Avi: Työsyrjinnästä raportointi kasvoi yli 20 prosenttia viime vuodesta – valtaosa tapauksista liittyi työsuhteen päättämiseen

Yleisimmät syrjintäepäilyjen tarkastusten syyt olivat terveydentilaan perustuva ja jokin muu henkilöön liittyvä syy, kuten epäkohtien esiin tuominen.

Aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen sai viime vuonna 630 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa. Määrä kasvoi hieman yli 20 prosenttia vuodesta 2023, vaikka osa syrjinnästä jää piiloon.

Usein yhteyttä ottivat työntekijät tai työnhakijat, jotka halusivat neuvoja tai pohtivat, voiko heidän kokemuksessaan olla kyse syrjinnästä.

Osa yhteydenotoista eteni kirjallisiksi valvontapyynnöiksi, joiden perusteella työsuojeluviranomainen saattoi käynnistää työsuojelutarkastuksen. Syrjintään liittyviä valvontapyyntöjä käsiteltiin 186, ja niiden perusteella tehtiin 109 tarkastusta.

Avin tiedotteen mukaan vajaa puolet tarkastuksista koski syrjinnän kiellon noudattamista työsuhteen päättämisen yhteydessä. Reilu 40 prosenttia tarkastuksista koski syrjintää työ- tai palvelussuhteen aikana ja noin joka kymmenes liittyi työhönottoon.

Useimmiten työntekijä koki jonkin syrjintäperusteen vaikuttaneen esimerkiksi työtehtävien muuttamiseen, työvuorojen määräytymiseen tai työsuhteen ehtoihin.

ENITEN tarkastuksia tehtiin terveydentilaan perustuvan syrjintäepäilyn vuoksi. Seuraavaksi yleisimpiä olivat tapaukset, joissa perusteena oli jokin muu henkilöön liittyvä syy, kuten epäkohtien esiin tuominen. Kolmanneksi yleisin oli henkilön kansalaisuuteen, alkuperään tai kieleen liittyvä syrjintäepäily.

Noin neljänneksessä tarkastuksista työnantajan katsottiin syrjineen työntekijää. Näissä tapauksissa työsuojelutarkastaja velvoitti työnantajaa korjaamaan toimintaansa ja noudattamaan yhdenvertaisuuslakia.

Työsuojeluviranomainen valvoo syrjintää myös viranomaisaloitteisesti. Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyen syrjinnän kieltoa valvottiin noin 760 tarkastuksella. Syrjintää alkuperän, kielen tai kansalaisuuden perusteella havaittiin palkanmaksussa tai muissa työsuhteen vähimmäisehdoissa 7,5 prosentilla tarkastuksista.

– Syrjintätilanteet ovat usein monisyisiä ja voivat liittyä useaan eri syrjintäperusteeseen. Tiedon puute omista oikeuksista tai pelko leimautumisesta voi estää ilmoittamista. Siksi osa syrjinnästä jää piiloon, muistuttaa ylitarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tiedotteessa.

Häirintää ja työkuormitusta: näistä työntekijät valittavat viranomaisille yhä enemmän

Työsuojeluviranomainen sai työntekijöiltä viime vuonna yhä enemmän ilmoituksia häirinnästä ja työssä kuormittumisesta. Aluehallintoviraston mukaan yhteydenottoja tuli noin 2  700, mikä on viitisensataa enemmän kuin edellisvuonna.

Osa yhteydenotoista koski sekä häirintää että työssä kuormittumista. Häirinnästä tuli 1  900 yhteydenottoa, joista 60 koski seksuaalista häirintää. Kuormittumiseen liittyviä yhteydenottoja tuli 1  100.

Useimmiten yhteydenottaja kysyi neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla, kerrotaan asiaa koskevassa raportissa.

TYÖSUOJELUVIRANOMAINEN valvoi häirintää ja työssä kuormittumista tarkastuksilla valvontapyyntöjen perusteella.

Valvontapyyntöjä tuli yhteensä yli 300, ja tarkastuksia tehtiin yli sata. Tarkastuksilla kävi ilmi, että moni työnantaja ei puuttunut häirintään tai työssä kuormittumiseen riittävästi saatuaan niistä tiedon.

Puutteita havaittiin erityisesti työnantajien toimien viivästymisessä tai riittämättömyydessä.

-  Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus puuttua häirintään ja työssä kuormittumiseen heti, kun niistä tulee tieto. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus edellyttävät jatkuvaa työolojen seurantaa ja ennakoivia toimia, ei vastaamista ongelmiin jälkikäteen, kertoo ylitarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tiedotteessa.

Työsuojeluviranomainen teki neljä esitutkintailmoitusta epäillystä työturvallisuusrikoksesta. Kahdessa ilmoituksessa oli kyse häirinnästä ja kahdessa työssä kuormittumisesta.

IAU:n ja Paltan pitkä työriita: sovittelu jatkuu tänään

Lentoliikenteen palveluja koskevassa Ilmailualan Unionin (IAU) työriidassa jatketaan tänään sovittelua. Asiasta kertoi valtakunnansovittelija eilen viestipalvelu X:ssä.

IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisiä neuvotteluja työehtosopimuksesta on käyty tammikuusta lähtien.

Lentoyhtiö Finnair kertoi maanantaina, että tältä päivältä on IAU:n työtaistelutoimien takia peruttu kuusi lentoa. Peruutukset vaikuttavat noin kahteensataan matkustajaan.

IAU:n seuraavat työnseisaukset uhkaavat juhannusviikolla tiistaina ja torstaina, ellei sopua synny. Finnair on aiemmin arvioinut, että työtaisteluiden vaikutukset ovat aiempia lakkoja merkittävämpiä.

Yhtiö lentää kyseisinä päivinä yhteensä yli 600 lentoa, ja valtaosa niistä joudutaan Finnairin mukaan todennäköisesti perumaan.

Paltan ja Finnairin lentäjiä edustavan Suomen Liikennelentäjäliiton työriita sen sijaan päättyi eilen. Neuvotteluprosessi oli kestänyt kymmenen kuukautta.

AVAINSANAT

Finnairin lentäjien työriita ohi: Palta ja SLL vihdoin sopuun

Finnairin liikennelentäjien työriita on ohi. Sekä Suomen Liikennelentäjäliitto SLL että Palvelualojen työnantajat Palta ovat hallinnoissaan hyväksyneet neuvottelutuloksen lentäjien uusiksi työehdoiksi.

Paltan neuvottelujohtajan Pasi Vuorion mukaan neuvoteltu sopimus on kolmivuotinen ja noudattaa neuvottelukierroksen yleistä linjaa.

AVAINSANAT

Ei vieläkään sopua lentoliikenteen työriidassa

Lentoliikenteen palveluja koskevassa työriidassa ei ole päästy ratkaisuun. Työnseisaus yhdessä alan yhtiössä totetuu tänään, kertoo valtakunnansovittelija viestipalvelu X:ssä. Sovittelua jatketaan huomenna.

Ilmailualan Unionin (IAU) ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisiä neuvotteluja työehtosopimuksesta on käyty tammikuusta.

Lentoyhtiö Finnair on perunut kevään ja alkukesän aikana satoja lentoja IAU:n työnseisausten vuoksi.

Yhtiö kertoi eilen, että huomiselta on lakkovaroituksen takia peruttu kuusi lentoa. Peruutukset vaikuttavat noin kahteensataan matkustajaan.

Palta ja Finnairin lentäjiä edustava Suomen Liikennelentäjäliitto sen sijaan saavuttivat neuvottelutuloksen jo sunnuntaina. Neuvottelutulos noudattaa osapuolten mukaan yleistä työmarkkinalinjaa. Tulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän.

AVAINSANAT

VR luopuu lähiliikenteen konduktööreistä – Ammattiliitto tyrmää toiminnan

VR:n mukaan järjestyksenvalvojien avustustehtävät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktööreille lisääntyivät viime vuonna 45 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.

VR luopuu pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä konduktööreistä. VR kertoo, että muutos tehdään vähintään vuoden siirtymäajan jälkeen.

Enintään 130 lähiliikennekonduktöörin tehtävää päättyy, ja heille järjestetään mahdollisuus kouluttautua järjestyksenvalvonnan tehtäviin. VR kertoo, että tarkoitus on lisätä turvallisuushenkilöstön näkyvyyttä HSL-alueen lähijunissa merkittävästi.

Taustalla on asiakkaiden kokemus, että turvallisuus junaliikenteessä on heikentynyt jo useamman vuoden ajan. VR kertoo, että viime vuonna järjestyksenvalvojien avustustehtävät lähiliikenteen konduktööreille lisääntyivät 45 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.

SUUNNITELMA saa kipakkaa palautetta ammattiliitto Raideammattilaiset JHL:ltä. Liiton puheenjohtaja Petri Lillqvist tuomitsi työnantajan toiminnan.

-  Näiden yt-neuvottelujen lopputulos oli arvattavissa jo ennen ensimmäistäkään neuvottelutapaamista. Koska VR ja HSL olivat jo yhdessä päättäneet uudesta palvelumallista, jonka tulee olla ”kustannusneutraali HSL:lle”, oli selvää, että järjestyksenvalvojien määrää voidaan lisätä junissa vain hankkiutumalla eroon konduktööreistä, Lillqvist moitti tiedotteessa.