Armeniassa parlamenttivaalien voitto pääministerin puolueelle

Armenian pääministerin Nikol Pashinjanin puolue on nappaamassa voiton parlamenttivaaleissa.

Armenian pääministerin Nikol Pashinjanin Kansallinen sopimus -puolue on alustavien tulosten perusteella voittanut Armenian parlamenttivaalit. Puolue on kerännyt lähes 50 prosenttia kaikista äänistä.

Pashinjan on karistanut Armenian riippuvuutta Venäjästä ja lämmitellyt välejä länsimaiden kanssa.

Toiseksi on jäämässä Venäjä-myönteinen Vahva Armenia -puolue noin 23 prosentin äänisaaliilla. Äänestysprosentti jäi 59:ään.

Käänne: Ruotsi ei passitakaan 13-vuotiaita vankilaan

Ruotsin hallitus on perunut kiistellyn ehdotuksen, jonka mukaan lasten vankeusrangaistuksen alaikärajaa olisi laskettu 15 vuodesta 13 vuoteen. Perumisen syyksi ilmoitettiin se, ettei parlamentissa ollut ehdotukselle riittävää tukea.

Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer kertoi hallituksen aikovan esittää muutaman viikon kuluessa vankeusrangaistuksen alaikärajan laskemista 14 vuoteen.

Ruotsi on jo yli vuosikymmenen ajan kärsinyt väkivaltaisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta, joka liittyy pääasiassa jengien välisiin konflikteihin ja huumemarkkinoihin. Rikollisjärjestöt ovat värvänneet pommi-iskuihin ja ampumisiin alle 15-vuotiaita, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Ruotsia vuodesta 2022 hallinnut oikeistohallitus, jota ruotsidemokraatit tukevat, on pitänyt rikollisuuden torjuntaa yhtenä tärkeimmistä tavoitteistaan.

AVAINSANAT

Kanada kieltämässä sosiaalisen median alle 16-vuotiailta – Tekoäly on yllyttänyt väkivaltaan

Kanadassa helmikuisessa kouluampumisessa kuoli kahdeksan ihmistä sekä itsemurhan tehnyt 18-vuotias ampuja. Hän oli keskustellut kuukausia tekoälychatin kanssa aseväkivallasta.

Kanadan kulttuuriministeri Marc Miller esitteli keskiviikkona lakialoitteen, jolla on tarkoitus suitsia alaikäisten sosiaalisen median käyttöä ja suojella lapsia verkossa vaanivilta vaaroilta.

Lakialoitteessa muun muassa kiellettäisiin sosiaalisen median tilit alle 16-vuotiailta. Poikkeuksena sallittaisiin palvelut, joiden tarjoajat pystyisivät todentamaan erikseen määritellyt turvatoimet alaikäisten suojaamiseksi.

Sosiaalisen median palveluntarjoajia velvoitettaisiin myös muun muassa merkitsemään paremmin tekoälyn generoimaa sisältöä ja poistamaan palveluistaan seksuaalissävytteisiä tekoälyväärennöksiä.

Myös esimerkiksi tekoälypohjaisten chat-palveluiden olisi tiukennettava haitallisen sisällön valvontaa ja ilmoitettava viranomaisille, jos käyttäjät suunnittelevat itsensä tai muiden satuttamista.

Palveluntarjoajille määrättäisiin sakkoja, jos ne eivät noudata lainsäädännössä määriteltyjä velvoitteita.

Tullakseen laiksi sekä Kanadan parlamentin ylä- että alahuoneen on hyväksyttävä aloite.

Australiasta tuli viime vuonna ensimmäinen maa, joka kielsi sosiaalisen median alustoja alle 16-vuotiailta.

ERITYISESTI tekoälypohjaisten chat-palveluiden turvallisuus on puhuttanut Kanadassa tänä vuonna.

Tumbler Ridgen kouluampuja oli saanut käyttökiellon OpenAI -yhtiön tekoälypohjaisen chat-palvelu ChatGPT:n alustoille.

Ampuja oli kuukausia ennen tekojaan käynyt tekoälyn kanssa aseväkivaltaan liittyviä keskusteluja. Yritys pahoitteli myöhemmin, ettei se ollut ilmoittanut asiasta viranomaisille.

Brittiläisessä Kolumbiassa helmikuussa tehty veriteko oli toiseksi eniten uhreja vaatinut kouluampuminen maan historiassa. Kanadassa on etelänaapuriaan tiukemmat aselait ja kouluampumiset ovat harvinaisia.

Tumbler Ridgessä 18-vuotias transnainen surmasi kotonaan äitinsä ja alaikäisen velipuolensa, jonka jälkeen hän surmasi paikallisessa lukiossa kuusi ihmistä ja itsensä.

Yhdysvallat iski jälleen Iraniin – vallankumouskaarti sanoo sulkeneensa Hormuzinsalmen

Yhdysvaltain AH-64 Apache -helikoptereita Hormuzinsalmen yllä 17. huhtikuuta.

Yhdysvallat teki torstain vastaisena yönä jälleen uusia iskuja Iraniin. Asiasta kertoo Yhdysvaltain Lähi-idän joukkojen komentokeskus Centcom.

Centcomin mukaan yhdysvaltalaisjoukot aloittivat iskut Suomen aikaa puolenyön jälkeen. Centcom ilmoitti aamuyöllä päättäneensä iskut, joita se teki useisiin sotilaskohteisiin eri puolilla Irania.

Iranilaismedia ja paikalliset lähteet raportoivat yöllä räjähdyksistä maan eteläosassa lähellä Hormuzinsalmea. Räjähdyksiä kerrotaan kuullun ainakin neljässä kaupungissa sekä Qeshmin saarella.

Iranilaistietojen perusteella iskut kohdistuivat jotakuinkin samoille alueille, joita Yhdysvallat oli pommittanut jo keskiviikon vastaisena yönä. Varhain keskiviikkona tehdyt iskut olivat Centcomin mukaan vastaus siihen, että Iran pudotti yhdysvaltalaisen taisteluhelikopterin aiemmin tällä viikolla.

IRANIN vallankumouskaarti kertoi puolestaan iskeneensä Yhdysvaltojen tukikohtiin Bahrainissa ja Kuwaitissa torstain vastaisena yönä vastauksena Yhdysvaltojen iskuille.

Kuwait kertoi varhain torstaina sulkeneensa ilmatilansa ja aikovansa ohjata lennot vaihtoehtoisille lentokentille Iranin iskujen vuoksi. Persianlahden valtion mukaan iskut uhkaavat siviili-ilmailua.

Kuwaitin siviili-ilmailuviranomaisen mukaan ilmatila avataan uudelleen ja lentoliikenne jatkuu heti, kun tilanne on päättynyt ja vaaran syyt eliminoitu.

Iranin vallankumouskaarti ilmoitti varhain torstaina laukaisseensa toistakymmentä ballistista ohjusta kohti Jordaniassa sijaitsevaa Yhdysvaltain tukikohtaa.

Iranilaisen Tasnim-uutistoimiston mukaan kaarti kertoo iskeneensä Jordaniassa al-Azraqin lentotukikohtaan ja sen komentokeskukseen. Kaarti sanoo iskujensa tuhonneen kyseiset tilat ja suuren määrän hävittäjiä.

Iranin asevoimat kertoi yöllä, että Hormuzinsalmi on täysin suljettu liikenteeltä. Tasnimin mukaan asevoimat sanoo kohdistavansa iskuja kaikkiin aluksiin, jotka yrittävät kulkea salmen läpi.

Tasnimin mukaan Iranin vallankumouskaarti iski kahteen Hormuzinsalmen läpi yrittäneeseen alukseen. Iranin yleisradioyhtiö IRIB kertoo, että alukset olivat öljytankkereita.

YHDYSVALTAIN asevoimat kiistää, että salmi olisi suljettu liikenteeltä. Centcomin mukaan kauppa-alukset jatkavat liikennöintiä Hormuzinsalmen läpi.

Centcom sanoo lisäksi, että iranilaismedia on kertonut Iranin iskeneen yhdysvaltalaiseen sota-alukseen Hormuzinsalmella. Centcomin mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi keskiviikkona Truth Social -viestipalvelussaan, että Yhdysvaltain asevoimat on hänen viime kuussa antamansa määräyksen pohjalta auttanut yli 200 alusta Hormuzinsalmen läpi. Näin markkinoille on saatu Trumpin mukaan yli sata miljoonaa barrelia öljyä.

- Tämä erittäin menestyksekäs ponnistus johtuu siitä, että Yhdysvallat hallitsee Hormuzinsalmea – ei Iran. Heidän asevoimansa on lyöty ja heidän taloutensa on menetetty, Trump väitti.

TASNIMIN mukaan Iranin asevoimat kiistää Yhdysvaltain väitteet, että aluksia olisi päässyt kulkemaan Hormuzinsalmen läpi.
Trump väitti Iranin ottaneen yhteyttä

Yhdysvaltalaismedia Fox News kertoo Trumpin sanoneen, että Iranin johtajat olisivat soittaneet hänelle suoraan ja pyytäneet häntä keskeyttämään käynnissä olevan pommitusaallon.

Trump sanoi kanavalle antamassaan haastattelussa, että yhdysvaltalaisjoukot olivat iskeneet Iraniin noin 50 Tomahawk-ohjuksella Suomen aikaa torstain vastaisena yönä.

Fox Newsin mukaan Trump uhkasi Irania aiempaakin kovemmilla iskuilla, jos maa ei suostu Yhdysvaltain ehtoihin sodan päättämiseksi.

Iranin vallankumouskaarti on kiistänyt Trumpin väitteet siitä, että Iran olisi pyytänyt Yhdysvaltoja lopettamaan pommitukset. Kaartin mukaan Trumpin väite on peitetarina, jolla hän pyrkii välttämään sotimisen.
Neuvottelut jumiutuneet

SOTA Lähi-idässä syttyi, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskunsa Iraniin helmikuun lopussa. Iran vastasi muun muassa iskemällä Israeliin ja Yhdysvaltojen tukikohtiin Lähi-idän alueella.

Yhdysvallat ja Iran solmivat aselevon huhtikuussa, mutta se on rakoillut useaan otteeseen jo ennen kuluvan viikon uusia kärjistymisiä.

Samaan aikaan rauhanneuvottelut maiden välillä ovat pahasti jumiutuneet. Trump on toistuvasti väittänyt, että sopimus Iranin kanssa on lähellä, mutta toistaiseksi neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta.

Keskiviikkona Trump sanoi, että Iranilla on mennyt liian kauan aikaa rauhansopimuksen neuvottelemisessa Yhdysvaltojen kanssa ja he joutuvat maksamaan tästä.

Netanjahu, 76, asettuu jälleen ehdolle Israelin vaaleissa

Benjamin Netanjahu on Israelin pitkäaikaisin pääministeri.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu asettuu ehdolle seuraavissa vaaleissa, joissa valitaan maan parlamentti eli knesset.

Asiasta ilmoitti Netanjahun johtama likud-puolue Telegram-tilillään.

Vaalit järjestetään lokakuun lopussa, jollei maan nykyinen parlamentti aikaista vaaleja. Israelissa järjestetään parlamenttivaalit neljän vuoden välein.

76-vuotias Netanjahu on Israelin pitkäaikaisin pääministeri. Kuluvalla kaudella hän on johtanut Israelia läpi kolme vuotta kestäneen sotaisan ajanjakson, jolloin Israel on käynyt sotaa muun muassa Gazassa, Libanonissa ja Iranissa.

Netanjahu oli jo aiemmin itse ilmoittanut aikovansa asettua vaaleissa ehdolle. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli kuitenkin sanonut hiljattain ABC:n haastattelussa, ettei hän ollut varma Netanjahun aikeista vaalien suhteen.

Sotien lisäksi Netanjahun viimeisintä kautta on varjostanut häneen kohdistuvat korruptiosyytökset sekä terveyshuolet. Hiljattain Netanjahu paljasti, että häneltä oli poistettu kasvain eturauhasesta. Hänen eturauhasensa on leikattu aiemminkin.

Saksassa valvotaan tekoälyn turvallisuutta – Taustalla huoli kyberhyökkäyksistä

Saksan sisäministeriön mukaan tekoälyn riskejä ja suorituskykyä tulee arvioida ja sen käyttöä säädellä tehokkaammin.

Saksa on ilmoittanut perustavansa tekoälyn turvallisuuteen keskittyvän instituutin.

Tavoitteena on analysoida tekoälyn riskejä ja tekoälymallien suorituskykyä, tehostaa tiedonvaihtoa muiden maiden kanssa ja luoda yhdenmukaiset standardit tekoälyn käyttöön.

- Kansallinen turvallisuusneuvosto on arvioinut kehittyneiden tekoälymallien vaikutuksia kyberturvallisuuteen Saksassa ja päättänyt perustaa instituutin, hallituksen tiedottaja kertoi neuvoston kokouksen jälkeen myöhään maanantaina.

Taustalla on huoli kyberturvallisuudesta. Kyberhyökkäykset ovat muuttuneet entistä vaarallisemmiksi, koska niissä hyödynnetään tekoälyä.

Saksan sisäministeriön mukaan viime vuonna raportoitiin noin 334 000 kyberrikosta. Kaksi kolmasosaa niistä sai alkunsa ulkomailta tai tuntemattomista lähteistä.