Daavidin lingon hankinta närästää vasemmistoliitossa – nyt puhuu Antti Kaikkonen

Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.).

Vasemmistoliitto älähti viikonloppuna, kun kerrottiin että Suomi ja Israel ovat allekirjoittaneet sopimuksen David’s Sling (Daavidin linko) -nimisen ilmatorjunnan korkeatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnasta. Oppositiopuolueen mielestä yli 300 miljoonan euron asehankinta Israelista, joka parhaillaan käy sotaa Gazassa ja miehittää palestiinalaisalueita, ei ole soveliasta.

Sosiaalisessa mediassa muiden puolueiden edustajat nostivat esiin, että David’s Slingin hankinnasta päätettiin jo edellisellä hallituskaudella, jolloin vasemmistoliitto istui hallituksessa. Puolustusministeriö tiedotti hankintapäätöksestä huhtikuun alussa.

Pystyikö vasemmistoliitto vaikuttamaan hankintaan? Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoo STT:lle, ettei israelilaisjärjestelmän valinnasta käyty neuvotteluja hallituksen sisällä, vaan päätöksen teki silloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

- Ongelmana on, ettei ostoja tuoda yhteisesti päätettäväksi vaan vastuuministeri tekee valinnat hankintakriteerien perusteella, Saramo sanoo.

- Me olemme koko ajan viestineet niin hallituksessa kuin julkisuuteenkin, että asekaupassa ihmisoikeuksien rooli pitäisi olla tärkeämpi.

Hän huomauttaa että toisin kuin aseostot, aseiden myynnit tulevat valtioneuvoston pöydälle. Saramon mukaan vasemmistoliitto on äänestänyt johdonmukaisesti aseiden myyntiä vastaan ihmisoikeuksia rikkoviin maihin.

Kaikkonen ei kommentoi sitä, oliko hallituksen sisällä vääntöä David’s Slingin hankinnasta. Hänen mukaansa Suomi hankki kilpailutuksen pohjalta parhaan järjestelmän ilmatorjunnan tarpeisiin.

- Käytin toimivaltaani asiassa, enkä lähde hallituksen sisäisiä keskusteluita avaamaan, Kaikkonen sanoo STT:lle.

- Jos pitää löytää henkilö, joka on poliittisesti vastuussa huipputason ilmatorjuntajärjestelmän hankkimisesta Suomeen, niin otan vastuun.

Kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että ”hallitus käsitteli asiaa siinä elimessä, jolle päätös kuuluu. Ei ollut yksin Kaikkosen päätös”.

SARAMON mielestä mitkään asekaupat Israelin kanssa eivät ole moraalisesti hyväksyttäviä niin kauan kuin maa rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja miehittää palestiinalaisalueita. Hän ei pidä Israelia myöskään Suomen omien intressien kannalta järkevänä turvallisuuspoliittisena kumppanina.

- Israel on esimerkiksi estänyt valmistamiensa aseiden viennin Ukrainaan, koska on Putinin kanssa hyvissä väleissä. Sellainen ei ole luotettava kumppani omankaan turvallisuutemme kannalta.

David’s Slingin hankintasopimukseen sisältyy sopimusosa huoltovarmuudesta, jonka tarkoituksena on varmistaa kriittisen lisämateriaalin saatavuus myös poikkeusoloissa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä teki lokakuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen Gazan konfliktista ja puolustusyhteistyöstä Israelin kanssa. Vasemmisto kysyi muun muassa, lopettaako Suomi asehankinnat Israelista ja asettaako Suomi Israelin asevientikieltoon. Puolueen mukaan asehankinnat Israelista tukevat epäsuorasti Israelin armeijaa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi tuolloin Uutissuomalaiselle, ettei Israelin ja Hamasin konflikti vaikuta jo sovittuihin asekauppoihin.

STT / Anssi Rulamo

”Melkein kaikki on nähty” – kolmessa hallituksessa ministerinä toiminut Annika Saarikko vaihtaa työpaikkaa

Annika Saarikko tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa 6. kesäkuuta.

Keskustaa Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella johtanut entinen valtiovarainministeri ja nykyinen kansanedustaja Annika Saarikko jättää politiikan.

Saarikko siirtyy 1950-luvulla perustetun valtakunnallisen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) johtajaksi. Perjantain tiedotustilaisuudessaan Saarikko kertoi hakeneensa eroa kansanedustajan tehtävästä. Hän vakuutti, että lähdön syyt liittyvät henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

– Minulla ei ole työntötekijöitä eduskunnan tai keskustan puolelta. Nämä liittyvät omaan ammatilliseen nälkääni ja energiani määrään, jota haluan käyttää merkityksellisessä tehtävässä.

JOS eduskunta Saarikolle vapautuksen suo, hän aloittaa uudessa työssään syyskuussa. Tulevaa työnantajaansa Saarikko kiitteli rohkeudesta valita johtaja suoraan poliittisen sorvin ääreltä.

– On reilua sanoa ääneen, että ei entisten ministereiden ja puoluejohtajien työllistyminen ja täällä hankitun osaamisen tunnistaminen työelämässä ole aina ihan erityisen helppoa.

Taustalla on paljon julkisuutta keväällä saanut Kelan johtajavalinta, jossa Saarikko ja työministerin tehtävän hiljattain jättänyt kokoomuksen Arto Satonen olivat poliittisina ehdokkaina. Tehtävään valittiin HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Juha Sipilän (kesk), Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin hallituksissa ministerinä toiminut Saarikko kävi tiedotustilaisuudessa tiivistetysti läpi poliittisen uransa.

– Olen 41-vuotias ja takana on nyt 5162 päivää kansanedustajana. Olen palvellut valtioneuvostossa kolmessa eri ministeriössä, useammassa eri hallituksessa, yhteistyössä käytännössä kaikkien suomalaisten puolueiden kanssa. Olen toiminut kymmenen vuoden ajan keskustan eri johtotehtävissä. Olen nähnyt nousut ja laskut. Olen onnistunut ja epäonnistunut. Koskaan ei kai voi sanoa, että kaikki on nähty mutta voin sanoa, että melkein kaikki on nähty.

SAARIKOLLA oli kysyttäessä politiikasta kiinnostuneille myös vinkkejä.

– Jos rohkenen jonkun evään antaa, se liittyy rohkeuteen tehdä kompromisseja, tulla puolimatkaan vastaan ja ymmärtää yhteinen hyvä. Siitä on Suomessa liikaa puutetta.

– Parasta mitä tässä lajissa voi tehdä on yhteistyö. Ei pieni maa muuten pärjää.

Onko lähtö politiikasta lopullinen? Sitä Saarikko ei halunnut vielä lukita.

– Mutta nyt on aika mennä. Lähden kiitollisena ja suuresti parlamentarismia kunnioittaen. Tämä on tärkeää työtä ja suosittelen kansanedustajan tehtävää lämpimästi. Puolustan aina ja ikuisesti kansanvaltaa, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee varasijalta yrittäjä Mauri Kontu Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

Annika Saarikosta YTHS:n toimitusjohtaja

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko on valittu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) uudeksi toimitusjohtajaksi, säätiö kertoo tiedotteessa.

Saarikko aloittaa tehtävässä 8. syyskuuta.

Tiedotteessa Saarikko sanoo kokevansa YTHS:n tehtävän merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Hän kertoo pyytäneensä eroa kansanedustajan tehtävästään.

-  YTHS:n työssä on vahvasti tulevaisuus läsnä ja se on palvelutehtävä uudelle sukupolvelle. Koulutukseen nojaava Suomi menestyy, jos korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan, Saarikko sanoi.

Konkaripoliitikon mukaan erityisesti kasvava mielenterveyspalvelujen tarve haastaa YTHS:ää onnistumaan tehtävässään yhä paremmin.

VUODEN 2023 eduskuntavaaleissa Saarikko valittiin eduskuntaan neljännelle kaudelle. Hän toimi keskustan puheenjohtajana vuosina 2020-2024.

Saarikko on kolminkertainen ministeri. Hän on kantanut valtiovarainministerin, tiede- ja kulttuuriministerin sekä perhe- ja peruspalveluministerin salkkua.

Saarikko haki hiljattain Kelan pääjohtajan tehtävää, mutta ei tullut valituksi.

41-vuotias kansanedustaja asuu syntymäpaikkakunnallaan Oripäässä, Varsinais-Suomessa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Turun yliopistosta, pääaineenaan mediatutkimus.

Eduskunnassa hän on ulkoasiainvaliokunnan ja Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee Varsinais-Suomesta Mauri Kontu Uudestakaupungista. Kontu on yrittäjä ja koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän toimii Uudenkaupungin valtuutettuna.

Kontu sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vajaat 3  500 ääntä.

Juttua päivitetty kello 10.25.

AVAINSANAT

Tilastokeskus: Tämä ryhmä äänesti laiskimmin

Alue- ja kuntavaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen vaaleja koskevista tilastoista.

Nuoret äänestävät yleensä muita ikäryhmiä vähemmän – niin myös näissä vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus oli kuntavaaleissa korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä.

KAIKKEIN vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä.

Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus eri väestöryhmissä oli vastaavaa kuin kuntavaaleissa.

USU: Hyvinvointialueilta poikkeuksellinen määrä lisärahoitushakemuksia

Hyvinvointialueilta on tänä vuonna tulossa poikkeuksellisen paljon lisärahoitushakemuksia, kertoo Uutissuomalainen (USU).

Kolme aluetta on jo toimittanut hakemuksensa valtiovarainministeriölle.

Viime vuonna vain yksi hyvinvointialue haki lisärahoitusta.

Tänä vuonna hakemuksen ovat jo jättäneet Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala.

Lisäksi Kanta-Häme, Keski-Suomi, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Lappi ja Varsinais-Suomi joko valmistelevat hakemuksen jättämistä tai harkitsevat sitä.

LOPUT 12 hyvinvointialuetta ja Helsinki eivät ole ainakaan vielä hakemassa lisärahoitusta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti linjasi huhtikuussa, että hyvinvointialueen ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta, jos sen rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.

Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaan alue voi hakea lisärahoitusta, jos riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on uhattuna. Lisärahoitusta voi saada vain hakuvuodelle.

Annika Saarikolla tiedotustilaisuus klo 10 – aiheena tulevaisuuden suunnitelmat

Annika Saarikko (kesk.).

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko kertoo tänään tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hän pitää tiedotustilaisuuden kello 10 eduskunnassa.

Asiasta kerrottiin keskustan eduskuntaryhmän tiedotteessa pari tuntia ennen tilaisuuden alkua.

VUODEN 2023 eduskuntavaaleissa hänet valittiin eduskuntaan neljännelle kaudelle. Hän toimi keskustan puheenjohtajana vuosina 2020-2024.

Saarikko haki hiljattain Kelan pääjohtajan tehtävää, mutta ei tullut valituksi.