VALIKKO

Britannia rakentaa 12 uutta sukellusvenettä – ”Kohtaamme sodan Euroopassa”

Pääministeri Starmerin seurue vieraili BAE Systemsin telakalla Glasgowssa 2. kesäkuuta.

Britannia aikoo rakentaa 12 uutta sukellusvenettä osana merkittävää satsausta puolustusvoimiinsa.

Britannia julkisti maanantaina strategisen puolustusselontekonsa, jonka mukaan maan täytyy kohentaa valmiuttaan sodankäyntiin pystyäkseen vastaamaan Venäjän uhkaan.

Pääministeri Keir Starmer julkisti selonteon Glasgow’ssa. Hän sanoi, että Britanniaa kohtaavat nyt vakavammat ja välittömämmät uhkat kuin kertaakaan sitten kylmän sodan.

-  Kohtaamme sodan Euroopassa, uusia ydinriskejä, jokapäiväisiä kyberhyökkäyksiä, Venäjän lisääntyvä aggressiivinen toiminta merellä ja ilmassa, Starmer sanoi.

Osana panostuksia brittihallitus aikoo rakentaa jopa 12 uutta sukellusvenettä Australian ja Yhdysvaltojen kanssa solmitun Aukus-liittouman tuella. Uusien sukellusveneiden on tarkoitus korvata nykyiset seitsemän ydinsukellusvenettä 2030-luvun lopulla.

Puolustusministeriö aikoo myös investoida 15 miljardia puntaa ydinkärkiohjelmaan.

MAANANTAINA julkaistun selonteon laatimista johti Naton entinen pääsihteeri George Robertson. Selonteon mukaan Britannia on astumassa ”uuteen uhkien aikakauteen.” Vastatakseen tähän hallitus aikoo Starmerin mukaan tehdä kolme perustavanlaatuista muutosta.

-  Ensinnäkin sodankäyntivalmiudesta tehdään asevoimiemme keskeinen tarkoitus, Starmer sanoi ja totesi, että kaikilla Britannian kansalaisilla on osansa maanpuolustuksessa.

-  Meidän täytyy tunnustaa, että asiat ovat muuttuneet nykyisessä maailmassa. Etulinja on täällä.

Toiseksi Britannian puolustuspolitiikassa mennään Starmerin mukaan ”aina Nato edellä”, ja kolmanneksi Britannia aikoo panostaa innovaatioihin sota-ajan tahdilla.

BRITANNIA on viime kuukausina luvannut lisätä panostuksia puolustukseensa, kun luottamus Yhdysvaltain sitoutumiseen Euroopan turvallisuuteen on heikentynyt. Helmikuussa Starmerin hallitus päätti kasvattaa puolustusmenot 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä, ja tavoitteena on kasvattaa osuus kolmeen prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.

Britannia aikoo selonteon suositusten perusteella myös kasvattaa asetuotantokapasiteettiaan. Maa aikoo investoida 1,5 miljardia puntaa ainakin kuuden puolustustarviketehtaan rakentamiseen.

Edellinen Britannian puolustusselonteko julkaistiin vuonna 2021, ja sitä päivitettiin vuonna 2023 Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kun nykyisen selonteon laatiminen aloitettiin, työtä johtanut Robertson sanoi sen käsittelevän ”kuolettavan kvartetin” eli Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean aiheuttamaa uhkaa.

Starmer ei kuitenkaan maininnut Kiinaa, vaan puhui Venäjästä, Iranista ja Pohjois-Koreasta. Hänen hallituksensa on pyrkinyt parantamaan välejä Kiinaan, jotka kiristyivät edellisen pääministerin Rishi Sunakin aikana.

AVAINSANAT

Häkkänen: Suomi tukee Rutten esitystä – ”Tässä ei ole mihinkään vuosikymmeniin aikaa”

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä, jonka mukaan jäsenmaiden puolustusmenotavoite nostettaisiin yhteensä viiteen prosenttiin suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen.

Tästä 3,5 prosenttia olisi perinteisiä kovia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä muita menoja, Häkkänen kertoi STT:lle puhelimitse Brysselistä torstai-iltana.

Varsinkin jälkimmäisen pienemmän osuuden sisällöstä käydään vielä jatkokeskusteluja, Häkkänen kertoi.

Häkkäsen mukaan tarve menojen nostamiseen liittyy Naton puolustussuunnittelusta tuleviin uusiin suorituskykytavoitteisiin, jotka torstain puolustusministerikokous hyväksyi jäsenmaille.

Lopullisesti puolustusmenotavoite on määrä hyväksyä Naton Haagin huippukokouksessa juhannuksen jälkeisellä viikolla.

-  Olen luottavainen siihen, että tässä saavutetaan yhteinen ymmärrys. Keskustelussa on tietysti vielä lukuisia asioita, muun muassa aikataulu, mutta kaikki tiedostavat, että tässä ei ole mihinkään vuosikymmeniin aikaa, Häkkänen kuvaili.

Näin siksi, että Venäjän ja sen kumppanimaiden muodostama uhka kehittyy koko ajan samalla, kun Yhdysvallat haluaa siirtää oman sotilaallisen läsnäolonsa painopistettä indopasifiselle alueelle.

-  Heilläkään ei ole aikaa loputtomasti odotella, koska Kiinan sotilaallinen nousu etenee todella voimakasta vauhtia, Häkkänen sanoi.

YHDYSVALTAIN puolustusministeri Pete Hegseth sanoi aiemmin torstaina Nato-maiden olevan hyvin lähellä yksimielisyyttä puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin.

Hänen mukaansa enää muutamat maat epäröivät.

-  En mainitse mitään nimiä, koska olemme tässä ystävien kesken. Mutta saamme heidätkin (epäröijät) mukaan, Hegseth sanoi.

Viiden prosentin tavoitteeseen on suhtautunut epäillen muun muassa Espanja. Espanjan puolustusministerin Margarita Roblesin mukaan maa ei aio kuitenkaan kaataa sopua, vaikka onkin eri mieltä uuden tarkan prosenttitavoitteen kirjaamisesta ja tavoittelee yhä kahta prosenttia.

Hegseth korosti puolustusministerien kokoukseen saapuessaan, ettei Nato-maiden tule luottaa pelkästään siihen, että Yhdysvallat hoitaa puolustuksen.

-  Viestimme on edelleen selvä: luomme pelotteen ja rauhan voiman avulla, mutta emme riippuvuudella. Kyse ei voi olla, eikä tule olemaan, riippuvuudesta Yhdysvaltoihin sellaisessa maailmassa, joka on täynnä uhkia, Hegseth korosti.

HEGSETHIN mukaan Nato-maiden uusi aika alkoi jo presidentti Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella.

-  Presidentti sanoi, ettei Natossa voi olla vapaamatkustajia, puolustusministeri sanoi.

Varsinaisen puolustusministerikokouksen lisäksi torstaina pidettiin myös Naton ja Ukrainan neuvoston epävirallinen työlounas sekä Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän (NPG) kokous.

Häkkänen kertoi Ukrainan puolustusministerin Rustem Umjerovin raportoineen ministereille Venäjän kanssa käydyistä neuvotteluista. Häkkäsen mukaan on ilmeistä, että presidentti Vladimir Putin ei halua rauhaa.

-  Kaikille näyttää nyt olevan päivänselvää, että Venäjä pelaa vain aikaa välttääkseen sanktioita, Häkkänen sanoi suomalaistoimittajille.

Tämän vuoksi erityisesti Euroopassa on varauduttava Ukrainan tuen jatkamiseen.

Hannu Aaltonen, Niilo Simojoki/STT

AVAINSANAT

Ukraina: Venäjä valmistautuu valtaamaan kokonaan Donetskin ja Luhanskin

Ukrainan presidentinkanslian varajohtaja Pavlo Palisa Washingtonissa 4. kesäkuuta.

Venäjä suunnittelee mittavaa hyökkäystä, jolla se valtaisi Donetskin ja Luhanskin kokonaan syyskuun loppuun mennessä, kertoo Ukrainan presidentinkanslian varajohtaja Pavlo Palisa.

Palisan mukaan Ukrainan sotilastiedustelu on selvittänyt, että Venäjä haluaa perustaa puskurivyöhykkeen Ukrainan ja Venäjän rajalle.

-  Heillä on suunnitelmia jo ensi vuodellekin. Silloin tarkoituksena on miehittää koko se alue Ukrainasta, joka sijaitsee Dnepr-joen vasemmalla rannalla, Palisa sanoi puhuessaan toimittajille Washingtonissa keskiviikkona paikallista aikaa.

Palisan mukaan Venäjä haluaa miehittää Odessan ja Mykolajivin alueet ja katkaista näin Ukrainan pääsyn Mustallemerelle.

Palisan mukaan sotilastiedustelun hankkimat tiedot paljastavat Venäjän todelliset pyrkimykset.

-  Valitettavasti he eivät puhu rauhasta. He valmistautuvat sotaan.

PALISA kuuluu ukrainalaisdelegaatioon, joka on Yhdysvalloissa neuvottelemassa amerikkalaispoliitikkojen kanssa. Delegaatiota johtava Andri Jermak painotti jälleen, että Venäjälle olisi asetettava uusia pakotteita.

-  On saatava aikaan sellainen ilmapiiri, että Venäjä haluaa neuvotella. Ei vain osallistua neuvotteluihin näytösmielessä, vaan käydä konkreettisia ja todellisia neuvotteluja, Jermak sanoi.

Venäjä jatkoi ilmahyökkäyksiään Ukrainaan torstain vastaisena yönä. Ainakin viisi ihmistä kuoli ja kuusi haavoittui lennokki-iskussa Prylukyn kaupunkiin Pohjois-Ukrainassa, kertoivat viranomaiset.

Paikallisviranomaisten mukaan kuolleiden joukossa on pikkulapsi sekä kaksi naista. Lennokit osuivat asuintaloihin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi keskiviikkona Venäjän presidentin Vladimir Putinin kertoneen hänelle puhelinkeskustelun aikana, että Venäjän on vastattava Ukrainan viikonlopun aikana Venäjän lentotukikohtiin tekemiin iskuihin. Iskuissa tuhoutui ja vahingoittui Venäjän strategisia pommikoneita.

AVAINSANAT

YK: Kaksi miljoonaa gazalaista jätetty ilman välttämättömyyksiä – ”Ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan, kun he yrittävät vain syödä”

Kaksi miljoonaa gazalaista on jätetty ilman välttämättömiä tarvikkeita järjestelmällisesti ja tahallisesti, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher lausunnossaan keskiviikkona.

Fletcherin mukaan viime päivien kauhistuttavat uutiset ovat seurausta tällaisista harkituista valinnoista. Fletcher viittaa tapauksiin, joissa Israelia on syytetty iskujen kohdistamisesta avustuspisteille.

-  Maailma seuraa päivästä toiseen kauhistuttavia kohtauksia, joissa palestiinalaisia ​​ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan Gazassa kun he yrittävät vain syödä, Fletcher sanoi.

Tiistaina ainakin 27 ihmistä kuoli, kun Israelin joukot avasivat tulen lähellä avustuspistettä Gazassa. Kyse oli kiistanalaisen, Yhdysvaltain ja Israelin tukeman Gaza Humanitarian Foundationin (GHF) avustuspisteestä.

Israelin asevoimien mukaan se ampui joukkojaan lähestyneitä epäilyttäviä henkilöitä. Israelin mukaan nämä henkilöt olivat poikenneet määrätyltä reitiltä avustuspisteelle eivätkä välittäneet sotilaiden varoituslaukauksista.

Israelin asevoimat sanoi tutkivansa tapausta. Asevoimat kiisti ampuneensa siviilejä.

GHF kertoi keskiviikkona sulkeneensa avustuspisteensä Gazassa. Israelin armeija oli aikaisemmin varoittanut, että avustuspisteille johtavia reittejä pidetään sotatoimialueina.

GHF:n mukaan avustuspisteet ”uudistetaan ja järjestetään uudelleen tehokkuuden parantamiseksi”. Ne on määrä avata uudelleen torstaina.

YK ja useat keskeiset avustusjärjestöt ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä GHF:n kanssa, koska sen katsotaan toimivan Israelin sotilaallisten etujen ajamiseksi.

Gazan väestönsuojeluviranomaisten mukaan ainakin 16 ihmistä sai surmansa Israelin ilmaiskuissa Gazassa keskiviikkona.

YK:n turvallisuusneuvoston oli määrä keskiviikkona äänestää päätöslauselmasta, jossa vaaditaan aselepoa ja humanitaarisen avun päästämistä täysimääräisesti Gazaan. Yhdysvaltojen odotettiin kaatavan päätöslauselman veto-oikeudellaan.

AVAINSANAT

El Pais: Espanja peruu lähes 300 miljoonaan euron asekaupan Israelin kanssa

Espanja peruu merkittävän asekaupan Israelin kanssa Gazan hyökkäyksen vuoksi, kirjoitti El Pais -päivälehti keskiviikkona viitaten hallituslähteisiin.

Lehden mukaan noin 287,5 miljoonan euron arvoisella kaupalla oli määrä hankkia panssarintorjunta-aseistusta, joka olisi valmistettu Espanjassa lisenssillä.

Huhtikuussa Espanja perui aikeet ostaa ampumatarvikkeita israelilaisyhtiöltä sen jälkeen kun pääministeri Pedro Sanchezin sosialistipuolueen hallituskumppani, vasemmistolainen Sumar-puolue oli painostanut hallitusta.

Sumaria edustava työministeri Yolanda Diaz perusteli päätöstä tuolloin sanomalla, ettei Espanja voi tehdä kauppaa ”hallinnon kanssa, joka tekee palestiinalaisten joukkomurhaa”.

Sanchezin hallitus ilmoitti jäädyttävänsä asekaupat Israelin kanssa sen jälkeen kun Gazan sota alkoi toissa vuonna. Katalonialaisen Centre Delas -ajatushautomon tutkimuksien mukaan hallinto on kuitenkin tehnyt sen jälkeen yli miljardin euron arvosta puolustukseen liittyviä sopimuksia israelilaisyritysten kanssa.

AVAINSANAT

Trumpin jättitullit astuivat voimaan – ”Suuri hieno uutinen”

  • Ulkomaat
  • 04.06.2025
  • 8:39
  • (Päivitetty: 04.06. 9:36)

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettamat 50 prosentin tuontitullit teräkselle ja alumiinille ovat tulleet voimaan.

Teräkselle ja alumiinille sovellettiin aiemmin 25 prosentin tuontitulleja. Trumpin mukaan tuontitullien tarkoitus on suojella Yhdysvaltain omaa teräs- ja alumiiniteollisuutta.

Yhdysvallat on käynyt tullineuvotteluja useiden maiden kanssa sen jälkeen, kun Trump asetti uusia tullimaksuja Yhdysvaltain kauppakumppaneille. EU on varoittanut ryhtyvänsä vastatoimiin Yhdysvaltain asettamia tuontitulleja vastaan.

Trump kertoi teräksen ja alumiinin tuontitullien tuplauksesta viime viikolla. Trumpin mukaan tullien tuplaaminen vahvistaa maan teräs- ja alumiiniteollisuutta.

-  Tämä on jälleen yksi suuri hieno uutinen upeille teräs- ja alumiinityöntekijöillemme, Trump hehkutti.

EUROOPAN unioni kommentoi lauantaina olevansa syvästi pahoillaan Trumpin asettamista uusista teräksen ja alumiinin tuontitulleista. Euroopan komission medioille lähettämän lausunnon mukaan uudet tullit heikentävät meneillään olevia pyrkimyksiä päästä neuvotteluratkaisuun Yhdysvaltojen kanssa.

EU kertoi myös olevansa valmis vastatoimiin.

Jos neuvotteluratkaisuun ei päästä, tulevat EU:n jo sovitut vastatoimet ja mahdolliset uudet vastatoimet voimaan 14. heinäkuuta, lausunnossa kerrottiin.

EU on kaavaillut Yhdysvalloille 95 miljardin euron suuruisia vastatulleja.

EU on pyrkinyt hanakasti saavuttamaan tullisopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Tuontitullit EU:lle ovat tällä hetkellä kymmenen prosenttia.

Palattuaan tammikuussa Valkoiseen taloon Trump on asettanut jyrkkiä tullimaksuja Yhdysvaltain kauppakumppaneille. Myöhemmin hän on kuitenkin jäädyttänyt tulleja.

Trumpin tempoilevat tullipäätökset ovat heikentäneet maailmantalouden kasvunäkymiä ja luottamusta ympäri maailman. Teollisuusmaiden talousjärjestö OECD ennusti tiistaina, että maailmantalouden kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna 2,9 prosenttiin.

AVAINSANAT