VALIKKO

Asenteet muuttuivat: aiempaa useampi pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä

  • Kotimaa
  • 16.06.2025
  • 18:31
  • (Päivitetty: 16.06. 18:26)

Suomalaiset suhtautuvat kehitysyhteistyöhön selvästi myönteisemmin kuin viime vuonna, selviää Taloustutkimuksen ulkoministeriölle tekemästä kyselystä. Ukraina-avun vastustus sen sijaan kasvoi.

Mielipidemittauksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Määrä on noussut viime vuodesta lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Trendi on aiemmin ollut laskeva usean vuoden ajan.

Myös humanitaarista apua tärkeänä pitävien osuus on kyselyssä kasvanut hieman viime vuodesta.

Noin kuudennes suomalaisista ei näe perusteita tehdä kehitysyhteistyötä ollenkaan. Osuus on jonkin verran pienempi kuin viime vuonna.

Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa toukokuussa. Kyselyyn vastasi hieman alle 1  100 yli 15-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali on tutkimuksessa suurimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

VASTAAJIEN mielestä ennen kaikkea kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarpeeseen vaikuttaa tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssota, humanitaariset kriisit maailmalla sekä luonnon tuhoutumien.

Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti humanitaarisen avun lähettämiseen Ukrainalle. Kielteisesti Ukrainan tukemiseen suhtautuvien määrä on noussut muutamalla prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Heitä on nyt lähes viidennes vastaajista.

Tutkimuksen mukaan naiset pitävät kehitysyhteistyötä selvästi tärkeämpänä kuin miehet. Myös koulutustausta vaikuttaa suhtautumiseen merkittävästi. Kehitysyhteistyötä pidetään sitä merkityksettömämpänä mitä matalampi koulutus vastaajalla on.

Puoluetaustoissa korostuu samankaltainen jako kuin aiempinakin vuosina. Kielteisintä suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on perussuomalaisia äänestävien joukossa.

Eniten kannatusta kehitysyhteistyö kerää vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

AVAINSANAT

Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat noin 1,1 miljardiin euroon vuonna 2023

Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2023, kertoo Kela.

Kokonaismenot suurenivat noin 1,1 miljardiin euroon, mikä on lähes 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat 580 miljoonaa euroa ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osuus noin 560 miljoonaa euroa.

Kela maksoi työterveyshuollon kustannuksista korvauksia noin 470 miljoonaa euroa, eli noin 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Hyväksytyt kustannukset olivat työntekijää kohden keskimäärin 545 euroa ja korvaukset 226 euroa työntekijää kohden. Pienissä yrityksissä kustannukset olivat keskimäärin pienemmät kuin suurissa yrityksissä.

Vuonna 2023 työterveyshuollon piirissä oli 91 prosenttia palkansaajista eli noin kaksi miljoonaa työntekijää. Määrä kasvoi 2,5 prosentilla edeltävästä vuodesta. Osa pienistä työnantajista ei ole järjestänyt työntekijöilleen lainkaan työterveyshuoltoa. Myöskään osa lähinnä pienistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista.

AVAINSANAT

Eva: Kansalaisilta kehno arvio julkiselle terveydenhuollolle

  • Kotimaa
  • 18.06.2025
  • 7:41
  • (Päivitetty: 18.06. 7:47)

Alle kolmasosa suomalaisista kokee Suomen julkisen terveydenhuollon toimivan hyvin, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta. Eniten moititaan hoitoonpääsyä tai -pääsemättömyyttä.

Tyytymättömyys on yleistä väestöryhmästä riippumatta, mutta erityisen kriittisiä ovat ne, jotka kokevat terveytensä huonoksi. Yli puolet kaikista vastaajista pitää julkisen terveydenhuollon tilaa huonona.

Tyytymättömyys kiteytyy hoitoon pääsyn vaikeuteen. Yli puolet vastaajista sanoo terveyskeskukseen pääsyn olevan hidasta, ja lähes kaksi kolmesta arvioi sairaalahoitoon jonottamisen kestävän pitkään.

Aineisto koottiin noin 2  000 ihmisen vastauksista Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Maaliskuussa kerätty otos edustaa suomalaista 18-79-vuotiasta väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

HOITOON PÄÄSY ja terveydenhuolto nähdään myös eriarvoisena. Vain runsas kolmasosa arvioi kansalaisten tasa-arvoisuuden toteutuvan terveydenhuollossa hyvin.

-  Kokemus terveydenhuollon eriarvoisuudesta kumpuaa kansalaisten lokeroinnista eri palvelujärjestelmiin. Noin puolet suomalaisista käyttää ensisijaisesti julkista terveydenhuoltoa. Toinen puolisko käyttää työterveyshuoltoa sekä yksityisiä terveyspalveluita, joissa hoitoon pääsee sujuvammin, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Sote-uudistus ei ole onnistunut vahvistamaan luottamusta järjestelmään. Vain noin 25 prosenttia vastaajista pitää palveluiden siirtymistä hyvinvointialueille hyvänä asiana ja 40 prosenttia huonona.

AVAINSANAT

OP-kysely: Suuryritykset alkavat jo uskoa huomiseen

  • Kotimaa
  • 18.06.2025
  • 7:05
  • (Päivitetty: 18.06. 7:48)

Merkittävä osa suurista yrityksistä näkee taloudessa positiivisia merkkejä, selviää OP-ryhmän Yrityspulssi-kyselytutkimuksesta.

45 prosenttia kyselyyn vastanneista yhtiöistä kertoo näkevänsä toiminnassaan positiivisia signaaleja talouden käänteestä parempaan.

OP-ryhmän teettämään ja Taloustutkimuksen toteuttamaan Yrityspulssi-kyselytutkimukseen vastasi 100 suomalaista yritystä, joiden liikevaihto oli vähintään 200 miljoonaa euroa. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna maalis-huhtikuussa.

YRITYSKAUPPOJENKIN määrän arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Vähän yli kolmasosa kyselyyn vastanneista yhtiöistä kertoi etsivänsä aktiivisesti mahdollisuuksia yrityskauppoihin.

Kuluvan vuoden kiristyneistä geopoliittisista jännitteistä ja epävarmuudesta huolimatta 23 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista suunnittelee laajentavansa toimintaansa euroalueen ulkopuolelle lähitulevaisuudessa.

Runsas viidesosa vastaajista kertoo yrityksensä varautuneen siihen, että valuuttakurssien vaihtelu voi olla aiempaa voimakkaampaa tämän vuoden aikana.

-  Suomen talous on vahvasti riippuvainen ulkomaankaupasta. Vientiä tekevät yritykset toimivat kansainvälisessä ympäristössä, jossa tarve hallita yrityksen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä sekä rahavirtoja korostuu. Uusien markkinoiden etsiminen on terve merkki kauppasodan jatkumiseen varautumisesta, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi tiedotteessa.

AVAINSANAT

THL ihmeissään: Hyvinvointialueilla paljon virhekirjauksia eri sairauksien hoitokerroista

  • Kotimaa
  • 17.06.2025
  • 17:02
  • (Päivitetty: 17.06. 17:03)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on havainnut huomattavia virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa perusterveydenhuollon diagnoositiedoissa.

THL:n mukaan virheet liittyvät kymmenen alueen toimittamiin tietoihin pitkäaikaissairauksien diagnoosimääristä. Ne koskevat ainakin vuotta 2023. Pitkäaikaissairauksia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, reuma ja syövät.

Diagnoosien määrät on ilmoitettu virheellisesti niin, että ne näkyvät käyntisyinä myös silloin, kun ne eivät olleet ensisijaisia käyntisyitä.

Esimerkiksi verenpainetautia sairastavan käynti lääkärissä hengitystieinfektion takia näkyy tiedoissa myös verenpainetaudin hoitokäyntinä.

THL:n mukaan pitkäaikaisdiagnoosien määrä rekisterissä alkaa kasvaa merkittävästi, kun tällaisia hengitystieinfektiokäyntejä on useita. Käynnin pitäisi näkyä rekisterissä ainoastaan hengitystieinfektion käyntinä.

Virheitä on havaittu Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueille.

THL on lähettänyt alueille selvityspyynnön toukokuussa.

TIETOJA KÄYTETÄÄN THL:ssä muun muassa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen laskennassa sekä tutkimus- ja tilastotoiminnoissa.

Sote-rahoituksen laskennassa diagnoositietojen perusteella arvioidaan kunkin hyvinvointialueen sairastavuutta ja siten palvelutarvetta, jonka perusteella alueet saavat suurimman osan rahoituksestaan.

Havaituilla virheillä ei silti ole vaikutusta alueiden ensi vuoden rahoituslaskelmiin.

Hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksen laskentaan käytetään vuoden 2023 tietoja. THL:n yksikönpäällikkö Mikko Peltola kertoo tiedotteessa, että havaituilla virheillä ei silti ole vaikutusta alueiden ensi vuoden rahoituslaskelmiin.

-  On kuitenkin erittäin tärkeää, että virheiden syy selvitetään juurta jaksain. Haluamme yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa varmistaa, että sote-rahoituksen laskennassa käytettävä tietopohja on mahdollisimman luotettava, Peltola sanoo.

THL kertoo selvitystyön edetessä tarkemmin diagnoositietojen virheiden syistä ja vaikutuksista esimerkiksi tilasto- ja tutkimustoimintaan sekä tietojen korjaamisen aikataulusta.

AVAINSANAT

Luonnonvarakeskus: Kauran kulutus kasvoi ennätyslukemiin, myös liha on suomalaisten suosiossa

Kauran kulutus kasvoi Suomessa viime vuonna ennätyslukemiin.
  • Kotimaa
  • 17.06.2025
  • 14:46
  • (Päivitetty: 18.06. 9:38)

Suomalainen kulutti viime vuonna keskimäärin 130 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 78 kiloa lihaa, reilut 87 kiloa viljaa, vajaat 14 kiloa kalaa, 12 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 48 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.

Kulutusmäärät perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteen kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.

Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista.

KAURAA on kulutettu paljon jo pitkään, mutta viime vuonna kulutus kasvoi ennätyslukemiin. Teollisuus käytti kauraa elintarvikkeena huomattavasti aiempaa enemmän. Ennakkotilastoissa kulutus nousi edellisvuodesta noin kahdella kilolla yli 12 kiloon henkilöä kohden.

-  Kauran elintarvikekäyttö on kasvanut voimakkaasti, mutta Suomessa rehukäyttö on elintarvikekäyttöä suurempaa, Luken erityisasiantuntija Erja Mikkola kertoo tiedotteessa.

Viljojen kokonaiskulutus nousi hieman. Vehnää kului noin 49 kiloa, ruista 12, riisiä 8 ja ohraa alle kilo henkilöä kohti.

Myös lihan kulutus kasvoi hiukan. Ruholihassa laskettuna kokonaiskulutus oli noin 78 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet.

Naudan- ja siipikarjanlihaa kului edellisvuotta enemmän, sian- ja lampaanlihaa vähemmän. Myös hevosen- ja poronlihan kulutus hieman laski. Naudanlihan käyttö on vähentynyt monena vuonna peräkkäin, mutta viime vuonna sitä kului lähes neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

KALAN kokonaiskulutukseksi on laskettu viime vuodelle vajaat 14 kiloa henkilöä kohden. Määrä on pysynyt suunnilleen samana verrattuna edellisvuoteen.

Laskennassa käytettävät ulkomaankauppatiedot ovat vielä ennakollisia. Vapaa-ajan kalastuksen ja sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliista sekä ruokakalan tuotannosta Suomessa saadaan tuoreempaa tietoa syksyllä. Kaupallinen merisaalis oli pieni, mutta luku tuskin muuttuu merkittävästi.

Korjattu uutista ja otsikkoa kauttaaltaan 18.6. klo 9.38: Luonnonvarakeskus korjasi lukujaan vuosien 2023 ja 2024 osalta. Toisin kuin aiemmin kerrottiin Luonnonvarakeskuksen tietojen pohjalta, suomalaisten kalankulutus pysyi viime vuonna lähes samana edellisvuoteen nähden.

AVAINSANAT