velvoittaa myös YK:n vammaissopimus, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä ja heitä edustavilla järjestöillä tulee olla mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.

– Jos vaikuttamistyön ja viestinnän resursseja leikataan merkittävästi, vaarana on, että autismikirjon ihmisten ääni kuuluu päätöksenteossa entistä heikommin.

AVAINSANAT