VALIKKO

Demokraatin tiedot: Lakkolakien aikaistaminen puhuttanut kokoomuksen eduskuntaryhmässä – jo vappuna voimaan?

Hallituksen työrauhalainsäädäntöä koskevat lakimuutokset halutaan voimaan jo toukokuun alussa. Asiasta kertoi tänään Maaseudun Tulevaisuus omiin lähteisiinsä nojaten. Alkuperäisen aikataulun mukaan lait olisivat tulossa voimaan heinäkuun alusta.

Demokraatin tietojen mukaan aikaistamisesta on herännyt keskustelua kokoomuksen eduskuntaryhmässä parhaillaan käynnissä olevien vientiteollisuuden poliittisten lakkojen vuoksi.

Työrauhalain mietintövaliokuntana toimivaa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtavan Saara-Sofia Sirénin (kok.) mukaan voimaantulon aikaistaminen ei ole ollut esillä valiokunnassa, joka aloitti hallituksen työrauhaesityksen käsittelyn tänään.

– Pidän hyvinkin mahdollisena, että valiokunta saa lakiesityksen muutamassa viikossa omalta osaltaan käsiteltyä riippumatta siitä, onko siihen tarpeen tehdä joitakin muutoksia, Sirén sanoo.

Eduskunta voi halutessaan tehdä lain voimaantuloon muutoksia. Työrauhan tapauksessa muutokset tehtäisiin juuri työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

– Meillä on nyt kuulemisia tällä viikolla kolmessa kokouksessa. Ensi viikolla on tiedossa ainakin kaksi, ja viisi kuulemista yhdestä lakiesityksestä on jo kohtuullisen kattava määrä. Monet esitykset menevät yhdelläkin kuulemiselle. Siinä mielessä etenemme ihan hyvässä aikataulussa, Sirén sanoo.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta saa työrauhamietintöään varten lausunnot myös eduskunnan lakivaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta.

TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) uskoo, että nyt ay-liikkeen lakko-oikeutta halutaan rajoittaa nopeammin kuin aikaisempi suunnitelma oli.

– Haluavat vain viedä vaikeammaksi tätä tilannetta, hän kommentoi.

Lylyn näkemys hallituspuolueiden suuntaan valiokunnassa toimimisesta on, että valiokunta on hosunut kuulemisia koko ajan.

– Se on ollut se merkki siellä koko ajan. Siltä osin tämä tilanne on siellä näkynyt kaikkien lakien osalta syksystä lähtien, että yritetään nopeasti käsitellä, Lyly katsoo.

Lylyä ei moinen vauhti lain valmistelussa miellytä.

– Toivon perusteellista käsittelyä erityisesti tälle ja työttömyysturvalle, koska ne ovat niin työelämän peruslakeja.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtajana toimii työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tapaan kokoomuslainen, kansanedustaja Heikki Vestman.

Onko kokoomuksessa nyt jokin linjaus, että esimerkiksi lakkolakia viedään nopeammin eteenpäin?

– En minä osaa tuohon nyt sen tarkemmin sanoa, että mikä sitten eduskuntaryhmän linjaus on. Mitä tulee sitten perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, me aina pyrimme käsittelemään asiat sillä tavalla, että mietintövaliokunta saisi lausuntomme siinä ajassa, kun he aikovat hallituksen esityksen käsitellä.

Vestman kertoo, että työrauhalainsäädännön osalta perustuslakivaliokuntaan on jo aiemmin kutsuttu asiantuntijat ensi viikon keskiviikolle.

– Käsittely perustuslakivaliokunnassa tehdään totta kai huolella ja meillä on iso kuuleminen silloin kello 8 alkaen. Kuulemiseen on kutsuttu meidän eniten kuullut valtiosääntöoikeuden professorit ja kolme työoikeuden asiantuntijaa. Työrauhan kuulemiset etenevät sinänsä samassa aikataulussa kuin muidenkin samoihin aikoihin eduskunnan käsittelyyn tulleiden lakiesitysten käsittely perustuslakivaliokunnassa.

Siihen, voisiko työrauhalainsäädäntö tulla voimaan jo vappuna riippuu Vestmanin mukaan eduskunnasta ja erityisesti mietintövaliokunnan käsittelyaikataulusta.

Oletteko ryhmässä käyneet läpi, että tavoiteaikataulua voisi nostaa tai onko kokoomus nyt linjannut tästä jollain tasolla?

– Kai aina tavoitteena on se, että eduskunnan käsittelyyn tulevat lakiesitykset pitää käsitellä ilman aiheetonta viivytystä. Näinhän lukee siis valiokuntaoppaassa ja viivytyksettömän käsittelyn vaatimus koskee kaikkia eduskunnan valiokuntia. Lainsäädäntötyön pitää edetä eduskunnassa. Muuta minulla ei ole tähän kommentoitavaa.

Voitko vielä kertoa, onko kokoomus jollain tavalla linjannut tästä?

– Meidän eduskuntaryhmän kannoista pitää kysyä meidän eduskuntaryhmän puheenjohtajalta?

Saara-Sofia Sirénin mukaan linjauksia ei ole kokoomuksessa tehty.

– Lähtökohta on se, että me käsittelemme ihan normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti tätä esitystä niin kuin kaikkia muitakin esityksiä.

Demokraatti ei tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Matias Marttista kommenttia varten.

AVAINSANAT

“Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää” – “Bosslady”-Rytkönen täysin auki kirjassaan

Voimanainen. Bosslady. Lakkokenraali. Muun muassa näitä termejä on julkisuudessa käytetty luonnehdittaessa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä.

– Erityisesti vuonna 2022 liittokierroksella minut nostettiin julkisuudessa melkein yli-ihmiseksi, “niin rohkeaksi”, etten tunnistanut tätä kuvaa, vaikka on siinä tottakin mukana, Rytkönen kertoo Demokraatille.

Hänen tuore omaelämäkertansa Täysin auki (Johnny Kniga) kertoo toisenlaisen tarinan. Se on tilitys hyvinkääläisen duunariperheen tyttären, paikallisessa jengissä pyörineen nuoren tiestä ensin kätilöksi ja sitten ärhäkäksi koetuksi ay-pomoksi. Rytkönen kertoo hyvin avoimesti myös taistelustaan kiloja vastaan – ulkonäköpaineista, joista sosiaalinen media häntä jatkuvasti muistuttaa.

– Eniten googlattavat asiat minusta ovat palkka, paino ja puoliso. Se kertoo, mitä ay-pomossa kiinnostaa. En tiedä, googletetaanko miespuolisesta kollegasta samoja asioita, hän hymähtää.

Ja omaelämäkerta on itse kirjoitettu, Rytkönen huomauttaa epäilijöille. Hän kirjoittaa aina itse kolumninsa ja puheensa. Kirjoittaminen on ollut hänelle keino purkaa tunteita ja asioita auki ja kirjan kirjoittaminen, pitkäaikainen haave, on nyt toteutunut.

HÄNEN EI pitänyt kirjoittaa alun perin omasta elämästään, sillä pöytälaatikko on täynnä fiktiota. Mutta näin kuitenkin kävi. Rytkönen oli kuitenkin kirjoittanut jo itselleen “kirjeitä”, esimerkiksi mahalleen, joka päätyi myös kirjaan.

Siinä pohditaan paljon tyttöyttä, naiseutta. “Mistä on voimakkaat tytöt tehty? Ei ainakaan sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista”, Rytkönen kirjoittaa.

Myöhemmin hän lisää, että näistäkin, jos tyttö niin itse haluaa. Tyttöjen laittaminen tiettyyn muottiin kismittää. Hän sanoo itse syntyneensä kapinalliseksi.

– Minä olen se tyttö, joka on aina osannut sanoa ei. Olen aina tiennyt rajani, pitänyt niistä kiinni ja puolustanut sekä itseäni että muita. Sellaistakaan ei tämä yhteiskunta hyväksy. Mutta ei saa olla myöskään liian kiltti. Tuntuu, ettei ole koskaan oikeanlainen.

Tie Hyvinkäältä olisi voinut viedä mihin tahansa, ja Rytkönen kertoo oman polkunsa olleen lähinnä ajautumista nykyiseen pisteeseen, ei sinnikästä pyrkimistä.

– Varmasti on ihmisiä, jotka tavoittelevat pienestä pitäen poliittista tai muuta valtaa, mutta minä olen niin sattuman summana tässä tilanteessa ja siitä saan kiittää hyvin paljon muita kanssakulkijoita.

KOKOOMUKSEN hellimä ajatus siitä, että yksilö on yksin vastuussa omasta kohtalostaan, ei saa häneltä kannatusta.

– Elämä on täynnä sattumia. Minä jos kuka synnytyssalikätilönä sen tiedän. On asioita, joihin pystyy varautumaan ja joita voi suunnitella, mutta lopulta kukaan ei tiedä, mitä elämä tuo eteen. Se on myös lohdullista. Kukaan ei selviä elämästä ilman iskuja.

“Se, joka väittää, ettei raha muuta mitään, joko valehtelee tai ei ole kokenut luokkahyppyä”, Rytkönen kirjoittaa. Hänen omassa lapsuudenkodissaan ei liiemmin rahalla mässäilty, mutta nyt tilanne on toinen.

– Entistä enemmän tajuan sen, miten paljon raha ratkaisee. Jos joku väittää muuta, hän on syntynyt rikkaaksi. Se antaa vaihtoehtoja, kun ei tarvitse ajatella koko ajan rahan riittävyyttä. Se antaa tilaa myös luovuudelle, kuten esimerkiksi kirjoittamiselle.

ALLE 30-VUOTIAANA Rytkönen painoi pitkiä työpäiviä kätilönä, yksinhuoltajana, ja sellaiset haaveet sai silloin unohtaa.

– Mutta nyt minä olen se kermaperse, jolla on se mahdollisuus omiin valintoihin, hän naurahtaa.

“Kieltäydyin pitkään lähtemästä ehdolle Tehyn puheenjohtajaksi, koska pelkäsin julkisuuden tuomia haasteita”, Rytkönen kirjoittaa. Sekin pelotti, joutuuko itse tai oma perhe uhkailun kohteeksi. Ja näin on käynyt.

– Se kertoo kaiken tästä yhteiskunnasta, että erityisesti naisen pitää miettiä tulevaisuuttaan tästäkin näkökulmasta. On täysin fuulaa väittää, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisessa asemassa työelämässä tai vaikkapa luottamustehtävissä.

“Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni.”

Rytkönen suostui lopulta vuonna 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi, koska hän kuvitteli, ettei tulisi kuitenkaan valituksi. Toisin kävi. Pomppaaminen hyvin naisvaltaisesta, turvallisesta työyhteisöstä, kätilöiden maailmasta, työmarkkinoiden kovaan ytimeen on myös hämmentänyt. Naispuolinen ay-pomo joutuu vastaamaan mitä kummallisimpiin kysymyksiin.

– Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni. Olin sentään 42-vuotias valinnan aikaan. Ja olen joutunut moniin yllättäviin tilanteisiin. Minulta on kysytty esimerkiksi, kuka hoitaa lapseni, kun olen niin kiinni töissä tai kuka meidän perheessämme siivoaa.

Kukaan ei kysynyt näitä asioita, kun kätilönä tein yövuoroja ja viikonloppuja, Rytkönen huomauttaa.

– Se kertoo kummallisesta seksistisestä ajattelusta. Kun nainen on ”omalla paikallaan” vaikkapa kätilönä, häneltä ei kysytä tällaisia. Mutta nyt ay-pomon asemassa arjen sujumisesta ollaan kovin huolissaan.

SYNNYTYSSALISSA kaikki perustuu saumattomaan tiimityöhön tai muuten tuloksena voi olla hyvin rumaa jälkeä. Jokaisella on sama maali: saattaa lapsi turvallisesti maailmaan. Tehyn omassa porukassa tiimityö toimii, Rytkönen painottaa, mutta muuten, laajemmalti, hän ihmettelee, kuinka sopimisen kulttuurin romuttuminen vain etenee.

Ja osaamistakin on epäilty. Rytkönen painottaa, että Tehyn puheenjohtajana hän ei lähde koskaan soitellen sotaan mutu-tietämyksellä.

– “Sori siitä” ja miesministeri saa synninpäästön. On hyvä pysähtyä miettimään, ovatko pelisäännöt samat naisilla ja miehillä. Eivät ne ole.

“Some-ryönään”, jonka kohteeksi erityisesti naiset joutuvat, Rytkönen näyttää tottuneen. Hän osaa jo suojautua siltä eli hän ei lue koskaan itseään koskevia keskusteluja.

– Tiedän, että minun persoonaani käsitellään jopa hyvin aggressiivisesti. Mutta jos sitä tekstiä ei lue, se ei satuta.

Jo kätilönä ollessaan hän neuvoi synnyttäjiä, että älkää lukeko niitä Vauva-lehden keskustelupalstoja. Ammattilaisilta kannattaa kysyä, eikä jäädä some-maailman tarjoamien ansojen vangiksi.

“Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani.”

Onko mitään keinoa, jolla taistella somea vastaan? Onko ainoa keino vain antautua?

– Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää. Milla ja lamppu -tili on tapani reagoida maalittamiseen. Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani ja miten katson maailmaa, mutta musta huumori on minun tyylini käsitellä asioita. Ja nauraminen myös itselle on vapauttavaa.

Rytkönen pohtii elämänsä tärkeimpiä käännekohtia. Yksi iso oli aloittaa opinnot Kätilöopistolla. Se oli oman tien löytämisen hetki.

– Kätilöys on muovannut minua ehkä eniten ihmisenä ädiksi tulemisen ohella. Tiesin, että olen nyt oikealla alallani. Löysin ”omat ihmiseni” – me olemme sielun siskoja ikuisesti.

Puoliso Jyrki saa kirjassa paljon kiitosta.

– Olisin edelleenkin varmaan Husin Hyvinkään synnärillä kätilönä, jos en olisi tavannut puolisoani Jyrkiä. Hän on ollut koko ajan arjen cheerleader, joka on kannustanut eteenpäin, uskonut.

“Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat.”

Tehyn puheenjohtajana Rytkönen on erityisen ylpeä vuoden 2022 liittokierroksesta, kun hoitajat lakkojen siivittämänä puolustivat palkkojaan ja muita oikeuksiaan siinä onnistuen.

– Jos muistini joskus hoivakodissa vielä pelaa, toivottavasti muistan sen vuoden. Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat ja löysivät rohkeuden käyttää omaa ääntään. He sanoivat julkisesti, että nyt riitti. Olin niin valtavan ylpeä heistä.

NORMIKIIRETTÄ, Rytkönen vastaa kysyttäessä, mitä kuuluu juuri nyt. Kiitos siitä kuuluu muun muassa työministeri Arto Satoselle (kok.), joka kutsui kaksi liittojohtajaa, joista toinen on siis Millariikka Rytkönen, selvittämään, miten kaikki palkansaajajärjestöt saataisiin neuvottelemaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista.

Muutenkin Petteri Orpon (kok.) hallituksella on työllistävä vaikutus minulle henkilökohtaisesti ja koko ay-liikkeelle, Rytkönen letkauttaa.

Huhtikuisen hallituksen kehysriihen jälkeen Tehyn puheenjohtaja on saanut hyvin epätoivoisia viestejä jäseniltä.

– He ovat järkyttyneitä ja surullisia meidän alan järjestelmällisestä tuhoamisesta. Tämä hallitus ei kyykytä pelkästään sairaita ja köyhiä vaan myös heidän auttajiaan.

Eli taistelut puheenjohtajana eivät ole loppumassa. Hän toivoo, että luovuudellekin jää vielä tilaa ja omaelämäkerta ei jää ainokaiseksi kirjalliseksi tuotokseksi.

AVAINSANAT

Orpo: Kansanedustajaan kohdistuva rikosepäily on aina hyvin vakava asia

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo STT:lle, että epäilty ampumatapaus on pysäyttävä ja poikkeuksellinen.

Orpo kommentoi kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.) liittyviä tietoja tekstiviestitse.

Kansanedustajaan kohdistuva rikosepäily on aina hyvin vakava asia, Orpo sanoo. Poliisin tutkinta on kesken ja tiedot täsmentyvät.

Mediatietojen mukaan Vornanen osoitti ihmisiä aseella ja ampui maahan perjantaina aamuyöllä Helsingissä.

AVAINSANAT

Presidentti Stubb kommentoi Vornasen tapausta: Toivon, että suomalainen oikeusvaltio toimii

Tasavallan presidentti Alexander Stubb veteraanipäivän juhlassa kansallisena veteraanipäivänä Vaasassa 27. huhtikuuta.

Presidentti Alexander Stubb toivoo, että suomalainen oikeusvaltio ja -järjestelmä toimivat kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.) liittyvässä ampumistapauksessa. Hän sanoi myös uskovansa, että näin tapahtuu.

Stubb kommentoi tapausta tiedotustilaisuudessaan kansallisen veteraanipäivän yhteydessä Mustasaaressa.

Stubbilta kysyttiin myös, voiko Vornanen jatkaa kansanedustajana tapahtuneen jälkeen. Stubbin mukaan tällaiset kysymykset eivät ole tasavallan presidentin päätettävissä.

Mediatietojen mukaan Vornanen osoitti ihmisiä aseella ja ampui maahan perjantaina aamuyöllä Helsingissä.

AVAINSANAT

Juristiliiton puheenjohtaja: Miksi tuomioistuinten riippumattomuuden kirjaaminen perustustalakiin ei saa varauksetonta kannatusta?

Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna (kuvassa) peräänkuuluttaa suoraa keskustelua oikeusvaltiosta. Hän kommentoi blogissaan viime päivinä käytyä keskustelua oikeusvaltion peruspilareiden turvaamisesta ja asianmukaisen poliittisen ohjaamisen rajoista.

– Keskustelu on enemmän kuin tervetullutta. Kyse ei ole vain yksittäisistä työryhmistä ja niiden toimeksiannoista, vaan suuremmista pinnan alla kytevistä kysymyksistä, hän kirjoittaa.

– Tuomareiden riippumattomuus on oikeusvaltion keskeistä perustaa. Koska tuomareiden riippumattomuuden kirjaaminen perustuslakiin vaatii parlamentaarisen yhteisymmärryksen, asia ei etene, jollei siitä päästä aitoon yhteiskunnalliseen konsensukseen.

Hallitusohjelmassa linjataan, että tuomioistuinten riippumattomuutta vahvistetaan lisäämällä tuomarien pysyvien virkojen määrää. Linnan huomio kiinnittyy siihen, ettei niiden riippumattomuutta ole sitouduttu vahvistamaan perustuslakikirjauksella. Linna huomauttaa, että tällaista kirjausta valmistelevan työryhmän tehtävänantoa muutettiin ja vedottiin siihen, ettei perustuslakiin tehtävää kirjausta ole hallitusohjelmassa. Linnan mukaan keskeistä on kysyä, miksi näin on.

– Onko kyse siitä, että tuomareiden määrää koskevalla kirjauksella hallitusneuvotteluissa on saatu sopu aikaan riippumattomuuskysymyksessä? Jos näin on, olisi tärkeää perata ne juurisyyt, joiden vuoksi perustuslakikirjaus ei ehkä saa kaikkien varauksetonta kannatusta ja kysyä, mitä haittaa tällaisesta kirjauksesta on. Sitä emme tiedä, milloin kirjauksesta saattaa olla hyötyä esimerkiksi ulkoisten uhkatekijöiden alla.

LINNA kertoo, että juurisyitä pohtiessa hänelle nousee mieleen eräs kansalaisviesti, josta käy ilmi epäluottamus tuomioistuimia kohtaan muun muassa niiden sananvapausasioissa antamien tuomioiden vuoksi.

– Arvostelun kärki osuu viestissä erityisesti korkeimpiin asteisiin, kun niiden väitetään politisoituneen. Se, että näin ajatellaan ja koetaan, on erittäin huolestuttavaa.

Tuomarinvalintalautakunnassa itsekin toiminut Linna painottaa, että tuomareiden valintavalmistelussa ”poliittisilla seikoilla ei kerta kaikkiaan ole yhtään mitään osuutta”.

– Oikeuslaitoksen politisoitumista ei ole se, minkälaisiin tuomioihin tuomarit lakia virkavastuulla tulkitessaan päätyvät, Linna kirjoittaa.

– Usein vaikeimmat asiat ratkaistaan monijäsenisissä kokoonpanoissa. En pidä mitenkään mahdollisena, että koko suomalainen tuomarikunta harjoittaisi lainkäyttöä samalla tavalla värittyneiden poliittisten linssien läpi.

Linna pitää myönteisenä, että perustuslakikirjauksen valmistelu on saanut jatkua edes muistioon tähdäten. Hän on kuitenkin huolestunut siitä, että halua asian tehokkaaseen edistämiseen ei ehkä ole ja asiassa vedotaan esimerkiksi resurssipulaan.

AVAINSANAT

”Päätös käpertää Suomea sisäänpäin” – Kiljunen arvostelee hallitusta rauhantyön rahoituksen lakkauttamisesta

Hallituksen päätös poistaa budjetista rauhantyön tekemisen momentti on historiallisen lyhytnäköistä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) sanoo.

Hän muistuttaa, että Venäjä jatkaa sotatoimia Ukrainassa, Lähi-idässä jännitteet kasvavat ja väkivaltaisten konfliktien taso on korkeimmillaan sitten toisen maailmansodan.

– Tässä kavennetaan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa erittäin rajulla otteella ja viedään rauhanjärjestöiltä kaikki edellytykset tehdä merkittävää työtä, Kiljunen sanoo.

Kiljunen nostaa esiin, että päätös rauhanjärjestöjen tukien leikkaamisesta tehtiin yllättäen ja jo aikaisemmin kuluvana vuonna tukiin oli tehty 60 prosentin leikkaus edelliseen vuoteen nähden.

– Jo ensimmäiset päätökset olivat kertakaikkisen vääriä, mutta tässä viedään monen edellisen sukupolven työn jatkumiselta matto alta.

Kiljunen muistuttaa, että presidentti Alexander Stubb on korostanut Suomen roolia rauhanvälityksen suurvaltana. Hallitus ei voi Kiljusen mukaan uskottavasti edustaa samaa linjaa, vaan se vie Suomen maakuvaa pikemminkin toiseen suuntaan.

– Ristiriita on selkeä. Hallituksen päätös käpertää Suomea sisäänpäin, Kiljunen toteaa.

AVAINSANAT