VALIKKO

”Asiatonta” – SAK:n Eloranta vastaa valtakunnansovittelijan syyllistämispuheisiin

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä valtakunnansovittelijan tapa syyllistää yhtä järjestöä, SAK:ta, on asiatonta.

– Tämäntyyppinen arvostelu ei lisää luottamusta valtakunnansovittelijan toimintaan, Eloranta toteaa tiedotteessa.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara arvostelee tänään Helsingin Sanomien haastattelussa SAK:ta siitä, että Suomeen ollaan säätämässä lakia, jolla lukitaan kaikkien palkansaajien palkankorotusten taso vientialojen työehtoratkaisuihin.

– Jos valtakunnansovittelija pitää palkkamallilakia hankalana, niin siitä vastuun kantaa vain ja ainoastaan maan hallitus, Eloranta huomauttaa.

– Hallituksella on kaikki valta ja mahdollisuus vetää epäonnistunut, ongelmallinen ja työmarkkinoiden toimintaa rampauttava lakihanke pois.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ovat arvostelleet voimakkaasti hallituksen lakihanketta pitkin matkaa. Se sementoisi niiden mukaan palkkaerot, vähentäisi alakohtaista joustavuutta sekä estäisi työehtojen kehittymisen sellaisilla aloilla, joissa tällä hetkellä työehdot ovat heikot.

Elorannan mielestä Sajavaara unohtaa kokonaan Orpon-Purran hallituksen ajaman työmarkkinaheikennysten kokonaisuuden, jolla palkansaajien ja heitä edustavien ammattiliittojen neuvotteluasemaa heikennetään rajusti.

– Valtakunnansovittelijan pitäisi olla puolueeton, riippumaton toimija, joka rakentaa luottamusta osapuolten kesken. Nyt Sajavaara osoittaa sormella SAK:ta palkkamallin kaatamisesta ja unohtaa kokonaisuuden ja olosuhteet, jossa asiat tapahtuvat.

HALLITUS on jo rajoittanut lakko-oikeutta esimerkiksi tukilakkojen osalta. Tämä heikentää merkittävästi palkansaajien asemaa työehtoneuvotteluissa, SAK painottaa. Hallitus on keskusjärjestön mukaan myös muuttamassa paikallisen sopimisen pelisääntöjä työnantajapuolen toiveiden mukaisesti, mikä heikentää ammattiliittojen ja luottamusmiesten asemaa paikallisessa sopimisessa.

– Paikallisen sopimisen pelisäännöt heikentävät tulevaisuudessa työehtosopimusten yleissitovuutta, jolla on taattu työehtojen ja palkkojen minimitaso palkansaajille. Hallitus ei ollut keväällä valmis tarkastelemaan yleissitovuuden turvaamista, vaikka SAK sitä vaati, Eloranta muistuttaa.

”Orpon-Purran hallitus on työnantajien hallitus.”

Hallitus on kertonut säätävänsä lain palkkamallista joka tapauksessa, jos työmarkkinaosapuolet eivät asiasta pääse sopuun, ja Elorannan mukaan se säätää sen työnantajan toiveiden mukaisesti.

– Orpon-Purran hallitus on työnantajien hallitus. Se ei ole ohjelmassaan eikä toiminnassaan missään vaiheessa huomioinut palkansaajien näkemyksiä ja huolia, vaan toiminut yksipuolisesti työnantajien asianajajana. SAK:ssa ei ole minkäänlaista luottamusta siihen, että se olisi palkkamalliasiassa toiminut toisella tavalla, Jarkko Eloranta sanoo.

AVAINSANAT

Työttömien määrä kasvoi toukokuussa

Työttömien määrä kasvoi toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna 9 000:lla, kertoo Tilastokeskus.

Toukokuussa työttömiä oli Suomessa 308 000. Työttömiä miehiä heistä oli 163 000 ja työttömiä naisia 145 000.

Työttömyysasteen trendiluku oli Tilastokeskuksen mukaan 8,8 prosenttia.

Työllisten määrä laski toukokuussa 19 000:lla viime vuoteen verrattuna. Työllisiä miehiä oli 16 000 enemmän ja työllisiä naisia 35 000 vähemmän kuin vuosi sitten toukokuussa.

AVAINSANAT

Paltan johtajalta kova syytös IAU:ta kohtaan

Ilmailualan Unioni IAU:lla ei ole todellista pyrkimystä päästä sovintoon lentoliikenteen palvelujen työriidassa, katsoo työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat Palta.

Paltan työmarkkinajohtaja Minna Äärin mielestä IAU:n tavoitteena on maksimoida lentoyhtiö Finnairille aiheutuvat taloudelliset vahingot.

-  IAU jatkaa täysin vastuuttomasti toimiaan suomalaisten kesälomien pilaamiseksi seurauksista välittämättä, Ääri sanoo Paltan tiedotteessa.

Finnair on perunut IAU:n aiempien lakkojen vuoksi viime kuukausina arviolta noin tuhat lentoa.

Lentoliikenteen palvelujen uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tuloksetta jo kuukausia. Ilmailualan Union ilmoitti eilen neljästä uudesta lakkopäivästä lentopalveluissa. IAU:n seuraavat lakot uhkaavat ensi viikon keskiviikkona, perjantaina ja maanantaina 7. heinäkuuta.

ALAN työriitaa soviteltiin viimeksi eilen, mutta valtakunnansovittelijan mukaan työriidan ratkaisu ei ole vielä näköpiirissä.

-  Näkemyserot edelleen isot, X-viestipalveluun julkaistussa viestissä todetaan.

Sovittelu IAU:n ja Paltan kanssa jatkuu huomenna torstaina.

Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua. Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.

Ilmailualan Unionin jäsenet työskentelevät lentoyhtiöille tuotettavissa maahuolintapalveluissa, lentokoneiden korjauksessa ja -huollossa, ateriapalveluissa ja rahdissa sekä lennonvarmistuksen tekniikassa.

AVAINSANAT

Näin soi vanha hitti Kekkosen Suomesta – tällä kertaa syynä on maanpuolustus

Kuva: Istock

Juhannuksena puolet Suomesta unohtuu laiturin nokkaan katselemaan vesilintujen poikasia. Samalla Helsinkiä riivaava pula parkkipaikoista siirtyy kesämökkipaikkakuntien kauppojen edustoille.

Uutisia luetaan vähemmän, erityisesti jos ne liittyvät työmarkkinapolitiikkaan.

Haaste on kova Porin Suomi-areenaan osallistuville lobbareille. Mutta Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ei ole eilisen teeren viestijä. Hän nosti tänään otsikoihin arkipyhät, vanhan hitin Kekkosen Suomesta viidenkymmenen vuoden takaa.

Pentikäisen mukaan helatorstain ja loppiaisen vapaapäivät pitäisi poistaa, koska maanpuolustukseen uppoaa lähivuosina niin paljon rahaa. Samankaltaisia julkisten vapaapäivien perumisia on hiljattain ehdotettu myös Saksassa, sielläkin taloussyistä.

Suomessa arkipyhät on jo kertaalleen poistettu.

VUONNA 1973 loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaille, mistä tuolloin vielä voimissaan ollut evankelisluterilainen kirkko hermostui.

Revanssia haettiin jo 1980-luvulla, mutta kiitos Kekkosta presidenttinä seuranneen Mauno Koiviston, se saatiin vasta vuonna 1992. Helatorstai ja loppiainen palasivat arkipyhiksi.

Koivisto ei tuottavuuden päälle ymmärtäneenä presidenttinä tykännyt laiskottelusta ja lykkäsi arkipyhien palauttamista ajaneen lakimuutoksen voimaantuloa viidellä vuodella.

Suomessa on verrattain vähän arkipyhiä, koska olemme kulttuurisesti luterilainen maa. Toisin on esimerkiksi kirkon ja valtion erolla ylpeilevässä Ranskassa, jossa kulttuuripiiri on vanhastaan katolilaista. Olen turhaan yrittänyt siellä tehdä ostoksia Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivänä, 15. elokuuta.

On totta, ettei suurin osa kansasta tiedä googlaamatta miksi helatorstaita, helluntaita tai loppiaista vietetään. Helluntai on aina sunnuntai, mutta loputkin mainituista voisi niiden inflatoitumisen perusteella siirtää viikonloppuun.

Antaa kirkollisempien, sellaisten, jotka esimerkiksi Kristuksen taivaaseenastumista haluavat muistella, viettää juhlapyhiään omalla ajallaan.

TÄLLAISESSA ajattelussa on montakin ongelmaa, joista yksi liittyy perinteisiin ylipäänsä.

Koko vuodenkierron rytmitys on kirkollisten juhlapyhien dominoimaa. Samoin viikon. Arki keskeytyy sunnuntaihin, seitsemänteen päivään jolloin Jumala jostakin syystä, luomiskertomuksen mukaan lepäsi.

Mitä tekoa sunnuntailla on vapaapäivänä? Kuka meistä lepää, koska Jumala on lepopäivän asettanut?

Perinteitä ei ole ollut tapana heittää ikkunasta sitä mukaan, kun niiden merkitykset väljähtyvät. Päinvastoin, niiden sisällöstä muistutellaan peruskoulussa edelleen siinä toivossa, että sivistys kestäisi. Mutta juhlia ei tule vietettyä. Kukaan ei myy edes helatorstai-leivoksia.

Tuottavuus ei ole historiallisesti huolettanut vain kapitalisteja.

”Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.”

NIIN syvältä työnantajapuolen riveistä kun Pentikäisen idea meille annetaankin, se tuo isänmaallisuudessaan mieleen Neuvostoliiton työn sankarin Aleksei Stahanovin, kaikkien tuottavuusloikkien kommunistisen isän.

Hiilikaivosmies Stahanov ylitti Stalinin Neuvostoliitossa väitetysti 14-kertaisesti päivittäisen tuotantotavoitteensa ja louhi yhdellä kertaa 102 tonnia hiiltä. Myöhemmin hän petrasi ennätystään.

Stahanoville ei saatu itänaapurissa omaa juhlapäivää, mutta elokuun viimeiselle sunnuntaille perustettiin vuonna 1980 hiilikaivosmiesten päivä. Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.

ENNEN kuin ryhdymme vähentämään yhteisiä juhlapäiviä, ehdotan, että niiden tilalle keksitään edes yksi uusi vaikkapa neuvostoliittolaisen esimerkin innoittamana.

Puolustusbudjetin rahoittaminen on oma kysymyksensä, mutta elämä ei voi olla pelkkää uhrautumista maanpuolustuksen ja tuottavuuden hyväksi.

Ja jos onkin, edes sitä pitäisi juhlistaa omalla, erillisellä arkivapaallaan.

AVAINSANAT

Ilmailualan sovittelu jäi yhä kesken – IAU: Tämän verran palkkatoive Finnairille maksaisi

Matkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä Vantaalla 17. kesäkuuta.

Lentoliikenteen palveluita lamauttaneen työriidan ratkominen jatkuu. Työntekijäpuoli pitää yhä palkankorotusvaateitaan kohtuullisina – ja rinnastaa ne Finnairin toimitusjohtajan kannustinpalkkioihin.

Ilmailualan unioni IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisen työriidan sovittelua jatkettiin tänään valtakunnansovittelijan toimistolla tuloksetta. Sovittelu jatkuu tulevana torstaina kello 10.

IAU on aiemmin ilmoittanut kolme lakkopäivää heinäkuun alkuun. Päivät ovat ovat keskiviikko 2. heinäkuuta, perjantai 4. heinäkuuta ja maanantai 7. heinäkuuta. Työnseisaukset kohdistuvat useaan lentokenttäpalveluja tuottavaan yritykseen.

Nyt IAU ilmoitti, että työnseisauksia on luvassa myös keskiviikkona 16. heinäkuuta, perjantaina 18. heinäkuuta, maanantaina 21. heinäkuuta ja keskiviikkona 23. heinäkuuta.

TYÖRIIDASSA haetaan IAU:n puheenjohtajan Juhani Haapasaaren mukaan edelleen kompromissiratkaisua kysymykseen siitä, kuinka vuosina 2021 ja 2022 toteuttamatta jääneet palkankorotukset huomioidaan tulevan sopimuskauden aikana.

IAU odottaa, että ne kompensoidaan, mutta Palta katsoo, että korona-aikaan tekemättä jääneiden palkankorotusten korvaamisesta takautuvasti ei ole sovittu. Käytännössä IAU hakee yleisen linjan ylittäviä korotuksia.

IAU on kuvannut aiemmin tiedotteessa, että ”rahallisesti työriita on samaa kokoluokkaa kuin Finnair maksaa toimitusjohtajalleen kannustinpalkkioita peruspalkan päälle”.

– Kun toimitusjohtajan pelkät kannustinpalkkiot nostetaan tasolle, jota vastaavalla rahasummalla työriita olisi ratkaistavissa, kysymys on periaatteesta, jossa samaa kakkua jaetaan eri tahoille täysin erilaisin kriteerein, tiedotteessa moititaan.

Demokraatti pyysi Haapasaarta avaamaan vertausta konkreettisin luvuin.

– Finnairin osalta arvioni on, että työriita voitaisiin ratkaista pienemmällä rahasummalla, kuin yksin toimitusjohtajan maksimi kannustinpalkkio (noin 1.35 milj. euroa) on vuosittain peruspalkan päälle, Haapasaari vastaa sähköpostitse.

– Kannustinpalkkion enimmäismäärää korotettiin 120 prosentista 200 prosenttiin maaliskuussa 2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Finnair-konsernin yli 1100 työntekijän palkkojen korottaminen vuositasolla maksaisi noin 1,1 miljoonaa euroa.

Demokraatti pyysi laskelmia palkankorotusten hintalapusta myös Paltasta, mutta Palta vetosi siihen, että palkkasummat ovat yritysten liiketoimintaan liittyviä tietoja.

Paltasta myös todettiin, että lentoliikenteen palvelualan työehtosopimuksen piirissä on useita yrityksiä ja niiden työntekijöiden palkat vaihtelevat tehtävästä riippuen. Siksi myöskään esimerkiksi keskipalkkaan perustuva laskenta ei Paltan mukaan anna realistista kuvaa tilanteesta.

VALTAKUNNANSOVITTELIJA muistutti eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että tämän vuoden alussa voimaan tulleen lainsäädännön perusteella valtakunnansovittelijan toimiston ole mahdollista tehdä niin sanotun yleisen palkankorotusten tason ylittäviä sopimusratkaisuja.

Mitä tästä ajatellaan IAU:ssa?

– On totta, että työriitalain lainmuutokseen liittyvissä hallituksen perusteluissa todetaan, ettei sovittelija voi yksittäisissä työriidoissa olennaisesti poiketa työmarkkinajärjestöjen laajalti hyväksymistä ratkaisuista. Poikkeamisia on pidetty mahdollisina vain esimerkiksi alakohtaisista erikoisolosuhteista johtuvista syistä, Haapasaari kirjoittaa.

Hän nostaa myös esiin, että työriitalaissa on lisäksi säilynyt edelleen aiempi kirjaus sovinnon aikaansaamisesta: ”Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arviointiin olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.”

– Toistaiseksi lähimmäs ratkaisua on päästy ns. Satosen mallilla, jossa osapuolet voivat keskenään sopia mitä tahansa, mutta sovittelun osalta pysytään viennin päänavauksessa. Tällöin palkankorotuksista neuvotellaan erikseen niissä yrityksissä, joissa ne on jätetty toteuttamatta molempina vuosina. Muutoin työriitaan haetaan ratkaisua sovittelun kautta, Haapasaari kertoo.

Haapasaari viittaa ”mallilla” entisen työministeri Arto Satoseen (kok.), joka kuvasi A-Studiossa toukokuussa asiaa näin:

– Totta kai on niin, että sopijaosapuolet voivat keskenään sopia mitä tahansa, mutta silloin kun mennään sovittelijan kautta, silloin pysytään tässä viennin päänavauksessa.

AVAINSANAT

Uudet lakot uhkaavat: lentopalvelujen alan työriitaa sovitellaan taas

Lentoyhtiö Finnairin lentoihin vaikuttavaa lentopalvelujen alan työriitaa sovitellaan jälleen tänään.

Ilmailualan Unioni IAU on ilmoittanut kolmesta lakosta heinäkuun alussa. IAU:n aiempien lakkojen vuoksi Finnair on päätynyt perumaan arviolta jo liki tuhat lentoa viime kuukausien aikana.

Finnair ei ole toistaiseksi perunut lentoja heinäkuun lakonuhkien vuoksi. Valtakunnan sovittelijan mukaan kiistan sovittelua jatketaan tarvittaessa koko kuluvan viikon ajan.

AVAINSANAT