VALIKKO

Avustuspetosepäily Karjalan kielen seurassa johti syytteisiin

  • Kotimaa
  • 23.06.2025
  • 13:50
  • (Päivitetty: 23.06. 16:29)

Syyttäjä on nostanut kahta ihmistä vastaan syytteet Karjalan kielen seuraan liittyvistä rikosepäilyistä. Konkurssiin ajautuneen seuran epäillään käyttäneen valtion avustuksia väärin.

Toimintansa lopettaneen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa ja entistä sihteeriä vastaan on nostettu syytteet törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, kertoo Syyttäjälaitos.

Karjalan kielen asemaa parantamaan perustetun yhdistyksen viimeisenä puheenjohtajana toimi Suomen ortodoksisen kirkon entinen arkkipiispa Leo eli Leo Makkonen.

Hän on aiemmin kommentoinut kirkon Aamun koitto -lehdelle, että Karjalan kielen seuran toiminta ei ole liittynyt kirkon toimintaan, vaan kyseessä on ollut arkkipiispa Leon osalta hänen vapaa-aikaansa kuuluva asia.

Epäilyt ovat koskeneet opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien erityisavustusten saantiin, määrään ja käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä sekä avustusten kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyviä epäselvyyksiä.

Yhdistys ajautui konkurssiin vuonna 2020.

SYYTTÄJÄN mielestä Karjalan kielen seuran puheenjohtaja ja entinen sihteeri ovat käytännössä viime kädessä tienneet ja vastanneet yhdistyksen talousasioista.

Molemmat ovat Syyttäjälaitoksen mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Epäiltyinä on kuultu muitakin henkilöitä, jotka olivat yhdistyksen hallituksen jäseniä vuosina 2017-2020. Heidän osaltaan syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen riittävän näytön puuttumisen vuoksi.

Syytteen saanut yhdistyksen sihteeri jätti sihteerin tehtävänsä vuonna 2019.

Syyttäjälaitoksen tiedotteessa ei kerrota, miten suurista rahasummista rikosepäilyissä on kyse. Tutkintaa johtanut rikoskomisario kertoi viime syksynä Ylelle, että maaliskuun 2017 ja syyskuun 2020 välisenä aikana Karjalan kielen seura sai avustuksia kaikkiaan noin 565  000 euroa.

Tapaus käsitellään aikanaan Itä-Suomen käräjäoikeudessa. Yhdistys perustettiin Joensuussa vuonna 1995.

Entinen arkkipiispa Leo ei maanantai-iltapäivään mennessä vastannut STT:n yhteydenottopyyntöön. Poliisitutkinnan aikana hän on sanonut muun muassa Ylelle, että ei halua kommentoida tutkintaa millään tavoin.

AVAINSANAT

Tutkija: Vihapuheen vähättelijät hiljentävät siitä kärsivät kaappaamalla keskustelun – ”Käytetään myös poliittisiin tarkoituksiin”

Turkimuksessa tarkasteltuja vihapuhekeskusteluja käytiin esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla, entisessä Twitterissä eli viestipalvelu X:ssä ja Facebookissa.

Keskustelua vihapuheesta hallitsevat vihapuheen vähättelijät. Lyömäaseenaan he käyttävät vihapuheen määritelmää, kertoo Tampereen yliopiston mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen STT:lle. Nikusen mukaan vähemmistöt ja muut näkökulmat pyritään näin hiljentämään.

Tiedot perustuvat tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten ihmiset puhuvat vihapuheesta. Tutkijat analysoivat noin 290  000 viestiä, jotka haettiin suomenkielisiltä keskustelupalstoilta ja sosiaalisen median alustoilla vuosina 2015-2022.

Määritelmän ja merkityksen hämärtäminen vihapuheesta keskusteltaessa on Nikusen mukaan tietoista vaientamista. Tutkimuksen mukaan nimittäin monet ymmärsivät vihapuheen käsitteen. Hämärtämistä tehdään, jotta vihapuhetta voisi levittää ilman, että siihen puututaan. Käsitettä käytetään myös poliittisiin tarkoitusperiin.

HÄMÄRTÄMÄLLÄ kiistetään myös asian vakavuus, sanoo Nikunen.

Tällaisen vihapuhekeskustelun avulla tuotetaan myös varsinaista vihapuhetta esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan.

-  Tosiasiallisesti vihapuheeseen puuttumalla suojellaan laissa määriteltyjä ihmisoikeuksia, kuten kaikkien oikeutta tasa-arvoon ja ihmisarvoiseen kohteluun.

Vihapuhe on puhetta, joka ilmaisee vihaa tai yllyttää väkivaltaan tiettyjä yksilöitä tai ihmisryhmiä kohtaan. Vihapuheen kohteeksi joutuvat erityisesti vähemmistöt, esimerkiksi rodullistetut ihmiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Lisäksi kohteeksi joutuvat usein naiset.

Vihapuheen taustalla voi olla esimerkiksi poliittinen ideologia. Niin on esimerkiksi silloin, kun poliittinen ryhmä hyökkää vihapuheella jotakin vähemmistöryhmää kohtaan, Nikunen kertoo.

TUTKIMUKSESSA tarkasteltuja vihapuhekeskusteluja käytiin esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla, viestipalvelu X:ssä ja Facebookissa. Viestejä lähetettiin useimmiten anonyymin nimimerkin takaa.

Tutkimuksessa selvisi, että vihapuhekeskustelussa nousee esiin populistinen retoriikka sorretun kansan ja totuuden sekä korruptoituneen epäluotettavan eliitin vastakkainasettelun välillä. Retoriikan eli ilmaisutavan mukaan eliitti yrittäisi vaientaa kansaa totuudelta leimaamalla heidät vihapuheen tuottajiksi, Nikunen kertoo.

-  Vihapuhe nähtiin pyrkimyksenä vaientaa ”toisinajattelijat” tai ”kansa”. Toisaalta vihapuhetta myös vähäteltiin ilmiönä ja ylipäätään viesteissä kiistettiin vihapuheen vahingollisuus, Nikunen sanoo.

Asioita käännettiin hänen mukaansa tahallaan ympäri.

Vihapuhekeskustelussa vihapuheesta syytetyt nähtiin puheen uhreina. Vihapuheen tuottajiksi puolestaan leimattiin vähemmistöt.

Esimerkiksi perussuomalaiset kansanedustajat ovat kertoneet joutuneensa vihapuheen uhreiksi, vaikka julkisuudessa he ovat itse olleet esillä vihapuheen tuottajina, Nikunen sanoo.

NIKUSEN mukaan itse vihapuhe tulee liikkumaan sosiaalisen median alustoilta toisille, mutta vihapuheen vähenemisestä ei ole merkkejä.

Vihapuhe julkisilla sosiaalisen median alustoilla tulee lisääntymään, uskoo Nikunen. Yksi syy tähän voi olla sisältöjen moderoinnin vähentäminen. Esimerkiksi Facebookin omistava Meta on vähentänyt vihapuheen moderointia, kertoo Nikunen.

Nikunen toivoo, että vihapuheesta voitaisiin käydä rakentavampaa keskustelua. Hän kertoo, että keskusteltaessa vihapuheesta siihen puuttuminen nähtiin sensuurina, vapauden riistona tai kaiken kieltämisenä.

-  Tästä ei ole kyse. Vihapuheeseen puuttumiseen on monenlaisia keinoja.

KESKUSTELUISSA vihapuhetta normalisoitiin ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja vihapuheen kohteisiin väheksyttiin.

Tutkija on huolissaan siitä, miten vihapuheeseen puuttumista pyritään vesittämään. Tällä voi olla monia negatiivisia seurauksia. Pahimmassa tapauksessa ihmiset eivät halua enää osallistua keskusteluihin, koska he pelkäävät esimerkiksi maalitetuksi joutumista.

Nikusen mukaan rakentavan keskustelun syntyminen muodostuu vaikeaksi, jos keskusteluun tulee vahvaa hämärtämistä ja yksinkertaistamista.

AVAINSANAT

WHO varoittaa Suomen mallista: Lääkeomavastuun korotus johti merkittäviin haittoihin potilaille

WHO:n mukaan Suomen toiminta osoittaa, miten pieneltä vaikuttava muutos lääkekorvausjärjestelmässä voi johtaa merkittäviin haittavaikutuksiin potilaille.

Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut Suomen tapauksen esiin varoittavana esimerkkinä siitä, millaisia vaikutuksia lääkeomavastuun korotuksella voi olla.

WHO viittaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuonna 2017 tekemään päätökseen, joka korotti diabeteshoidossa käytettävien lääkkeiden omavastuita. Muiden kuin insuliinilääkkeiden omavastuu muuttui 4,50 euron kiinteästä osuudesta 35 prosenttiin lääkkeen hinnasta.

WHO:n mukaan tapaus osoittaa, miten pieneltä vaikuttava muutos lääkekorvausjärjestelmässä voi johtaa merkittäviin vaikutuksiin potilaille. Etenkin uudempia ja kalliimpia lääkkeitä käyttävillä potilailla omavastuu saattoi nousta jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Eduskunta edellytti päätöstä tehdessään, että korotuksen vaikutuksia diabeteslääkkeiden sekä toimeentulotuen käyttöön seurataan.

Lainsäädännön voimaan tultua vaikutuksia on tutkittu useassa vertaisarvioudussa suomalaistutkimuksessa. Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Piia Lavikainen ja professori Janne Martikainen sekä Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston erikoistutkija Hanna Rättö ja akatemiatutkija Katri Aaltonen laativat tutkimuksista jo vuonna 2022 kansallisen politiikkasuosituksen.

Nyt WHO:n Barcelonan toimiston terveysjärjestelmien rahoituksen yksikkö on laatinut kansallisen politiikkasuosituksen sekä myöhemmin kertyneen tutkimusnäytön pohjalta oman, maailmanlaajuisen suosituksensa.

WHO:N mukaan suomalaisesimerkki osoittaa, miten suuri vaikutus käyttäjämaksujen suunnittelulla on terveydenhuollon saavutettavuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta.

Aluksi pieneltä tuntuva muutos lääkekorvausten rakenteessa johti merkittävään kasvuun potilaiden maksamissa omavastuuosuuksissa. Prosenttiperusteiset maksut siirsivät taloudellista riskiä sairausvakuutukselta potilaille.

Käytössä olevat suojausmekanismit, kuten vuotuinen maksukatto ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea, eivät riittäneet estämään kielteisiä vaikutuksia.

WHO vetoaa suosituksessaan päätöksentekijöihin: käyttäjämaksut on suunniteltava huolella, ja niissä on otettava huomioon ihmisten maksukyky ja lääkkeiden välttämättömyys.

SUOMESSA diabetesta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä, koko Euroopassa noin 7 prosenttia. Heistä moni tarvitsee jatkuvaa lääkehoitoa.

Suomalaistutkimusten mukaan omavastuukorotus heikensi ihmisten mahdollisuuksia maksaa diabeteslääkkeensä, lisäsi toimeentulotuen käyttöä lääkeomavastuiden kattamisessa, vähensi lääkkeiden kulutusta ja lisäsi potilaiden tyytymättömyyttä hoitoon. Korotusten aikaan yleistyi myös väestön epäluottamus korvausjärjestelmän oikeudenmukaisuutta kohtaan.

– Tutkimustemme mukaan taloudelliset vaikeudet lääkkeiden hankinnassa yleistyivät omavastuun noston jälkeen, tutkimuksen tekoaikaan Kelassa työskennellyt Hanna Rättö kertoo.

– Tutkimuksemme osoittivat myös, että osalla tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä tyytyväisyys hoitoon heikkeni uudistuksen jälkeen, mikä saattoi heikentää näiden henkilöiden omahoidon voimavaroja ja sitoutumista hoitoon. Tämä näkyi myös heikentyneenä hoitotasapainona, jonka mahdolliset vaikutukset tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä, Janne Martikainen toteaa.

WHO:N kansainvälisen suosituksen mukaan lääkkeiden omavastuiden haittoja voidaan vähentää muun muassa vapauttamalla pienituloiset ja pitkäaikaissairaat maksusta, asettamalla vuotuinen maksukatto sekä korvaamalla prosenttiosuuksiin perustuvat maksut kiinteillä ja ennakoitavilla maksuilla.

WHO suosittelee myös yksinkertaistamaan korvausjärjestelmiä ja tekemään maksuilta suojaavista mekanismeista, kuten kattojen seurannasta, automaattisia, ei käyttäjän oman aktiivisuuden varassa olevia.

AVAINSANAT

Yleisradio sai uuden toimitusjohtajan

Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Marit af Björkesten.

Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Marit af Björkesten.

Hän seuraa tehtävässä Merja Ylä-Anttilaa, joka jää eläkkeelle syksyllä. Af Björkesten aloittaa tehtävässään 1. lokakuuta.

Marit af Björkesten työskentelee tällä hetkellä Ylen Strategia ja palvelut -yksikön johtajana ja toimitusjohtajan varahenkilönä. Af Björkesten on ollut Svenska Ylen johtajana ja vastaavana toimittajana sekä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. johtajana ja vastaavana toimittajana.

Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.

AVAINSANAT

Yle saa uuden toimitusjohtajan – nimi selviää aamupäivällä

Ylen uusi toimitusjohtaja julkistetaan tänään.

Yle kertoi tiedotustilaisuuden kutsussa eilen, että Ylen uusi toimitusjohtaja on nimitetty ja asiasta tiedotetaan tänään aamupäivällä.

Uusi toimitusjohtaja seuraa tehtävässä Merja Ylä-Anttilaa, joka on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on sanonut aiemmin, että Ylen seuraavan toimitusjohtajan on kyettävä näyttämään tietä tulevaisuuteen alustatalouden ja uuden teknologian paineessa.

AVAINSANAT

USU: Hallituksen leikkaukset johtaneet seurakuntien hautausmaksujen moninkertaistamiseen

Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymässä hautausmaksuihin esitetään kokonaisuudessaan noin 50 prosentin korotusta ensi vuoden alusta.
  • Kotimaa
  • 24.06.2025
  • 7:30
  • (Päivitetty: 24.06. 8:23)

Useat evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat Uutissuomalaisen keräämien tietojen mukaan nostaneet tai nostavat hautausmaksujaan tuntuvasti valtion leikattua rahoitustaan kirkon lakisääteisiä tehtäviä varten.

Esimerkiksi Tuusulan seurakunnassa osa korotuksista nostaa hautausmaksut moninkertaisiksi.

- Korotukset vaihtelevat noin 15 prosentista jopa lähes nelinkertaisiksi. Eniten nousevat tuhkahautausten hinnat. Myös hautapaikkamaksut nousevat merkittävästi, kertoo ylipuutarhuri Virpi Väre.

Lähes nelinkertaiseksi Tuusulassa nousee heinäkuun alusta tuhkan sirottelun hinta: 40 eurosta 150 euroon.

LAHDEN seurakunnissa tuhkahautausten maksu noin kaksinkertaistetaan heinäkuun alusta.

- Esimerkiksi uurnahautauksessa tämä tarkoittaa 130 euron nousua nykyiseen maksuun, kertoo hautaustoimen päällikkö Mari Aartolahti.

Tällä hetkellä uurnahautaus maksaa Lahdessa 120 euroa. Arkkuhautauksen maksua ei koroteta nyt. Hautapaikkamaksuja aiotaan nostaa myöhemmin.

Kuopion seurakuntayhtymässä hautaustoimen maksutuottoihin esitetään kokonaisuudessa noin 50 prosentin korotusta ensi vuoden alusta, kertoo puistopäällikkö Juha Moilanen.

Uutissuomalainen keräsi tietoja hautausmaksujen muutoksista yhdeksästä seurakunnasta tai seurakuntayhtymästä. Hintojen korotusten suuruus, laajuus ja ajankohdat vaihtelevat.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkasi evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisten tehtävien hoitoon tarkoitettua valtion rahoitusta 19,6 miljoonalla eurolla kuluvasta vuodesta alkaen. Kevään kehysriihessä se päätti lisäleikkauksista kahdelle seuraavalle vuodelle.

Kirkon lakisääteisiä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito. Suurin kustannuserä syntyy hautaustoimesta. Hallitus perusteli leikkausta julkisen talouden tasapainottamisella ja kirkon kirkollisverotuoton kasvulla.

Valtion rahoitus kattaa enää noin 50 prosenttia kyseisten tehtävien kustannuksista, sanoo kirkkoherra Juha Ropponen Kotka-Kymin seurakunnasta. Lain valmisteluteksteistä selviää, että rahoituksen olisi tarkoitus kattaa kustannuksista noin 80 prosenttia.

Ropponen huomauttaa, että nämä palvelut hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja kansalaisia, eivät vain seurakuntalaisia.

- Kirkollisverolla ei saa kustantaa lakisääteisiä tehtäviä. Mikäli valtion avustus ja seurakunnan perimä maksu palveluista eivät riitä kattamaan kuluja, on vaarana, että seurakunnan jäsenet kustantavat muun muassa myös seurakuntaan kuulumattomien hautaamisen. Tämän takia seurakunnat ovat pakotettuja tarkistamaan hautauspalveluhintojaan, Ropponen sanoo.

Verotuottoja käytetään seurakunnissa esimerkiksi jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin sekä diakoni- ja lähetystyöhön.

KIRKKOHALLITUKSESTA kerrotaan, että hautaustoimen toimintatuotot kasvoivat tammi-toukokuussa noin kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta, 15,9 miljoonaan euroon.

- Näiden tietojen pohjalta ei voida sanoa, miltä osin toimintatuottojen lisäys on aiheutunut maksujen korotuksista ja miltä osin esimerkiksi muutoksista hautausten määrässä. Oli miten oli, maksujen korotukset ovat keskimäärin olleet varsin maltilliset tarpeeseen nähden, sanoo maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta.

Osa korotuksista on vasta tulossa voimaan, joten ne eivät näy vielä tilastossa.

AVAINSANAT