VALIKKO

Antti Lindtman tylyistä luvuista: “Työllisyys vajoaa, Suomi on ajettu leikkauskierteeseen”

Työllisyys laski maaliskuussa vuodentakaisesta, kertoi Tilastokeskus aiemmin tänään. Keskiviikkona julkaistun työvoimatutkimuksen tietojen mukaan työllisiä 15-74-vuotiaita oli maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi tilannetta viestipalvelu X:ssä.

– Hallituksen talouspolitiikan pohja on pettänyt. Työllisyys vajoaa, Suomi on ajettu leikkauskierteeseen.

Lindtman kirjoittaa, että hallitus lupasi 100 000 työpaikkaa, mutta nyt ollaan miinuksella 50 000.

– Matkaa tavoitteeseen: 150 000.

Aihetta kommentoi myös SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm omassa päivityksessään.

-Nips naps, kun hallituksen sakset käy ja leikkuri laulaa. Hallitus sai perinnöksi ennätystyöllisyyden ja sekin on nyt sulanut. Selvää on, ettei hallituksen toimet pure. Aikaan on saatu vain ennätyksellinen työmarkkinakaaos ja yhä sukeltava työttömyys.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 60 000 enemmän vuoden takaiseen nähden. Tilastokeskuksen mukaan sekä miesten että naisten työttömyys kasvoi maaliskuussa viime vuodesta.

Tarkalleen ottaen hallitusohjelmassa sanotaan, että “Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä” ja että niillä tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli 2 miljardilla eurolla.

AVAINSANAT

Maahanmuuton rajoittaminen on myrkkyä startup-yritykselle – ”Tällä alalla vaihtoehdot ovat miljardiluokka tai konkurssi.”

Suomi on kokoonsa nähden iso tekijä startup-maailmassa. Etenkin peliteollisuus tunnetaan ympäri maailmaa.

– Meillä on jo useita isoja menestyneitä yrityksiä, kuten Wolt ja Supercell, ja niistä esikuviksi nousseita voimahahmoja, jotka ovat vauhdittaneet ja kannustaneet muita yrityksiä. Samalla ne ovat tehneet Suomea tutuksi rahoittajille. Koulutuskin on meillä hyvää. Aalto-yliopiston opiskelijoista on tullut paljon yrittäjiä. Olennainen on myös teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush, joka on globaalistikin aika poikkeava, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad listaa Suomen valtteja.

Ennen startup-yhteisöä Zad työskenteli JHL:n ekonomistina. Hyppäys ammattiliitosta startup-maailmaan oli iso. Zadia uudessa työssä houkutteli mahdollisuus päästä rakentamaan alusta alkaen vasta rakenteilla olleen Suomen startup-yhteisön edunvalvontaa ja vaikuttamista.

Vuoden 2021 syksyllä perustettuun Suomen startup-yhteisöön kuuluu nyt noin 240 jäsenyritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa.

Vaikka kyseessä on merkittävä ala, sanoo Zad startup-yrityksiin liittyvän edelleen epäluuloja. Yksi asia on start­up-yrittämiseen kuuluva nopea kasvaminen ja tähän kuuluvat tappiot.

– Kasvuyritysten tappioita usein pöyristellään, mutta se kuuluu tähän alaan. Tavoitteena on kasvaa nopeasti. Vähän kärjistetysti sanottuna vaihtoehdot ovat miljardiluokan yritys tai konkurssi. Kasvuyritystä ei voi verrata 20 vuotta maltillisesti kasvaneeseen teollisuusyritykseen.

SAPISKAA saavat myös poliitikot, jotka ajavat maahanmuuton rajoittamista.

– Nykytilanteessa kaikki maahanmuuttoa vaikeuttavat päätökset ovat haitallisia. Nyt pitäisi keskittyä vain maahanmuuton helpottamiseen, Zad sanoo.

Hallitukselle tulee myös kehuja. Kiitosta saavat muun muassa huippuosaajiin liittyvät veroratkaisut, t&k-investointien kasvattaminen sekä monet ylätason hallitusohjelmakirjaukset, jotka mahdollistavat Suomelle myönteisen kasvupolitiikan.

– Taloustieteilijänä pidän hyvänä kaikkia toimia jotka kannustavat yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja parantamaan tuottavuutta.

MUTTA takaisin siihen olennaiseen. Zad muistuttaa, että ilman kovia tekijöitä ei rakenneta menestyvää kasvuyritystä. Väkiluvultaan pienestä Suomesta ei löydy riittävästi huippuosaajia.

Zad näkee Suomella olevan paljon tekijöitä, joilla houkutella osaajia. Palkka ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, jos tarjolla on kiinnostava työ ja toimiva yhteiskunta kotipaikaksi.

– Moni huippuosaaja haluaa tehdä merkityksellistä työtä, parantaa maailmaa. Esimerkiksi suomalainen puhtaaseen siirtymään liittyvä yrittäminen ja osaaminen kiinnostavat.

– Turvallisuus on iso tekijä. Tiedän monen yrityksen vievän rekrytilanteessa työnhakijan kaupungille kävelemään. Moni ihastuu jo siitä, että lapset voivat kävellä yksin koulusta kotiin. Tai että hävinnyt lompakko Suomessa usein toimitetaan poliisilaitokselle. Ei tällaista voi ostaa rahalla.

AVAINSANAT

SDP:n Kvarnström ja Kiljunen: Hallitus leikkaa rauhankyyhkyiltä siivet

SDP:n kansanedustajat Johan Kvarnström ja Kimmo Kiljunen ovat tyrmistyneitä Orpon hallituksen päätöksestä lakkauttaa rauhantyön valtionavustukset Suomessa.

Heidän mielestään hallistus tekee historiallisen lyhytnäköistä politiikkaa aikana, jolloin Venäjä jatkaa sotatoimiaan Ukrainassa, Lähi-idän jännitteet kasvavat ja väkivaltaisten konfliktien taso on korkeimmillaan sitten toisen maailmansodan.

Hallitus päätti poistaa budjetista rauhantyön tekemisen momentin. Avustuksesta vastaa oikeusministeriö, jonka myöntämän yleistuen turvin rauhanjärjestöt ovat pystyneet pyörittämään toimintansa perusrakenteita. Rahoitus on ollut tänä vuonna noin 325 000 euroa ja se on jo vähentynyt 62 prosenttia viimevuotisesta.

– Rauhantyön rahoituksen lakkauttaminen on hyvin pieni säästö valtion budjetissa, mutta valtava takaisku järjestöille. Rauhanjärjestöt ovat erittäin ajankohtaisten asioiden asiantuntijoita ja ne tuovat keskusteluun ja asioiden käsittelyyn monipuolisia näkökulmia. Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa, vaan siitä, että kaikki asiaan liittyvät näkemykset tulevat esiin. En olisi uskonut, että näiden järjestöjen toimintaedellytykset voivat vaarantua Suomessa, Johan Kvarnström sanoo.

Suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana viidessä eri Nobelin rauhanpalkinnolla palkitussa toiminnassa.

Suomella on pitkät perinteet rauhantyössä ja sen osaaminen on myös kansainvälisesti tunnistettua. Suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana viidessä eri Nobelin rauhanpalkinnolla palkitussa toiminnassa. Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb on korostanut Suomen roolia rauhanvälityksen suurvaltana.

– Miksi hallitus ei halua jatkaa tätä linjaa, vaan vie Suomen maakuvaa ja vaikuttavuutta aivan päinvastaiseen suuntaan? Yhdellä päätöksellä viedään rauhanjärjestöiltä edellytykset jatkaa useiden sukupolvien ajan jatkunutta merkittävää rauhantyötä, Kimmo Kiljunen kysyy.

SDP:n kansanedustajat Johan Kvarnström ja Kimmo Kiljunen jättivät tänään kirjallisen kysymyksen, jonka allekirjoittivat Timo Harakan ohella myös vihreiden Inka Hopsu ja Maria Ohisalo sekä vasemmistoliiton Minja Koskela, Li Andersson ja Veronika Honkasalo.

AVAINSANAT

Eurooppa suhtautuu entistä epäilevämmin Kiinaan – välien lämpeneminen vaatisi Kiinan Venäjä-politiikan muutosta

Kiinan johtaja Xi Jinping vierailee Euroopassa tässä kuussa. Edellisen kerran hän oli Euroopassa ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Nyt eurooppalainen maaperä on paljon vähemmän suotuisa yhteistyölle Kiinan kanssa. Pääsyynä on tutkijan mukaan Kiinan myötämielinen suhtautuminen hyökkäyssotaa käyvään Venäjään.

Xin vierailuohjelman kolmesta maasta kaksi jälkimmäistä, Serbia ja Unkari, ovat Kiinan kannalta helppoja rasteja. Vierailun aloittavalla Ranskallakin oli aiemmin monia muita myönteisempi suhde Kiinaan, mutta siitä ei ole enää paljoa jäljellä.

-  Kyllä Ranskassakin linja on muuttunut paljon tiukemmaksi Kiinan suhteen, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Presidentti Emmanuel Macron ja muut ranskalaispoliitikot eivät siten voi Sinkkosen mukaan näyttää kotiyleisölle olevansa liian ystävällisissä väleissä kiinalaisten vieraiden kanssa. Näin varsinkin siinä tapauksessa, jos tiedot Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailusta Pekingiin myöhemmin toukokuussa pitävät paikkansa.

Merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kun puolueettomuuttaan toisteleva Kiina käytännössä tukee Venäjää.

Xi ei itse vieraile Brysselissä, mutta Elysee-palatsin illallispöytään on kutsuttu myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Sinkkosen mukaan mitään merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kun puolueettomuuttaan toisteleva Kiina käytännössä tukee Venäjää.

-  Tämä on suurimmassa osassa EU-maita niin tärkeä kysymys. Yhteinen taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei tällaisessa tilanteessa riitä, koska Ukraina on kuitenkin Euroopassa, Sinkkonen kuvaa painotuksia.

Macronin puheet Euroopan strategisesta autonomiasta ovat voineet kuulostaa Kiinan korvaan hyviltä, mutta Ukrainan laajamittaisen sodan myötä kaikkialla Euroopassa – myös Ranskassa – on myönnetty Yhdysvaltain merkitys Euroopan turvallisuudelle.

KIINAN ja euroalueen taloudet olivat Bloomberg-uutistoimiston mukaan osapuilleen yhtä suuria Xin käydessä Euroopassa edellisen kerran. Nyt Kiinan talous on jo 15 prosenttia suurempi, ja etumatkan ennustetaan vielä kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Unionissa on oltu huolissaan muun muassa kiinalaisten sähköautomerkkien tulvimisesta Euroopan markkinoille.

-  Monissa EU-maissa kuitenkin haluttaisiin mieluummin tukea omaa tuotantoa kuin ottaa vastaan kiinalaisia malleja. Tätä on ehkä pyritty vähän sitten kiertämään niin, että Kiina pyrkii tuomaan tuotantoaan EU-alueelle, edes komponenttitasolla, Sinkkonen kuvailee.

Toinen edelliseen liittyvä Kiinan vahva valtti on korkea akkuteknologinen osaaminen ja akkuihin tarvittavat raaka-ainevarat. Kiina-riippuvuuksien ongelmallisuuteen heränneessä Euroopassa ei ole Sinkkosen mukaan vielä ryhdytty tosissaan rajaamaan tuontia akkuteknologian osalta.

Vihreään siirtymään liittyvän teknologian rajoitusten kanssa pitää olla myös tarkkana, koska Kiina on osoittanut voivansa vastata samalla mitalla. Sinkkosen mukaan Kiina on muun muassa rajoittanut puolijohteissa tarvittavien galliumin ja germaniumin vientiä, samoin grafiitin. Näitä kaikkia tarvitaan vihreän siirtymän tuotteissa. Myös harvinaisten maametallien prosessointiin tarvittava teknologia on joulukuun lopusta lähtien ollut vientirajoitusten piirissä.

-  Jos suhteet menevät tosi huonoiksi, niin voi olla, että me olemme sitten pulassa. Jos vaikka evätään kokonaan pääsy esimerkiksi joihinkin harvinaisiin maametalleihin. No, ei sellainen toisaalta olisi Kiinankaan edun mukaista, Sinkkonen pohtii.

Jos suhteet menevät tosi huonoiksi, niin voi olla, että Eurooppa on sitten pulassa.

VIISI vuotta sitten Kiina näytti varmistaneen merkittävän sillanpääaseman Eurooppaan, kun Italia liittyi Kiinan massiiviseen Vyö ja tie (Belt and Road) -infrastruktuurihankkeeseen, jota on myös Uudeksi silkkitieksi kutsuttu. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä viime vuonna Italia ilmoitti irtautuvansa hankkeesta, joka ei maan mukaan ollut tuonut luvattuja hyötyjä.

Serbiassa ja Unkarissa kiinalaisrahaa ei sen sijaan edelleenkään karsasteta, ja Xin vierailun aikana lieneekin luvassa ilmoituksia uusista investoinneista. Toisaalta Kiinassakaan ei enää pyritä hankkimaan poliittista vaikutusvaltaa aivan mihin hintaan hyvänsä.
-  Kiinalla ei ole tässä taloustilanteessa varaa laittaa loputtomasti rahaa taloudellisesti kannattamattomiin projekteihin. Seula kyllä tiukentuu, ja hankkeiden pitäisi olla taloudellisesti kannattavia, Sinkkonen sanoo.

Eräs Xin ensi viikon vierailun mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että hän on Serbiassa tiistaina päivälleen 25 vuotta sen jälkeen, kun Naton koneet pommittivat – Yhdysvaltain mukaan erehdyksessä – Kiinan Belgradin-lähetystöä Kosovon sodan aikana. Sinkkosen mukaan on odotettavissa, että vuosipäivästä tehdään jonkinlainen Naton ja Yhdysvaltain vastainen tapahtuma.

-  Ei se varmasti ole missään nimessä sattuma, että vierailu osuu juuri siihen päivään, Sinkkonen sanoo.

Vielä aivan Xin vierailun alla Kiinan ja EU:n suhteita kolautti saksalaisen europarlamentaarikon avustajan pidätys. Tätä epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi.

AVAINSANAT

Radikaali oikeisto vahvoilla EU-vaaleissa – suomalaismepeistä osa ei usko oikeiston laajaan yhteistyöhön

Voiko radikaalin oikeiston lisääntynyt suosio aiheuttaa sen, että Euroopan parlamentti blokkiutuu ja EU:n kyky tehdä päätöksiä osin lamaantuu?

Monille eurooppapolitiikan ammattilaisille tuo kysymys on pahin kauhuskenaario, jota vasten kesäkuun EU-vaalien tulosta voi arvioida. Tuossa tilanteessa historiaan jäisi viime vuosien unioni, josta on tullut mittavia sääntelypaketteja muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja digisääntelyn lisäämiseksi.

Kannatusmittaukset ovat ennustaneet jo pitkään radikaalien oikeistoryhmien nousua kesäkuun EU-vaaleissa. Noille ryhmille raju suunnanmuutos unionissa sopisi.

Kolme parlamentin jättävää suomalaista – Petri Sarvamaa, Heidi Hautala ja Nils Torvalds – ei kuitenkaan usko Euroopan parlamentin blokkiutumiseen tai oikeistoryhmien laajaan yhteistyöhön. Sen sijaan äänestäjän tahto voi heijastua vaalien jälkeiseen elämään toista reittiä.

Äänestäjien tahdon täytyy kuitenkin näkyä seuraavan vaalikauden politiikan muotoilemisessa.

MITTAUKSET ovat povanneet kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kotipuolueesta EPP:stä jälleen parlamentin suurinta. Tuosta ryhmästä parlamentin on jättämässä kokoomuksen Petri Sarvamaa.

-  En näe mitenkään mahdollisena sitä, että tapahtuisi jokin raju siirtyminen EU-politiikassa oikealle. Johtuen ihan numeroista, hän sanoo.

Keskustaoikeistolainen EPP kuuluu parlamentin keskiryhmiin, jotka pääsääntöisesti ovat taanneet tuen komission hankkeille. Sarvamaa näkee kolme syytä sille, miksi tuon yhteistyön täytyy jatkua.

Syyt ovat paikkojen jakautuminen, muiden puolueiden haluttomuus tehdä yhteistyötä EPP:stä oikealle päin ja EPP:n sisäinen jakautuneisuus siinä, kuinka syvälle oikealle yhteistyössä voi kurotella.

Ennusteiden perusteella perussuomalaisten kotiryhmä ECR ja kokoomuksen kotiryhmä EPP eivät saa riittävästi paikkoja koalition muodostamiseksi. Sen jälkeen oikealla tulee vastaan hollantilaisen Geert Wildersin ja ranskalaisen Marin Le Penin kaltaisten poliitikkojen puolueita, joiden kanssa EPP ei voi tehdä Sarvamaan mukaan yhteistyötä.

EPP mainostaa itseään mielellään myös Euroopan suurimpana maatalouspuolueena. Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on EPP:stä, mutta samaan aikaan maanviljelijät ympäri Eurooppaa protestoivat.

Sarvamaa arvioi, että von der Leyen haluaa vihreät mukaan seuraavaan koalitioon demarien ja liberaalin Renew-ryhmän kanssa. Äänestäjien tahdon täytyy kuitenkin näkyä seuraavan vaalikauden politiikan muotoilemisessa, hän katsoo.

-  Jos nyt sitten poljetaan sitä äänestäjien tahtoa liikaa, niin ne ongelmat siirtyvät eteenpäin. Ne tulevat sitten seuraavalla kerralla kaksi kertaa isompina.

EPP ”kavereineen” on ryhtynyt vaalien alla haastamaan vihreää siirtymää.

EUROOPPALAISET mielipidemittaukset ovat pitkään ennustaneet menetyksiä Heidi Hautalan vihreille. Hautala on luopumassa kesällä paikastaan parlamentissa.

Hän katsoo, että EPP ”kavereineen” on ryhtynyt vaalien alla haastamaan vihreää siirtymää. Tämä on tehnyt siitä vaalien taistelukysymyksen, hän sanoo.

-  Se nousee isoksi kysymykseksi. Meillä, jotka puolustamme sitä, on myöskin tilaisuus saada näkemyksemme paremmin esiin, koska tämä ei ole enää marginaalikysymys.

Hautala tulkitsee, että kuninkaantekijä vaaleissa on väistämättä EPP. Esimerkiksi von der Leyen ja parlamentin nykyinen puhemies Roberta Metsola eivät ole ulostuloissaan tukeneet EPP:n ja laitaoikeiston yhteistyötä, hän sanoo. Tosin von der Leyen sanoi tällä viikolla, että yhteistyö ECR:n kanssa riippuu parlamentin kokoonpanosta.

Hautala arvioi ”perinteisten arvojen” yhdistävän laitaoikeistosta identiteetti ja demokratia -ryhmää, ECR:ää sekä vähemmistöä EPP:stä. Perussuomalaisen äänestäjän tulisi hänen mielestään kuitenkin ymmärtää, että kaikki puolueen kotiryhmästä eivät halua puoltaa esimerkiksi naisten aborttioikeutta.

Osa laitaoikeistosta on myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin taskussa, Hautala katsoo. Hänen mukaansa vihreät tavoittelee koalitiota, joka näkee EU:n potentiaalin ja uskoo oikeusvaltioon.

Radikaalilta oikeistolta puuttuu sekä riittävä yksimielisyys että osaaminen EU-politiikassa.

MYÖS RKP:n Nils Torvalds on jättämässä parlamentin kesällä. RKP ja keskusta kuuluvat Renew-ryhmään, jolle mielipidemittaukset ovat ennustaneet tappiota vaaleissa.

Torvalds ajattelee, että radikaalilta oikeistolta puuttuu sekä riittävä yksimielisyys että osaaminen EU-politiikassa. Myös hän arvioi EPP:n, demarien, Renew’n ja vihreiden turvaavan seuraavan komission työn.

Torvaldsin mukaan jännitettä neljän puolueen koalitioon syntyy siitä, että EPP:n oikea laita vetää selkäytimellään eri suuntaan kuin vihreiden vasen laita.

-  Mutta jokaisen selkään koputtaa tällainen pieni piru, joka sanoo, että teidän on päästävä eteenpäin. Että jos te olette nyt romuttamassa tätä yhteistyötä, niin terveiset tulee.

Torvalds uskoo, että niin sanotut hiljaiset päätökset parlamentin oikealla laidalla lisääntyvät. Vaikka virallista sopimusta yhteistyöstä ei ole, EPP:n halu venyä muiden keskiryhmien tahtoon joissakin asioissa vähentyy laitaoikeiston tuen seurauksena.

Ympäristö- ja ilmastoasioissa parlamentti puolestaan ei voi luottaa enää väliaikaisiin enemmistöihin. Hatusta ei voi vetää niiden turvin hyvin ideologista ja yksityiskohtaista sääntelyä, hän sanoo.

-  Niitä valkoisia kaneja siitä mustasta hatusta, niitä ei voi enää vetää. Taikureitten aika on ainakin väliaikaisesti ohi.

AVAINSANAT

Sairaana työskentely on yleistä – tiukka poissaolokontrolli voi aiheuttaa työssä sinnittelyä

  • Kotimaa
  • 04.05.2024
  • 8:51
  • (Päivitetty: 04.05. 8:57)

Tyypillisin syy työskennellä sairaana piilee työpaineissa ja työn kuormittavuudessa, kerrotaan Työterveyslaitokselta. Sairaana työskentely on Suomessa yleistä, ja sen taustalla on useita selittäviä tekijöitä.

Sairaana työskentely ei läheskään aina kerro huonoista työolosuhteista, sillä myös mielekäs työ ja työyhteisö lisäävät sairaana työskentelyn todennäköisyyttä. Kannustavassa ja hyvässä työyhteisössä esimerkiksi kannetaan herkästi suurempaa vastuuta omasta työstä.

Myös velvollisuudentunne vaikuttaa, ja lisäksi tiukka poissaolokontrolli voi aiheuttaa työssä sinnittelyä.

TYÖTERVEYSLAITOKSEN viimeisimmässä, viime vuoden lopulla julkaistussa Miten Suomi voi -pitkittäistutkimuksessa kysyttiin myös sairauspoissaoloista. Vastaajista 41 prosenttia kertoi työskennelleensä sairaana vähintään kaksi kertaa viimeisen puolen vuoden aikana. Tutkimukseen osallistui runsaat 1  800 työikäistä.

Tyypillisin syy sairaana työskentelyyn piilee työpaineissa ja työn kuormittavuudessa

Tutkimuksen mukaan sairaana työskentely on suurin piirtein yhtä yleistä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sitä tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, kuitenkin hieman enemmän vanhempien työntekijöiden parissa.

Naiset työskentelevät sairaana hieman miehiä enemmän, mikä voi liittyä sosiaali- ja terveysalan naisvaltaisuuteen, resurssivajeeseen ja yleiseen sitoutuneisuuteen.

TYYPILLISIN syy sairaana työskentelyyn piilee työpaineissa ja työn kuormittavuudessa, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

-  Tästä syntyy herkästi noidankehä: ihmiset tekevät töitä sairaanakin, jotta saisivat tasoitettua edessä olevaa kuormaa. Monessa työssä kukaan muu ei hoida työtehtäviä oman poissaolon aikana, jolloin ne vain odottavat, kasautuvat ja aiheuttavat entistä suurempia paineita sairausloman jälkeen.

Hakasen mukaan sairaana työskentely ei läheskään aina kerro huonoista työolosuhteista, sillä myös mielekäs työ ja työyhteisö lisäävät sairaana työskentelyn todennäköisyyttä. Kannustavassa ja hyvässä työyhteisössä kannetaan herkästi suurempaa vastuuta omasta työstä ja työskennellään tunnollisemmin.

Hakanen huomauttaa, että hyvä työyhteisö toisaalta myös tukee työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja saattaa sitä kautta vähentää sairauslomien tarvetta.

Lisäksi yksi merkittävä syy sairaana työskentelyn taustalla liittyy velvollisuudentuntoon ja siihen, että ihminen kantaa oman työnsä lisäksi huolta myös muiden töistä. Tällainen on Hakasen mukaan yleistä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla henkilöstövajeen takia. Sairauslomalle jäämisen kynnys nousee, jos ihminen ajattelee muiden jäävän pulaan.

HAKANEN kertoo, että myös hyvin tiukka poissaolokontrolli voi aiheuttaa työssä sinnittelyä.

-  Tämähän liittyy käynnissä olevaan keskusteluun, tehdäänkö ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton. Se saattaa vähentää poissaoloja lyhyellä tähtäimellä, mutta se lisää sairaana työskentelyä, jonka taas tiedetään ennakoivan tulevia sairauspoissaoloja. Jos ihmiset tekevät sairaana töitä, he eivät toivu ja todennäköisemmin pysyvät sairaana tai sairastavat jatkossakin, Hakanen sanoo.

Hallituksen kaavailuissa ensimmäisestä sairauslomapäivästä tulee palkaton, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole sovittu toisin. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

 

AVAINSANAT