VALIKKO

Asiantuntija ilmastosuunnitelmista: Metsien päästönäkymissä piilee peikko

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 17:22
  • (Päivitetty: 04.07. 17:34)

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä olisi kaivannut hallituksen ilmastosuunnitelmiin lisätoimia esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen. Metsämaan päästöistä voi vielä tulla laskelmiin ongelmia.

Hallitus sai perjantaina valmiiksi odotetun energia- ja ilmastostrategiansa luonnoksen, mutta jo keskiviikkona eteni toinen merkittävä paperi. Tuolloin lausuntokierrokselle tuli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma.

Se keskittyy esimerkiksi maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöjen vähentämiseen EU-sääntöjen mukaan. EU-termein puhutaan taakanjakosektorista. Osa-alueen päästöt pitäisi puolittaa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka keskipitkän aikavälin suunnitelma ei sisällä järeitä uusia ilmastotoimia, sillä voidaan saavuttaa EU-tavoite. Näin paperissa lasketaan ja näin näkee myös Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä. Hän työskentelee tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa.

-  Tämä on niitä osa-alueita, joissa Suomi etenee myönteisesti, Seppälä sanoo.

Seppälä olisi kuitenkin kaivannut esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen hieman lisää toimia, sillä suunnitelman toteutumisessa on paljon epävarmaa. Voi myös olla, ettei vielä tällä päästä tavoitteeseen.

-  Olisi ehkä hyvä sen takia olla vähän järeämpiäkin toimenpiteitä, jos asiat evät mene niin kuin pitää.

HALLITUS YRITTÄÄ saavuttaa taakanjakosektorin tavoitteen kolmella keinolla. Se on ensinnäkin päättänyt joistakin ilmastotoimista.

-  Ei tässä ole kuitenkaan mitään merkittäviä avauksia. Tämä on suurimmaksi osaksi pientä, hän sanoo.

Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden rakentamista taloyhtiöihin alettaisiin tukea jälleen. Pienituloisille tulisi myös tuki nollapäästöisen auton hankkimiseen ja vanhan romuttamiseen. Maataloudessa muun muassa edistetään biokaasun käyttöä.

-  Tässä on selvästi haettu poliittista tasapainottelua, että jokaisen sektori tekee jonkun pienen osuuden.

Osa on vanhojen toimien jatkamista ja osa uusia, ja ne vähentävät päästöjä yhteensä 0,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia lisää nykytoimiin nähden. Vertailun vuoksi edellinen hallitus päätti vastaavassa suunnitelmassaan 5,6 miljoonan tonnin vähennyksistä.

Seppälä olisi kaivannut lisätoimena esimerkiksi sellaista liikennepolttoaineen jakeluvelvoitteen nostoa, jolla olisi varmistettu liikenteen päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä. Maatalouden omana toimena olisi voinut lisätä käyttöä rehun lisäaineelle, joka vähentää lehmien metaanipäästöjä.

TOISEKSEEN hallitus tukeutuu siihen, että päästöt ovat vähentyneet tarvittavaa enemmän päästökauppasektorilla eli esimerkiksi teollisuudessa.

Näillä joustoilla saadaan 0,7 miljoonan tonnin vuosittaiset vähennykset vuosina 2021-2030.

Joustot kuitenkin helpottavat tilannetta vain toistaiseksi.

-  Se on tietyllä tavalla kikkailua, että meillähän on edessä sitten kuitenkin päästövähennykset taakanjakosektorilla.

Lisäksi kun Suomi käyttää joustot tähän, niistä ei saada suuruusluokaltaan noin 350 miljoonan euron päästökaupan huutokauppatuloja.

Hallitus saa periaatteessa 0,7 miljoonan tonnin vähennykset halvalla, sillä päästövähennykset taakanjakosektorilla ovat muutoin kalliita. Seppälä kuitenkin kysyy, olisiko kannattanut tehdä rahalla ilmastotoimia, joilla rahat jäisivät kotimaahan ja kansantalouden hyväksi.

Loput tarvittavista vähennyksistä hallitus kuittaisi kolmannella tavalla: taakanjakosektorin ylijäämillä aiemmilta vuosilta eli sillä, että päästöt vähenivät aiemmin vaadittua nopeammin.

Seppälä ei kuitenkaan sano, että Suomi menisi taakanjakosektorin ilmastotoimissa sieltä, missä aita on matalin.

Hänen mukaansa Suomelle on asetettu tällä alueella jo valmiiksikin kovat tavoitteet, ja moni muu EU-maa on taakanjakosektorinsa kanssa pulassa.

-  Esimerkiksi Ruotsilla on vaikeuksia tässä ihan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä on oikein todelliset vaikeudet ja he ovat hyvin huolissaan, miten he selviävät.

SUUREMPI ongelma on toisella ilmastopolitiikan osa-alueella: metsissä ja muussa maankäytössä.

Suomi on nojannut metsien hiilinieluihin, mutta ne eivät enää riitäkään kattamaan edes metsämaan päästöjä. Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa arvioidaan, että mahdollisten joustojen ja teknisten korjaustenkin jälkeen maankäyttösektorin vaje olisi 84 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

-  Tämä on varsin iso peikko tähän muuten myönteiseen kuvaan, Seppälä sanoo.

Seppälä huomauttaa, että ongelma voi kaatua vielä taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjen syliin.

Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Suomi voisi joutua kattamaan vuosien 2021-2025 maankäytön toimien vajetta taakanjakosektorilta, jos niin sanottuja nieluyksiköitä ei osteta muilta mailta. Tiedossa ei ole, olisiko niitä ostettavissa.

-  Jos se sinne kaatuisi, Suomihan ei pystyisi mitenkään selviytymään siitä.

Taakanjakosektorin päästöt ovat nykyisin noin 25 miljoonan tonnin kokoluokkaa vuosittain.

Seppälän mukaan Suomi näyttää luottavan siihen, että neuvottelujen perusteella asiaa tulkittaisiin EU:ssa Suomelle myönteisesti eli saataisiin merkittävää helpotusta laiminlyönnin seurauksiin.

Hänestä Suomen kannattaisikin neuvotteluasemien parantamiseksi hoitaa taakanjakosektori ”puhtain paperein” eli mahdollisimman hyvin.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Kokaiinin keskiluokkaiset ”viihdekäyttäjät” alkoivat työllistää terveydenhuoltoa

Vuosia jatkunut kokaiininkäytön lisääntyminen näkyy suomalaisten terveydessä. Huumekuolemissa kokaiinilöydösten määrä on lisääntynyt merkittävästi, ja Husissa on tänä vuonna hoidettu ensimmäisiä kokaiinista johtuvia aivoverenkiertohäiriöitä.

-  Puhumme muutamasta yksittäistapauksesta. Kyse on ollut aivoverenvuodosta ja aivovaltimoiden supistumistilan seurauksena syntyneestä aivoverenkiertohäiriöstä, sanoo STT:lle Husin Meilahden sairaalan neurologi Marjaana Tiainen.

Potilaat ovat olleet alle 30-vuotiaita – nuoria aikuisia, jotka eivät tavallisesti kärsi vastaavista sairauksista. Kokaiininkäyttö on ollut niin sanottua viihdekäyttöä.

-  Niissä maissa, joissa kokaiininkäyttöä on ollut pitkään, tämä on ihan tiedossa oleva ilmiö. Me emme ole aikaisemmin nähneet sitä täällä, pelkästään amfetamiinin käyttäjillä. Nyt olemme yleismaailmallisessa trendissä ja saamme sen mukaisesti terveyshaittoja, Tiainen sanoo.

JO AIEMMIN Husissa on hoidettu amfetamiininkäytöstä johtuvia aivoverenkiertohäiriöitä, mutta niissäkin on Tiaisen mukaan alkanut korostua viihdekäyttäjien osuus.

Jo kehittynyttä aivokudoksen vauriota ei pystytä korjaamaan.

Kokaiini, samoin kuin amfetamiini, aiheuttaa voimakkaan verenpaineen nousun ja supistaa verisuonia. Aivoverenvuoto syntyy, kun verisuoni rikkoutuu ja veri purkautuu aivokudokseen.

-  Valitettavasti tämä on sellainen tapahtuma, joka tulee hyvin nopeasti, eikä jo kehittynyttä aivokudoksen vauriota pystytä korjaamaan. Hoito painottuu lisävaurioiden estämiseen ja kuntoutukseen.

Kuolemaan johtaneita, kokaiininkäytöstä johtuvia aivoverenvuotoja Husissa ei Tiaisen mukaan ole ollut.

-  Yleensä jää jotain pysyviä oireita, mutta kuntoutuksella pyritään siihen, että ihminen pystyy palaamaan kotiin ja selviytymään arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Valitettavasti kaikkien kohdalla näin ei käy.

KOKAIINISTA johtuvia sydäninfarkteja hoidetaan Husissa vuosittain useita.

-  Ei voida sanoa, että mistään kansantaudista olisi kyse, mutta aina toisinaan tulee potilaita, joilla sydäninfarktin syyksi paljastuu kokaiinin käyttö, sanoo Husin Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologi Mikko Parry.

Hän kertoo, että kokaiini vaikuttaa sydänlihaksen hapensaantiin kolmella mekanismilla. Kokaiini supistaa voimakkaasti verisuonia, mikä voi aiheuttaa sydänlihakseen verisuonikrampin, ja pahimmillaan koko suoni voi tukkeutua.

-  Kokaiinin on todettu myös lisäävän veren hyytymistaipumusta, mikä yhdessä verisuonten supistumisen kanssa voi pysäyttää verenkierron johonkin kohtaan sydämestä. Toisaalta stimulanttihuumeet kiihdyttävät verenkiertoa ja syketasoa, mikä voi pahentaa sydämen toimintahäiriötä, Parry sanoo.

Pitkäaikainen käyttö voi hänen mukaansa aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.

A-klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell sanoo, että Suomessa kokaiinia käytetään usein alkoholin kanssa, mikä moninkertaistaa riskejä. Päihteet muodostavat yhdessä uuden aineenvaihduntatuotteen, kokaetyleenin.

-  Verenpaineen ja sykkeen nousu kestävät pidempään ja vaikutus on voimakkaampi. Riski aivoverenvuodolle tai sydänperäiselle rytmihäiriölle kasvaa huomattavasti.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksen mukaan kokaiininkäyttö on lisääntynyt useita vuosia.

Monissa kaupungeissa kokaiinia käytettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan. Kun aiemmin käyttö painottui pääkaupunkiseudulle, viime vuonna kokaiinia havaittiin aina pohjoisinta Suomea myöten.

Vuonna 2023 kokaiini oli mukana myrkytyksen aiheuttajana 15 huumemyrkytyskuolemassa, kertoo THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku. Näistä neljässä kokaiini arvioitiin kuoleman kannalta todetuista aineista merkittävimmäksi.

Vaikka kokaiinia todetaan vainajista edelleen paljon vähemmän kuin esimerkiksi amfetamiinia, Kriikun mukaan kokaiinilöydösten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2022 kokaiinia todettiin 33 vainajassa ja vuonna 2023 jo 75:ssä. Alustavan tiedon mukaan vuonna 2024 määrä kuitenkin laski alle 50 löydökseen.

Kokaiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta, jonka myötä työkyky ja sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä. Ulriika Sundellin mukaan riippuvuuden hoito on Suomessa vielä lapsenkengissä. Taustalla ovat hänen mukaansa osin asenteet.

-  Stimulantti- tai kokaiiniriippuvuus on nähty valintana. Että ihmiset valitsevat käyttää, vaikka se on yhtä lailla riippuvuuden aiheuttava päihde kuin esimerkiksi opioidit.

Suomessa päihdehoito on pitkälti keskittynyt opioideihin ja alkoholiin. Esimerkiksi stimulanttiavusteista lääkehoitoa kokaiiniriippuvuuteen on yhä vaikea saada.

-  Siinä korvataan kokaiini jollain miedommalla stimulantilla, esimerkiksi adhd:n hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Myös ketamiinia on maailmalla tutkittu kokaiiniriippuvuuden hoidossa, ja sillä on saatu alustavasti ihan hyviä tuloksia. Stimulanttikorvaushoidosta käydään jo keskustelua Suomessakin, mikä on positiivista.

Lääkehoitoa kokaiiniriippuvuuteen on yhä vaikea saada.

Sundell sanoo, että työterveyshuollon isot toimijat ovat alkaneet jo kehittää päihdepalveluitaan, kun lisääntynyt viihdekäyttö on tunnistettu ongelmaksi työpaikoilla.

-  Näkisin, että kokaiiniriippuvuuden hoitoon halutaan panostaa. Kun keskeisessä asemassa olevia henkilöitä – esimerkiksi juristeja, lääkäreitä ja yritysten toimitusjohtajia – alkaa pudota työelämästä, siinä on isot eurot kyseessä.

KÄYTTÄJILLÄ on Sundellin mukaan korkea kynnys hakea apua.

-  Käyttäjäkunnassa on paljon keskiluokkaa, paremmin toimeen tulevaa ylempää keskiluokkaa, opiskelijoita ja työssä käyviä. Suomen nykyinen päihdehoitojärjestelmä on pitkälti hyvin ongelmallisesti käyttävien palvelua, joten kynnys hakeutua hoitoon on varmasti äärimmäisen korkea.

Moni saattaa pelätä, päätyykö lääkäriltä tieto poliisille. Sekä Sundell että Parry vakuuttavat, että terveydenhuollosta ei tehdä rikosilmoituksia käyttörikoksista.

-  Meillä ei ole velvollisuutta tai edes oikeutta puhua poliisille tällaisista asioista. Me yritämme ensisijaisesti hoitaa terveyttä ja saada potilaalle mahdollisimman hyvän hoidon, Mikko Parry sanoo.

Lisääntynyt viihdekäyttö on tunnistettu ongelmaksi työpaikoilla.

Sundell sanoo, että työterveyshuollosta ei päädy työnantajalle tietoa huumeidenkäytöstä kuin rajatuissa poikkeustapauksissa.

-  On tiettyjä aloja, esimerkiksi ammattikuljettajat ja osa sote-henkilöstöstä, joilla on nollatoleranssi ja joiden kohdalla on pakko ilmoittaa käytöstä valvovalle viranomaiselle.

Lisäksi terveydenhuollossa joudutaan Sundellin mukaan usein pohtimaan ajoterveyteen liittyviä ilmoituksia ja lastensuojeluilmoituksen tekemistä, jos päihdekäytön epäillään vaikuttavan lasten hyvinvointiin tai turvallisuuteen.

-  Jos ihminen on vapaaehtoisesti tullut hoitoon ja haluaa ottaa vastaan apua ongelmaansa, yleensä voidaan yhdessä pohtia, miten saadaan lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet hoidettua niin, että minimoidaan haittoja ja ihmisen ahdistusta.

Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen

AVAINSANAT

IAEA sai tarkkailijansa ulos Iranista – haluaa yhä palata maahan

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajat ovat poistuneet tänään Iranista sen jälkeen, kun Iran keskeytti keskiviikkona virallisesti yhteistyönsä järjestön kanssa. Järjestö kertoo asiasta X-viestipalvelussa.

Tarkastajat palaavat takaisin järjestön päämajaan Wieniin. Tarkastajat olivat viestin mukaan Iranissa Israelin ja Iranin välisten sotatoimien ajan.

Myös Yhdysvallat osallistui 12 päivää kestäneeseen sotaan iskemällä kolmeen Iranin ydinlaitokseen.

IRAN ON uhannut irtautua myös kansainvälisestä ydinsulkusopimuksesta, jonka toteutumista IAEA valvoo.

– IAEA:n johtaja Rafael Grossi toisti, että on ratkaisevan tärkeää, että IAEA keskustelee Iranin kanssa ehdoista sen korvaamattoman seuranta- ja vahvistustyön käynnistämiseksi uudelleen Iranissa niin pian kuin mahdollista, järjestö lisäsi.

Yhdysvallat on arvostellut Iranin päätöstä yhteistyön keskeyttämisestä ja sanonut, ettei sitä voida hyväksyä.

AVAINSANAT

Selvitys: Suojele ilmastoa – juo oluesi tölkistä tai tuopista

  • Kotimaa
  • 03.07.2025
  • 9:00
  • (Päivitetty: 03.07. 9:06)

Tölkeissä myytävä olut on ilmastoystävällisempi valinta kaupassa kuin lasipullokalja, todetaan Finnwatchin selvityksessä. Ravintolassa olut kannattaa puolestaan tilata irtopullojen sijaan hanasta, jos luontoarvoja miettii.

Oluen valmistuksessa käytetään usein vain neljää raaka-ainetta: vettä, ohramallasta, humalaa ja hiivaa. Juoman päästöt ulottuvat kuitenkin raaka-aineiden viljelystä valmiin oluen viilennykseen ja pakkaamiseen.

Pakkaus on selvityksen perusteella oluen suurin yksittäinen päästöjen lähde.

Päästöjen näkökulmasta pakkauksista paras on muovipullo, jos sellainen on saatavilla. Finnwatch suosittelee kysymään panimoilta PET-muovipulloihin pakattuja pulloja.

SUOMESSA OLUTTA ei juuri myydä muovipakkauksissa säilyvyyssyiden takia, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Lasse Pipinen kertoo STT:lle.

Muoviin pullotettu olut ei pysy juomakelpoisena yhtä hyvin kuin tölkkiin tai lasipulloon pakattu.

Pipisen mukaan oluen pakkausmateriaalin valinnassa tärkeintä on kuitenkin turvallisuus ja se, että pakkaukset kierrätetään.

PET-muovipulloihin pakatun oluen myyntiä on aiemmin kokeiltu Suomessa, mutta Pipisen mukaan ostajatkaan eivät innostuneet niistä.

Hän arvelee, että tölkkiä suositaan myös materiaalin keveyden ja kierrätettävyyden vuoksi. Alumiinitölkki suojaa olutta hyvin ilmalta ja hapelta.

-  Ilman ja hapen lisäksi olut on myös arka valolle, Pipinen sanoo.

Kierrätettävää PET:iä eli polyetyleenitereftalaattia käytetään pakkausmateriaalina sen sijaan virvoitusjuomissa.

SELVITYKSESSÄ Finnwatch vertaili kolmen suuren suomalaisen panimoyhtiön ja niiden oluiden päästöjä.

Päästövähennystavoitteiltaan tiukin Hartwall voitti tässä vertailussa Olvin ja Sinebrychoffin.

Tuloksista selvisi muun muassa, että kaikki tarkastellut panimoyhtiöt kutsuvat suurimpia tuotantolaitoksiaan hiilineutraaleiksi huomioimatta kuitenkaan esimerkiksi käytettävien raaka-aineiden päästöjä.

Finnwatchin mukaan hiilineutraaliusväitteitä tulisi käyttää markkinoinnissa vain silloin, kun kaikki oluen tuotannon aiheuttamat päästöt on huomioitu.

Finnwatch suosittelee yhtiöitä kehittämään julkista raportointiaan kattavammaksi ja läpinäkyvämmäksi.

Tutkimuksen mukaan yhtiöiden Suomessa panemassa oluessa ei käytetä lainkaan turvepelloilta tulevaa viljaa.

-  On hienoa, että päästöt panimolta on saatu kuriin. Hiilineutraaliudesta puhuminen antaa kuitenkin väärän kuvan siitä, ettei oluella olisi lainkaan päästöjä, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo tiedotteessa.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa on arvioitu, että noin kolme prosenttia ruotsalaisten ruokavaliopäästöistä syntyy alkoholinkäytöstä.

Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin suuria, koska miesten alkoholinkulutuksen päästöt arvioitiin 90 prosenttia suuremmiksi kuin naisten.

Teksti: STT / Saimi Juutinen

AVAINSANAT

Tuulivoiman rakentamisen kasvu jatkui Suomessa

Tänä vuonna Suomeen on alan yhdistyksen mukaan rakennettu yhteensä 85 uutta tuulivoimalaa. Niiden teho on yhteensä runsaat 540 megawattia.

Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti nousi kesäkuun loppuun mennessä yli 8  900 megawattiin, kertoo etujärjestö Suomen uusiutuvat ry tiedotteessaan. Tuulivoima onkin edelleen suurin uusiutuvan sähkön tuotantomuotomme, yhdistys mainostaa.

Nyt tuulivoimaloita oli Suomessa kesäkuun alussa yhteensä 1920.

Tämän vuoden loppuun mennessä tuulivoimakapasiteetin odotetaan nousevan jo noin 9  400 megawattiin.

VALTAOSA Suomen maatuulivoimaloista, 75 prosenttia, löytyy Pohjanmaan lakeuksilta. Uusia voimalatyömaita on keväällä ollut Satakunnassa ja Etelä-Savossa.

Tänä vuonna uusia voimaloita odotetaan valmistuvaksi muun muassa Vöyrissä, Kristiinankaupungissa ja Lestijärvellä.

AVAINSANAT

Ovatko tytöt kaikissa maissa tunteellisempia kuin pojat? Näin kyselytutkimus kertoo

Eri puolilla maailmaa 13-16-vuotiailla tytöillä on laajasti enemmän tunne-elämän ongelmia kuin pojilla. Toisaalta tytöt myös osaavat käsitellä tunteitaan itseään hyödyttävämmin kuin monet pojat.

Asia selviää Turun yliopiston kyselytutkimuksesta, jossa noin 26  000 nuorta 12:sta Euroopan ja Aasian maasta raportoi mielenterveyteen liittyvistä oireistaan.

Tutkimuksesta selviää, että tytöillä on kaikissa maissa poikia enemmän tunne-elämään liittyviä oireita, kuten ahdistusta ja masennusta.

Myös prososiaalisuus eli toisia hyödyttävä ja sosiaalisia suhteita edistävä käyttäytyminen on yleisempää tytöillä.

Turun yliopiston professori Andre Souranderin johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. Verkosto koostuu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskentelevistä ammattilaisista.

-  Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntyminen maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa, hän sanoo tiedotteessa.

Sourander sanoo, että ilmiötä on kutsuttu globaaliksi megatrendiksi nuorten hyvinvoinnissa, mikä alleviivaa nuorten mielenterveyden tutkimuksen tärkeyttä.

TUTKIMUS selvitti myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn käyttöä ja sen kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tulosten perusteella kysely soveltuu kansainväliseenkin käyttöön.

Sourander huomauttaa, että valtaosa nuorten mielenterveysongelmiin liittyvistä tutkimuksista on tehty länsimaissa. Siksi on tärkeää tuottaa tutkimustietoa, joka vertailee nuorten hyvinvointia erilaisissa kulttuureissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

-  Mielenterveyttä mittaavien menetelmien validointi on perusta nuorten mielenterveyden tutkimukselle.

Erikoistutkija Minja Westerlund sanoo tiedotteessa, että eri kulttuurien välillä on eroja siinä, miten mielenterveys ymmärretään, koetaan ja ilmaistaan.

Lisäksi kulttuuri, normit ja esimerkiksi kieli voivat vaikuttaa siihen, miten mittarin kysymyksiä tulkitaan ja miten niihin vastataan.

On siis tärkeää varmistaa, että maiden väliset erot kyselyssä johtuvat todellisista eroista mielenterveydessä, eivätkä vain heijasta eroja mittarin toiminnassa eri maissa.

AVAINSANAT