VALIKKO

Asianajaja: Viestikoekeskus-jutun tuomioilla laajempaa merkitystä mediatalojen toimituksiin

Kai Kotiranta ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, aikovatko he hakea korkeimmasta oikeudesta (KKO) valituslupaa asiassa.
  • Kotimaa
  • 01.07.2025
  • 14:41
  • (Päivitetty: 01.07. 14:42)

Hovioikeuden tuomio Viestikoekeskus-jutussa ei tullut täytenä yllätyksenä, kun ottaa huomioon käräjäoikeuden aiemmin antaman tuomion, sanoo asianajaja Kai Kotiranta STT:lle.

Helsingin hovioikeus tuomitsi tänään jutussa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä.

Toimittaja Tuomo Pietiläinen tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja toimittaja Laura Halminen 80 päiväsakon eli reilun 4  000 euron sakkorangaistukseen. Heistä vain Pietiläinen työskentelee enää Helsingin Sanomissa.

Kotiranta edustaa jutussa Halmista sekä kolmatta, esihenkilöasemassa toiminutta toimittajaa, jonka syytteet hylättiin käräjä- ja hovioikeudessa.

ASIANAJAJA sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että kolmannen toimittajan syytteet hylättiin myös hovioikeudessa, mutta pettynyt siihen, että muut tuomittiin.

Hän ei kuitenkaan vastaa suoraan kysymykseen siitä, aikovatko he hakea korkeimmasta oikeudesta (KKO) valituslupaa asiassa.

-  Silläkin on joku arvonsa, että jutut joskus päättyvät. Mutta totta kai täytyy huolellisesti punnita ja pohtia, onko tässä sellaista ennakkoratkaisuintressiä, mikä edellyttäisi valitusluvan hakemista, hän muotoilee.

KOTIRANTA sanoo, että hovioikeuden ratkaisulla on laajempaa yleistä merkitystä mediatalojen toimitustyön järjestämisen ja hoitamisen kannalta.

-  Yksi kysymys on mielestäni se, miten kriminalisoimattoman valmistelun ja kriminalisoidun yrityksen välistä rajanvetoa täytyisi tässä rikoslajissa arvioida.

Tällä hän viittaa toimittajien tuomioihin turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Käräjäoikeus hylkäsi nämä syytekohdat. Ne liittyivät julkaistun artikkelin jälkeen julkaistavaksi suunniteltuun artikkelisarjaan, joka jäi kuitenkin sellaisenaan julkaisematta.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisen valmistelu ei ole rikoslaissa kriminalisoitu.

-  Se voi olla sanan- ja lehdistönvapauden näkökulmasta haastava kysymys, mistä (asiasta) ylipäänsä voidaan pohtia julkaisemista tai kirjoittamista tai jutun tekemistä, jos kriminalisoinnin kynnys tulee kovin alas, Kotiranta sanoo.

HOVIOIKEUS katsoi, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että kummankin toimittajan nimenomaisena tarkoituksena oli ollut saada juttusarja kokonaisuudessaan julkaistuksi.

Mikään ei oikeuden mukaan viitannut siihen, että Halminen tai Pietiläinen olisivat olleet vetäytymässä oma-aloitteisesti jatkoartikkeleista tai ilmaisseet tahtoaan muokata niiden sisältöä, vaikka Halminen olikin ollut huolissaan tietojen arkaluontoisuudesta.

Menettelyllään toimittajat loivat hovituomion mukaan konkreettisen ja uskottavan vaaran siitä, että viiden jatkoartikkelin sisältämät mahdolliset turvallisuussalaisuudet paljastetaan sellaisenaan.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

AVAINSANAT

Työperusteiset oleskelulupahakemukset vähentyneet selvästi

Työperusteiset oleskelulupahakemukset ovat vähentyneet neljäsosalla viime vuodesta, kertoo Maahanmuuttovirasto tiedotteessa.

Hakemuksia on jätetty alkuvuoden aikana noin 15  500, mikä on noin 25 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samalla aikavälillä.

Kielteisiä lupapäätöksiä on annettu hieman viimevuotista enemmän.

YKSI syy hakemusten vähenemiseen on viraston mukaan helmikuussa voimaan tullut kausityölain muutos. Sen vuoksi marjanpoimijat ovat hakeneet tänä vuonna lähinnä kausityöviisumia oleskeluluvan sijasta.

Viraston mukaan kielteisten päätösten kasvuun ovat vaikuttaneet lakimuutokset ja maahanmuuton kiristykset.

AVAINSANAT

Alkoholin verkkokaupasta veropetosepäily – valtio kärsi 40 miljoonan vahingot

Keski-Euroopasta saa tilata alkoholia Suomeen, mutta valtio haluaa ostoksista veronsa.

Saksalainen yritys myi alkoholia Saksasta Suomeen jättäen täkäläiset verot maksamatta, epäilee Tulli.

Tulli kertoi perjantaina tiedotteessa, että maksamattomia veroja epäillään olevan jopa 40 miljoonan euron verran.

Yrityksen epäillään myyneen alkoholia Suomen lakien vastaisesti verkkokaupassa yli kahden ja puolen vuoden ajan, vuosien 2019-2021 aikana.

Myyntiä epäillään olleen myös muihin Pohjoismaihin ja Saksaan.

Tulli epäilee kahta saksalaista miestä ja yhtä suomalaista naista törkeästä veropetoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta. Loppuvaiheessa olevan esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen alueen syyttäjälle.

Saksassa asiaa ei ole tutkittu rikoksena.

AVAINSANAT

Lentomatkustajilla taas peruutuspäivä, lakot jatkuvat

Edellinen ilmailualan työtaistelupäivä nähtiin keskiviikkona.

Ilmailualan Unionin IAU:n lakko haittaa lentoliikennettä perjantaina – Finnair peruu noin 80 lentoa.

Yhtiön mukaan peruutukset vaikuttavat noin 8  000 asiakkaan matkasuunnitelmiin.

IAU:n ja Palvelualojen työnantajien Paltan välistä työriitaa soviteltiin eilen, mutta riitaan ei saatu ratkaisua.

Työriitaan haetaan seuraavan kerran ratkaisua sovittelupöydässä maanantaina. IAU on jättänyt lakkovaroituksen myös maanantaille. IAU on ilmoittanut työtaistelutoimien jatkuvan tarvittaessa useina päivinä tulevilla viikoilla.

AVAINSANAT

EU antaa liikennerahaa: jäänmurtajaan ja Kilpisjärven tielle miljoona-avustukset

Kesäisin Suomen jäänmurtajia on laiturissa Helsingin Katajanokalla.
  • Kotimaa
  • 03.07.2025
  • 15:35
  • (Päivitetty: 03.07. 19:11)

EU-komissio on myöntänyt Suomelle rahoitusta yhdeksään liikennehankkeeseen yhteensä 91 miljoonan euron edestä, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.

Eniten EU-rahoitusta sai uuden jäänmurtajan hankinta, jota komissio rahoittaa yli 42 miljoonalla eurolla.

Murtajan rakentamisen arvioidaan alkavan ensi vuoden alussa. Uusi Aino-murtaja on tarkoitus saada käyttöön syksyllä 2029. Jäänmurtajan rakennuttaa Väylävirasto.

Valtatie 21:n parantaminen Käsivarren Lapissa välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi sai EU-rahoitusta vajaat 12 miljoonaa euroa.

Helsingin Satama sai komissiolta noin 12 miljoonaa euroa Helsingin ja Lyypekin satamien välisen meriliikenneyhteyden kehittämiseen. Hangon Satama puolestaan sai vajaat kahdeksan miljoonaa euroa Hangon ja Rostockin välisen meriyhteyden kehittämiseen.

EU-komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta yhteensä 2,7 miljardia euroa. Rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja.

Komissio edellyttää, että kansallinen rahoitus kattaa 50-70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

AVAINSANAT

Evp-upseeri: Nyt ryhtiä henkilöstöasioiden hoitoon, UPI ja ulkoministeriö

Ulkopoliittisella instituutilla ja ulkoministeriöllä on Suomessa paljon vastuuta ja luottamuspääomaa. Siksi niiden pitää toimia henkilöstöasioissaan mieluummin liian tiukkapipoisesti kuin fiilis- ja kaveripohjalta näyttäen.

Kerrataanpa tämän kesän ehkä kohutuimman kesätyöntekijän tapausta:

Eduskunnan alainen UPI haki keväällä tutkimusavustajaa (korkeakouluharjoittelijaa). Haluttuun tehtävään oli 59 hakijaa, joista viisi haastateltiin ja valituksi tuli ulkomailla opiskeleva, lahjakas nuori mies.

Tässä vaiheessa kaikki oli hyvin. Mutta asiastahan nousi haloo, kun julkisuudessa verrattiin hakukriteerejä ja UPI:n aiempien vastaavien harjoittelupaikkojen ratkaisuja nyt valitun Oliver Stubbin sisäänpääsyyn.

Muun muassa työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen esittämässä kritiikissä on pointti: 21-vuotias, ensimmäisen vuoden opiskelija saa olla melkoinen poikkeusyksilö, täyttääkseen sopivuus- ja pätevyyskriteerit. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

Samoin olisi suoranaista syrjintää, jollei tätä yhtä Oliveria voitaisi valita vain siksi, että hän sattuu olemaan tasavallan presidentin poika.

Pöydän puhdistamiseksi UPI julkaisi johtajansa Hiski Haukkalan tiedotteen, jossa valintaa avattiin, selitettiin ja perusteltiin asiallisilla ja hyväksyttävillä kommenteilla.

TÄSSÄ VAIHEESSA vaikutti siltä, että tapaus on käsitelty pois päiväjärjestyksestä. Eipä ollutkaan, ei lähimainkaan.

Sitten selvisikin, että Oliver Stubb oli ollut suoraan yhteydessä myös Haukkalaan, juuri ennen kuin UPI oli muuttanut valintakäytäntöjään.

Haukkala kertoi Iltalehdelle unohtaneensa tämän sähköpostittelun ja pyysi erehdystään anteeksi. Luulisi, että harva unohtaa, jos presidentin poika lähettää meiliä – mutta toki mahdotonta sekään ei ole.

Valinnasta on tehty nyt ainakin kuusi kantelua, ja hiljaisena uutiskesänä aihe pysyy pitkään pinnalla.

UPI:n hallitus kuuli keskiviikkona Haukkalaa ja sai häneltä uuden yhteenvedon tapahtumista. Hallitus aikoo tiedotteensa mukaan vastedeskin tukea johtoa laitoksen harjoittelu- ja muiden prosessien kehittämisessä. Millaista käsiohjausta tämä tarkoittaa, emme tiedä.

VIRHEITÄ TEHDÄÄN kaikissa instituutioissa. Tehokkain keino niiden korjaamiseksi on selvittää asiat kerralla reilusti, ilman että niitä joudutaan setvimään ja selittämään viikkokausia.

Ulkoministeriönkin uusin henkilöstökriisi, jo talvella valitettu Portugalin suurlähettilään työtapajupakka sai vauhtia vasta kun media alkoi kertoa asiasta.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi keskiviikkona medialle kantanaan, että tällaisiin tapauksiin pitää reagoida välittömästi eikä vasta kuukausien jälkeen.

Nyt lähettiläs on kutsuttu kotimaahan jatkotoimia varten.

Suurlähettiläs-case olisi voitu taputella pakettiin huomattavasti tyylikkäämminkin, varsinkin kun samantapaisia yhteentörmäyksiä on ulkomaanedustustoissa ja lähetystöissä sattunut varsin usein.

EDELLÄKUVATUT tämän kesän kohut ovat inhimillisesti pieniä, mutta instituutioidensa imagon kannalta äkkiä harmillisen isoksi paisuvia episodeja.

Sekä ulkopoliittisessa instituutissa että ulkoministeriössä tehdään Suomelle olennaisen tärkeää työtä. Molemmissa on erittäin pätevää henkilökuntaa ja johtajiakin. Siksi näiden pitää joissain asioissa olla paavillisempia kuin paavi itse, ja puuttua epäselvyyksiin mieluummin vaikka liiankin tiukasti.

On todella harmi, jos toimintaa hankaloitetaan itse aiheutetuilla tai täysin turhilla, vältettävissä ja korjattavissa olevilla lapsuksilla.

AVAINSANAT