Biden: Los Angelesin maastopalot tuhoisimmat Kalifornian historiassa – lähes 10 000 rakennusta tuhoutunut

Los Angelesin palaneita koteja helikopterista kuvattuna 9. tammikuuta.

Yhdysvalloissa Los Angelesissa kolmatta päivää roihuavat maastopalot ovat laajimmat ja tuhoisimmat Kalifornian osavaltion historiassa, sanoo presidentti Joe Biden.

Bidenin mukaan palot ovat todiste siitä, että ilmastonmuutos on todellinen asia. Hän lupasi, että liittovaltio kattaa kaikki katastrofin aiheuttamat kulut ensimmäisen 180 päivän ajan.

Etelä-Kaliforniassa sijaitsevassa suurkaupungissa ja sen ympäristössä tällä viikolla syttyneet maastopalot ovat levinneet tuulten mukana eri puolilla esikaupunkialueita.

KAIKKIAAN kuudella paloalueella maastoa on palanut yhteensä yli 12  000 hehtaarin laajuudelta ja lähes 10  000 rakennusta on tuhoutunut, kertoo Los Angeles Times.

Ainakin kymmenen ihmisen on vahvistettu kuolleen, ja satojatuhansia ihmisiä on määrätty joko jättämään kotinsa tai valmistautumaan lähtöön, kertoo muun muassa CNN.

Kuolonuhrien lukumäärän uskotaan vielä kasvavan. Los Angeles Timesin mukaan sheriffin tiedottaja on kertonut, että vaaralliset olosuhteet estävät viranomaisten pääsyn ”lukuisten kuolonuhrien” luokse. Pääsyä turma-alueille vaikeuttavat muun muassa tulipesäkkeet, kaatuneet sähkölinjat sekä kaasuvuodot.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että tiistaina syttynyt, noin 7  000 hehtaarin alueella roihuava Pacific Palisadesin palo voi olla tuhoisin maastopalo koko Yhdysvaltain historiassa. Sitä ei ole vieläkään saatu hallintaan.

MAASTOPALOT riehuvat ja leviävät monilla alueilla vielä torstai-iltana paikallista aikaa. Sääennuste ei lupaa nopeaa helpotusta vaikeaan tilanteeseen.

Torstaiaamuna alueella puhaltaneet rajut tuulet laantuivat hieman, mikä auttoi sammutustöitä. Iltaa kohti tuulet kuitenkin yltyivät, ja yöksi ennustetaan taas kovempia tuulenpuuskia, kertoo Los Angeles Times.

Tuulinen sää Los Angelesin alueella jatkuu ensi viikon puolelle. Pientä laantumista nähdään viikonlopun aikana. Sateita ei kuitenkaan ole odotettavissa kuivuudesta kärsivään maastoon.

-  Mikä tahansa kipinä mistä tahansa syttymislähteestä voi varmasti laukaista tulipalon, kansallisen sääpalvelun meteorologi Mike Wofford sanoo.

Maastopalot ovat vaikuttaneet myös Los Angelesin seudun ilmanlaatuun, josta on annettu varoituksia asukkaille. Esimerkiksi pitkäaikaista ulkona olemista on kehotettu välttämään saasteiden vuoksi.

Savun levittämät myrkyt uhkaavat erityisesti Los Angelesin lukuisia kodittomia. Guardianin mukaan Los Angelesin piirikunnassa on yli 52  000 koditonta, jolla ei ole kattoa päänsä päällä.

PELASTAJILLA on ollut vaikeuksia saada nopeasti laajalle levinneet palot hallintaan, sillä palohenkilöstöä ei ole ollut riittävästi piirikunnassa.

Los Angelesin kaupungin palomestari Erik Scott kertoo CNN:lle, että tilanne on ollut äärimmäisen haastava henkilöstö- ja resurssipulan takia.

CNN:n mukaan monet pelastajat ovat työskennelleet maastopalojen parissa jopa vuorokausien ajan putkeen. Samalla he ovat keskellä myrkyllisiä savuja.

Yhdysvaltain kansalliskaarti on pyydetty apuun pelastustöihin. Los Angelesiin on määrä matkata noin 400 kansalliskaartin jäsentä. Aiemmin arvioitiin, että he voivat saapua vielä torstain aikana.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau puolestaan kertoo viestipalvelu X:ssä, että Kanada lähettää Etelä-Kaliforniaan pelastajia ja kalustoa auttamaan sammutustöissä.

TULIPALOJA ovat olleet sammuttamassa myös sadat vangit, jotka työskentelevät palopelastajina, kertoo Guardian. Lähes 800 vankia on lähetetty sammutustöihin. Osa heistä voi työskennellä alle liittovaltion minimipalkan.

Kaliforniassa osavaltion vankeusrangaistuksia istuvia vankeja koulutetaan luonnonkatastrofien pelastustöihin. Viranomaisten mukaan yli 1  800 vankia toimii palopelastajina.

Tulipalojen riehuessa kritiikkiä on satanut myös kaupungin päättäjille. Esimerkiksi CBS News mukaan kaupungin palopäällikkö Kristin Crowley kirjoitti joulukuussa päättäjille, että palokunnan rahoituksesta leikkaaminen vaikuttaa oleellisesti siihen, miten hätätilanteisiin voidaan reagoida.

Rahoituksesta on leikattu liki 18 miljoonaa dollaria ja työpaikkoja on vähennetty. Lisäksi ylityötunteja on vähennetty tuntuvasti, minkä Crowley sanoi rajoittavan kykyä valmistautua suuriin hätätilanteisiin.

Kaupungin pormestari Karen Bass sanoi toimittajille torstaina, etteivät leikkaukset ole vaikuttaneet palokunnan toimintakykyyn. Hän korosti sään ja myrskytuulten merkitystä.

-  Sellaisia leikkauksia ei tehty, että ne olisivat vaikuttaneet tähän tilanteeseen, jonka olemme nyt kohdanneet, Bass sanoi.

Von der Leyenin luottamus mitataan, syynä vanha tekstiviestisalailu

EU-parlamentti äänestää komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin luottamuksesta ensi viikolla.

Asiasta uutisoi muun muassa Politicoverkkolehti. Myös STT on saanut asiasta vahvistuksen.

Taustalla on romanialaisen oikeistomepin Gheorghe Piperean laatima epäluottamuslause, joka koskee muun muassa von der Leyenin koronapandemian aikaisten tekstiviestien salaamista.

KOMISSIO ei ole suostunut julkaisemaan medialle von der Leyenin aikoinaan lääkeyhtiö Pfizerin johdolle lähettämiä tekstiviestejä, joissa hän yritti kiirehtiä koronarokotteiden saamista EU-maihin.

Julkisuudessa on epäilty, että komission puheenjohtaja meni tuolloin omin lupinsa maksamaan rokotteista ylihintaa.

EU:n korkein oikeusistuin päätti toukokuussa, ettei perusteita viestien salaamiselle ole. Kiistaa on puitu vuodesta 2021 alkaen. Välillä von der Leyenin esikunta on myös antanut ymmärtää, ettei tekstiviestejä olisi enää tallella.

PUHEENJOHTAJA von der Leyen saapuu parlamentin kuultavaksi maanantaina. On odotettavissa, että nykyisillä parlamentin voimasuhteilla hän selviää äänestyksestä.

Jos näin ei kuitenkaan käy, koko EU-komissio ja sen komissaarit jouduttaisiin valitsemaan käytännössä uudelleen.

Romanialainen euroedustaja Piperea syyttää komissiota myös maansa presidentinvaaleihin sekaantumisesta, koska EU-myönteinen ehdokas voitti ne.

Turkki pidätytti pilapiirtäjiä – Muhammed ja Mooses samassa kuvassa olivat liikaa

Istanbulissa on mellakoitu tiistaista asti pilapiirtäjiä vastaan.

Turkissa perinteikkään LeMan-satiirilehden neljä työntekijää on pidätetty profeetta Muhammed -pilapiirroskohun vuoksi. Pidätyksestä kertoi Turkin oikeusministeri Yilmaz Tunc keskiviikkoiltana.

Heidät oli tällä viikolla otettu kiinni epäiltynä muslimien profeetan piirtämisestä sekä julkaisemisesta ”uskonnollisia arvoja tahallisesti halventavana” tekona, mikä Turkissa on rikos.

Piirtäjä itse on kiistänyt kuvan esittävän suoraan profeettoja vaan käsittelevän sotaa.

Piirroksessa kaksi miestä tapaa taivaassa raunioiksi pommitetun kaupungin yllä. Kaupunkiin sinkoilee ohjuksia ja kattojen yltä kohoavat savupilvet. Kaiken yllä Muhammediksi esittäytyvä mies ja juutalaisten profeetan nimeä kantava Mooses tervehtivät toisiaan uskonnoilleen ominaisin tervehdyksin, ”Selamun Aleikum” ja ”Aleihem Shalom”.

-  Neljä ihmistä on pidätetty oikeuden päätöksellä kunnianarvoisen profeettamme pilapiirroksen epäkunnioittavalla tavalla piirtämisestä, kirjoitti oikeusministeri Tunc X-viestissään.

LISÄKSI kahdesta ulkomailla olevasta asianosaisesta on tehty kiinniottomääräys, hän kertoi. Epäiltynä on yhteensä kuusi ihmistä.

Piirtäjän itsensä lisäksi epäiltynä on muun muassa päätoimittaja sekä graafikkoja, kertoi riippumaton Diken-verkkolehti.

Maan sisäministeri Ali Yerlikaya julkaisi maanantaina X:ssä videon, jonka hän kertoi esittävän pilapiirtäjän kiinniottotilannetta. Videolla poliisit painavat miehen makuuasentoon ja hänen ranteisiinsa kiinnitetään käsiraudat. Viestissään ministeri tuomitsi piirroksen ”halveksuttavana”.

-  Toistan vielä kerran: nämä häpeämättömät ihmiset joutuvat vastuuseen lain edessä, sisäministeri kirjoitti.

LEHDEN TYÖNTEKIJÄT saivat alkuviikosta vastaansa viharyöpyn, kun viime viikolla julkaistu kuva oli lähtenyt leviämään sosiaalisessa mediassa.

Maanantaina joukko mielenosoittajia kivitti ja hyökkäsi kepeillä LeMan-lehden toimituksen rakennukseen Beyoglun kaupunginosassa, mistä seurasi mellakka, Diken kirjoitti. Dikenin mukaan ryhmä myös mielenosoituksellisesti suoritti rukousseremonian viereisellä Istiklal-pääkadulla ja huusi jihadistisia iskulauseita.

Viranomaiset määräsivät lehden kyseisen numeron poistettavaksi kaikista myyntipisteistä, ja pääsy LeManin sometileille estettiin. Myös lehden toiseen toimipisteeseen hyökättiin.

Istanbulin kuvernööri Davut Gül julkaisi X:ssä lausunnon, jossa pyysi kaupunkilaisia rauhoittumaan. Samalla hänkin kutsui piirrosta ”rumaksi hyökkäykseksi” ja ”tietoiseksi provokaatioksi”.

UUTISKANAVA T24 julkaisi pilapiirtäjä Dogan Pehlivanin lausunnon poliisille, jossa hän sanoi halunneensa käsitellä rauhaa ja tuomita provokaattorit.

-  Halusin ainoastaan kuvata sodan mielettömyyttä, näyttää, että ihmiset voivat tulla toimeen, mutta täytyykö sen ymmärtämiseksi olla kuollut. Tämä on ainoa viestini, sanoi piirroksen tehnyt Pehlivan.

Muhammedia esittävät pilapiirrokset ovat aiheuttaneet kiistoja myös muualla, kuten Ranskassa, jossa Charlie Hebdo -pilapiirroskohun jälkeen terroristit tekivät verisen iskun satiirilehden toimitukseen pilakuvaan viitaten. Ja kymmenen vuotta sitä ennen kiisteltiin Jyllands-Postenin pilakuvasta Tanskassa.

Turkissa, jossa virallisesti valtaosa kansalaisista on muslimeja ja jota johtaa islamilaiskonservatiivinen hallitus, uskonto on hyvin herkkä aihe.

-  Olen piirtänyt Turkissa jo monta vuotta. Ensimmäinen sääntö, jonka opit, on olla käsittelemättä uskonnollisia aiheita ja olla tekemättä pilaa uskonnosta, piirtäjä sanoi.

-  Olen aina noudattanut tätä periaatetta. Kiistän kaikki itseeni kohdistuneet syytteet, Pehlivan sanoi.

Teksti: STT / Ayla Albayrak

Tutkija: Eurooppa ei pysty korvaamaan USA:n aseapua Ukrainalle – ”Tulee tosi huonoon saumaan”

Venäjän kerrottiin tehneen kesäkuussa Ukrainaan enemmän ilmaiskuja kuin minään muuna kuukautena koko laajamittaisen sodan aikana.

Yliopistotutkija Ilmari Käihkön mukaan Yhdysvaltain ilmoitus keskeyttää osa jo aiemmin luvatusta aseavusta on Ukrainalle vaikea, koska esimerkiksi Euroopan maat eivät kykene paikkamaan syntyvää aukkoa.

Politico-verkkolehden mukaan Ukrainalta jäisi saamatta muun muassa Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, tykistön täsmäammuksia ja F-16-hävittäjistä laukaistavia ohjuksia.

-  Tämä tulee ehdottomasti tosi huonoon saumaan. Patriot esimerkiksi on toistaiseksi ainoa järjestelmä, joka pystyy tiettävästi tuhoamaan Venäjän ballistisia ohjuksia, sotatieteilijä Käihkö Helsingin yliopistosta arvioi STT:lle.

Hänen mukaansa Patriotit ovat tärkeässä roolissa muun muassa pääkaupunki Kiovan ilmapuolustuksessa. Venäjän kerrottiin tehneen kesäkuussa Ukrainaan enemmän ilmaiskuja kuin minään muuna kuukautena koko laajamittaisen sodan aikana.

Avun osittaisella katkeamisella ei Käihkön mukaan ole ehkä suuria välittömiä vaikutuksia itse sotatilanteeseen, mutta se kasvattaa kiistatta Ukrainan suhteellista alivoimaa Venäjään nähden.

-  Tällaiset uutiset voivat rohkaista Venäjän presidenttiä Vladimir Putinina yrittämään enemmän, Käihkö arvioi.

TUTKIJAN mukaan presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana tehtyjä lupauksia aseavusta Ukrainalle oli jonossa toimitettavaksi arviolta noin kolmen vuoden ajaksi.

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että jos uusia apulupauksia ei tule, alkavat jotkut Ukrainan sotilaalliset kyvyt hupenemaan tämän kesän aikana.

-  Tämä nyt sitten tietysti kirittää tätä aikataulua vielä huomattavasti, Käihkö sanoo.

Yhdysvallat perusteli ilmoitusta asetoimitusten keskeyttämisestä sillä, että maan omien ammusvarstojen havaittiin tarkastuksessa huvenneen liiaksi.

Käihkön mukaan on varmasti totta, ettei Yhdysvalloillakaan ole loputtomasti aseita ja ammuksia. Hän pitää hyvin mahdollisena, että esimerkiksi ilmatorjuntaohjukset ovat kuluneet vähiin Israelissa, jossa Yhdysvallat on ollut mukana torjumassa Iranin laajoja ohjusiskuja.

-  Suurvalloilla on suurvaltojen intressit. Yhdysvalloissa pitää pitää koko ajan mielessä mahdollisuus, että edessä voi olla suursota Kiinan kanssa, Käihkö sanoo

TUOREEN päätöksen jälkeen on Käihkön mukaan yhä turhempaa arvuutella sitä, mikä presidentti Donald Trumpin linja Ukrainan suhteen lopulta on.

-  Tämä on hyvin konkreettinen poliittinen viesti Yhdysvalloilta siitä, että Ukraina ei ole tärkeä, Käihkö tiivistää.

Hänen mukaansa päätös antaa ajattelemisen aihetta myös Suomelle ja muulle Euroopalle siitä, onko Eurooppakaan ylipäänsä Yhdysvalloille kovin tärkeä.

-  Tämä on kuitenkin maasota, jota käydään Euroopassa, Käihkö perustelee.

Yhdysvaltain sisäpolitiikan kannalta avun katkaisupäätös on Käihkön mukaan sikäli ymmärrettävä, että painetta Israelin tukemiseksi on huomattavasti Ukrainaa enemmän.

Lisäksi Trump on leimannut Ukrainan sodan ”Bidenin sodaksi”, eikä hän halua sen muuttuvan sotilaallista tukea jatkamalla ”Trumpin sodaksi”.

Toinen mahdollinen selitys on se, ettei Yhdysvalloissa enää arvioida tilanteen merkittävästi paranevan Ukrainan kannalta, vaikka Yhdysvallat aseapua jatkaisikin, Käihkö pohtii.

TRUMP ei toisaalta halunne Käihkön mukaan myöskään tilannetta, jossa Ukraina häviää totaalisesti ja romahdus yhdistetään häneen – kuten Yhdysvaltain johtaman liittouman nolo vetäytyminen Afganistanista yhdistettiin Bideniin.

Eli ironista kyllä, Ukrainan rintaman murtuminen ja tilanteen radikaali paheneminen voisi Käihkön mukaan luoda uusia paineita Ukrainan vahvemmalle tukemiselle Euroopan lisäksi myös Yhdysvalloissa.

Ukrainan sodan isoa kuvaa voi Käihkön mukaan edelleen luonnehtia siten, että Venäjä on se osapuoli, joka etenee, mutta pienin askelin ja suurin tappioin. Kumpikaan osapuoli ei kykene tuomaan rintamalle suuria joukkoja, jotka voisivat edetä nopeasti ja pysyvästi pidemmälle.

-  Lähitulevaisuudessa ei varmaan ole mitään suuria odotettavissa. Vaikka läpimurto onnistuisikin, niin siinä kyetään etenemään vain joitakin kilometrejä ja siihen se todennäköisesti tyssää, Käihkö kuvailee.

Sodan ollessa enemmän tai vähemmän pattitilanteessa ei neuvotteluratkaisulle ole jäänyt tilaa.

-  Ukraina ei ole ollut tilanteessa, että heidän pitäisi antautua Venäjälle – eikä Venäjä tilanteessa, että heidän pitäisi tehdä suuria myönnytyksiä, Käihkö kuvailee.

Pidemmän päälle tilanne voi olla kestämättömämpi Ukrainan kannalta.

-  Tällaisessa sodassa isommalla on etu kestää paremmin tappioita, eikä se tosiasia ole muuttunut, että Venäjä on isompi osapuoli. Tässä kohtaa Yhdysvaltojen tuki voi olla ratkaiseva asia, hän jatkaa.

Iranilta näpäytys atomienergiajärjestö IAEA:lle – yhteistyö meni katkolle

Iranin presidentti Mahmoud Pezeshkian on hyväksynyt lain, joka keskeyttää maan yhteistyön kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n kanssa.

Asiasta kertoo Iranin valtiontelevisio. Laki astuu voimaan heti.

Iranin parlamentti äänesti yhteistyön jäädyttämisen puolesta viime viikolla sen jälkeen, kun Israel ja Yhdysvallat olivat iskeneet lukuisiin Iranin ydinlaitoksiin.

Iranin parlamentin puhemies perusteli päätöstä sillä, että IAEA ei suostunut tuomitsemaan Iranin ydinkohteisiin tehtyjä Israelin ja Yhdysvaltain iskuja.

Irania närästää myös järjestön viime kuussa hyväksymä päätöslauselma, jossa maata syytetään sen ydinohjelmaa koskevien velvoitteiden laiminlyömisestä.

Iran on uhannut irtautua myös kansainvälisestä ydinsulkusopimuksesta, jonka valvominen on IAEA:n tehtävä.

IAEA on myös arvioinut, että Iran pystyisi jatkamaan uraanin rikastamista ja omia ydinohjelmiaan iskujen aiheuttamista tuhoista huolimatta.

AVAINSANAT

Maanpaossa elävä Tiibetin buddhalaisten johtaja lupaa yli 600-vuotiaalle instituutiolle jatkoa

Dalai-lama Lontoossa toukokuussa 2008.

Tiibetin hengellinen johtaja dalai-lama ilmoittaa dalai-lama-instituution jatkuvan hänen kuolemansa jälkeen. Tällä viikolla 90 vuotta täyttävä hengellinen johtaja ilmoittaa asiasta videolähetyksessä uskonnollisten johtajien kokouksesta Intiasta.

Aiemmin dalai-lama eli Tenzin Gyatso on sanonut, että yli 600-vuotias instituutio jatkaa toimintaansa vain, jos sille on kysyntää. Dalai-laman korkea ikä on kiihdyttänyt spekulaatioita hänen seuraajastaan ja instituution tulevaisuudesta.

Dalai-lama sanoo saaneensa viime vuosien aikana lukuisia vetoomuksia jatkamisen puolesta maanpaossa eläviltä tiibetiläisiltä Himalajan alueelta, Mongoliasta ja osista Venäjää ja Kiinaa.

-  Kaikkien näiden pyyntöjen mukaisesti vahvistan, että dalai-lama-instituutio jatkuu, hän sanoi.

DALAI-LAMA myös painottaa, että vain hänen Intiasta käsin toimiva säätiönsä voi tunnistaa seuraavan hengellisen johtajan.

Dalai-lama on elänyt maanpaossa sitä lähtien, kun Kiina murskasi kansannousun Tiibetissä 1950-luvun lopussa. Hän on järjestyksessä 14. uudelleensyntynyt dalai-lama. Tiibetinbuddhalaiset uskovat dalai-laman pystyvän itse valitsemaan, missä ja milloin syntyy uudelleen.

Dalai-lamaa separatistina pitävä Kiina puolestaan on vaatinut, että seuraava dalai-lama on valittava entiseen tapaan.