VALIKKO

Antti Kurvinen: keskiluokassa kytee kapina, kun ”kykypuolueella” on valta noussut päähän

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan tavallisten työtä tekevien suomalaisten keskuudessa kasvaa tyytymättömyys hallituksen politiikkaa ja etenkin pääministeripuolue kokoomusta kohtaan.

– Nämä terveiset tulevat vastaan kautta Suomen, kun kuuntelee ihmisten toiveita ja huolia sekä mietteitä nykymenosta. Opettajien pettymys on tästä viimeisin osoitus. Kokoomuksen mainoskampanja osoittaa, miten kauas pääministeripuolue on erkaantunut ihmisten arjesta. Suorastaan lapsellinen lällättely ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisella kertoo, että ”kykypuolueella” on valta on noussut päähän, Antti Kurvinen sanoo.

Kurvinen ymmärtää keskituloisten suomalaisten tuntoja.

– Nämä ihmiset kannattelevat työllään, yrittämisellään ja maksamillaan veroilla Suomea. Orpo ja kokoomus ovat kääntäneet heille täysin selkänsä.

Kurvisen mukaan pääministeripuolue on junttaantunut yksiselitteisesti ja yksipuolisesti rahapiirien, suuryritysten ja isoimpien työnantajien käsikassaraksi. Tämä linja käy ilmi hallituksen politiikasta viimeisten kahden vuoden aikana ja myös puoliväli- ja kehysriihen päätöksistä.

– Hallituksen politiikan vuoksi hyvinvointialueilla lomautetaan ja irtisanotaan hoitajia, lääkäreitä ja muita sosiaali- ja terveyspalveluissa töitä tekeviä. Rahaa kuitenkin riittää kokoomusta lähellä oleville, jo valmiiksi huipputuloksia tahkoaville yksityisille terveysjäteille.

Kokoomus on junttaantunut yksiselitteisesti ja yksipuolisesti rahapiirien, suuryritysten ja isoimpien työnantajien käsikassaraksi.

KURVISEN mukaan lisävelalla toteutettava yhteisöveron yleinen alentaminen hyödyttää tosiasiallisesti isoimpia, osakeyhtiömuotoisia yrityksiä ja päätyy useiden arvioiden mukaan osinkoina sijoittajien taskuihin.

– Muut kuin osakeyhtiömuotoiset, joita monet yksinyrittäjät ja muut pienimmät ovat sen sijaan jäivät nuolemaan näppejään. Nämä tavalliset yrittäjät ovat saaneet kokoomukselta vain keppiä, kuten arvonlisäveron korotukset ja kotitalousvähennyksen rajun heikennyksen.

Veronalennukset painotetaan suurituloisimmille, keski- ja pienituloiset saavat enintään murusia, jos niitäkään, Kurvinen sanoo.

– Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen, työhuonevähennyksen lopettaminen ja muut puoliväliriihen veropäätökset pitkälti mitätöivät monen tavallisen, työtä tekevän suomalaisen saaman hyödyn yhdistettynä aiempiin kulutusveron korotuksiin sekä tulevaan työttömyysvakuutusmaksun korotukseen.

KURVISEN mukaan keskusta tukisi tavallisia, työllistäviä pien- ja yksinyrittäjiä esimerkiksi toteuttamalla investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille sekä parantamalla kotitalous- ja yrittäjävähennyksiä.

Yhteisöverotusta keskusta uudistaisi Viron mallin suuntaan, jolloin alennus kohdistuisi yritykseen kasvun ja investointien tueksi jätettävään osaan. Keskusta ei poistaisi esimerkiksi ay-jäsenmaksun verovähennysoikeutta eikä työhuonevähennystä ja kohdistaisi veronalennukset etenkin pieni- ja keskituloisille.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä: He ovat ehdolla apulaispormestariksi Helsingissä

Helsingin kaupunkiympäristön tuleva apulaispormestari on joko Hilkka Ahde tai Johanna Laisaari.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa ensi viikon perjantaina.

Pesti on tulossa Helsingin toiseksi suurimmalle puolueelle SDP:lle.

Helsingin demarien puolueosastoilla oli mahdollisuus asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita eiliseen saakka.

Ehdolle asetettiin Ahde Kuljetusalan demarit ry:stä ja Laisaari Itä-Helsingin sosialidemokraatit ry:stä. Ahde ja Laisaari olivat molemmat kertoneet aiemmin julkisuudessa kiinnostuksestaan tehtävään.

Muita nimiä ei kisaan siis enää saatu. Kuntavaalien sosialidemokraattisista ääniharavista Helsingissä muun muassa Eveliina Heinäluoma on kertonut tavoittelevansa muuta tehtävää.

EHDOKKAISTA Ahde on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä. Ahde ylsi varasijalle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Laisaari on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja varatuomari, joka on toiminut kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavana Helsingin apulaispormestarina vuodesta 2023.

Huhtikuun kuntavaaleissa Ahde sai Helsingissä 2 535 ääntä ja Laisaari 867 ääntä. Molemmat valittiin Helsingin valtuustoon.

Ahde ja Laisaari olivat molemmat ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun tuolloin tehtävää hoitanut Nasima Razmyar palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Laisaarelle, joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

PIIRIKOKOUS on Helsingin Sosialidemokraattien ylin päättävä elin, johon puolueosastot voivat asettaa piirikokousedustajia jäsenmääräänsä vastaavan määrän. Piirikokousedustajia on yhteensä 129.

Virallisen valinnan apulaispormestarista tekee Helsingin kaupunginvaltuusto.

AVAINSANAT

Näkemiin peruspäiväraha – tällainen työttömyystukien uudistus pantiin nyt vireille

  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 10:03
  • (Päivitetty: 09.05. 10:12)

Työttömän työnhakijan uutta yleistukea koskeva esitysluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Yleistuki olisi jo Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa ideoitu uudenlainen sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi työttömien nykyisen työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan ensi vuoden alussa.

Määrältään se olisi samanlainen kuin nuo yhdessä, sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykytasolla 37,21 euroa päivässä.

Ministeriö muistuttaa tiedotteessaan, että eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on jo aiemmin ehdottanut perusturvaetuuksien yhdistämistä.

YLEISTUEN saaminen perustuisi Kelan virkailijoiden tekemään tarveharkintaan, ja tukisumma pienenisi asteittain jos ihmisen hankkimat työtulot kasvavat.

Myöhemmin yleistukeen aiotaan yhdistää myös muita nykyisiä tukia osana hallituksen ajamaa sosiaaliturvan uudistamista.

Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi tuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.

Tämän takia Kela aikoo siirtyä jo tänä vuonna yhden hakemuksen malliin: samalla hakemuksella haettaisiin sekä asumis- että työttömyystukea.

Hallituksella on ollut tavoitteena antaa uudistus eduskunnan päätettäväksi syksyllä, jolloin se ehtisi tulla voimaan vuoden 2026 alkupuolella.

Lausuntokierrokselle sosiaali- ja terveysministeriö on antanut aikaa 19. kesäkuuta asti.

AVAINSANAT

Työnantajat toiveikkaina: heillä jäsenmaksujen vähennysoikeus saattaakin säilyä

Valtiovarainministeriö pitää hankalana toteuttaa verovähennysoikeuden poistoa työnantajapuolen jäsenmaksuilta. Vaikeuksia tulee jo esimerkiksi siitä, mitkä järjestöt määritellään työnantajajärjestöiksi ja mitkä ei.

Hallituksen päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta on kaihertanut erityisesti työntekijäpuolella, mutta myös työnantajapuolella on epäilyksiä, voiko sitä toteuttaa yhdenvertaisesti.

Yritysten vähennysoikeus edunvalvontaansa liittyvissä kuluissa on laaja, ja toistaiseksi työnantajajärjestöille on epäselvää, miten sitä on tarkoitus rajata.

Valtiovarainministeriössä (VM) valmistellaan vasta luonnosta ratkaisuehdotukseksi. Sen jälkeen ratkaistaan poliittisesti, mihin päädytään. Siihen asti VM on riihikirjauksen varassa, ja se on ympäripyöreä.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen. Tämä kasvattaisi verotuloja arviolta 190 miljoonaa euroa, josta työnantajapuolen osuus on VM:n laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa.

Laskelmassa pohjana on ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita, STT:lle kerrotaan.

-  Väistämättä kai siellä on oltava se yksi kriteeri ainakin. Jos nyt ajatellaan, että se koskisi esimerkiksi Keskuskauppakamaria, niin ei se käy mitään työmarkkinaneuvotteluita. Se on yrittäjien yhteinen toimielin, joka tarjoaa erilaisia palveluita ja harjoittaa edunvalvontaa, VM:stä sanotaan.

Laskelma on VM:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkin karkea ja vielä hyvin alustava.

Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.

ONGELMANA valmistelussa on, että joko ratkaisu olisi todella monimutkainen järjestelmä tai ex-työministeri Arto Satosen (kok.) kuvailema suoraviivainen järjestelmä, joka ei olisi yhdenvertainen, ministeriöstä arvioidaan.

Satonen kirjoitti nettisivuillaan pari päivää hallituksen puoliväliriihen jälkeen, että kyse olisi ay-jäsenmaksun ja elinkeinoelämän järjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Tämä tarkoittaisi, että työnantajajärjestöksi tulkittaisiin laajasti myös muun muassa Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari, jotka eivät neuvottele työehtosopimuksia.

Satosen kirjoituksesta on kertonut aiemmin Iltalehti. Satonen sanoo lehdelle omana kantanaan, että tarkoitus on, että verovähennysoikeuden poisto olisi mahdollisimman laaja. Satonenkin kuitenkin painotti, että tarkkaa esitystä ei vielä ole ja asia kuuluu valtiovarainministeriön tontille.

Vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista.

Ministeriössä ei ole tietoa, mihin Satosen näkemys laajasta määritelmästä perustuu. Riihessä ei asiasta sillä tarkkuudella neuvoteltu.

-  Tuntuisi vähän oudolta, että millä perusteella järjestön jäsenmaksut olisivat vähennyskelvottomia, jos se ei osallistu työmarkkinaneuvotteluihin, eräs lähde VM:stä sanoo.

Toisaalta neuvotteluja käyvissä järjestöissä voidaan kokea epäoikeudenmukaiseksi malli, joka koskisi vain niitä.

Hallitusneuvotteluissa vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista. Asiasta päättäminen on kuitenkin poliitikkojen käsissä.

MINISTERIÖN KIELTEINEN kanta tuolloin perustui elinkeinoverolakiin, joka lähtee siitä, että tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoisia.

Verovähennysoikeuden poisto olisi ministeriön mukaan yrittäjien jäsenmaksusta vaikeaa, koska kyseessä on lähtökohtaisesti tulonhankkimisesta aiheutunut meno.

Työnantajajärjestöjen jäsenmaksut kohdistuvat osittain työmarkkinaneuvotteluihin, mutta siellä on hyvin paljon kaikkea muutakin palvelua, mitä yritykset saavat järjestöiltä.

-  Siinä on aika iso jännite, VM:stä kuvaillaan.

Joissakin maissa on eroteltu erikseen työmarkkinajärjestömaksusta vähennyskelvottomaksi se osa, joka liittyy työmarkkinaneuvotteluihin. Muut palvelut, joita voisi periaatteessa hankkia konsulttifirmoiltakin, ovat vähennyskelpoisia.

VM:n asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaisi kuitenkin äärimmäisen hankalaa rajanvetoa verolainsäädännössä, jos lähdetään tälle linjalle. Yksinkertaisempi ratkaisu pitäisi löytää.

Eri tahoilta on arveltu, että tehtävä olisi jopa mahdoton, ja koska työnantajapuolen verovähennysoikeutta ei pystyttäisi rajaamaan, ei vähennysoikeutta poistettaisi myöskään palkansaajilta.

Poliittisesti olisi todennäköisesti ennen eduskuntavaaleja mahdoton ajatus, että verovähennysoikeus poistettaisiin vain toiselta puolelta eli työntekijöiltä.

Ministeriössä uskotaan ainakin vielä tässä vaiheessa, että ratkaisu on mahdollista löytää. Lopullisesti sen näkee vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Teksti: STT / Sanna Nikula

AVAINSANAT

EVA: Suomalaisille kelpaisi jo EU:n yhteinen puolustus – koska Trump

Ranskalla on EU:n toiseksi suurimmat maavoimat (Puolan jälkeen).
  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 7:03
  • (Päivitetty: 09.05. 7:30)

Uuden kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa Euroopan unionille yhteisen puolustuksen. Syynä on kasvanut epäluulo Yhdysvaltain toimintaa ja auttamishaluja kohtaan.

Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta. Sen mukaan kansalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta.

Keväällä 2024 Evan tutkimuksessa yhteistä puolustusta kannatti 51 prosenttia vastaajista, kun nyt kannatus oli kasvanut 64 prosenttiin.

Enemmistö suomalaisista katsoo nyt myös, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Näin ajattelee 54 prosenttia vastaajista, kun vain 20 prosenttia vastustaa puolustusvelan ottamista.

Keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan juuri alettua EU:n yhteispuolustusta kannatti Evan kyselyssä 60 prosenttia vastaajista. Tuki on nyt siis vielä korkeammalla tasolla. Viime vuodesta tapahtuneeseen pomppaukseen Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto näkee syyksi Yhdysvaltain muuttuneen linjan.

Donald Trumpin palattua presidentiksi Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja Euroopan turvallisuuteen on aiempaa epävarmempaa.

-  Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huolehtimaan turvallisuudestaan myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki ei ole itsestäänselvyys. Siksi EU:n yhteinen puolustus ja siihen liittyvä rahoitus nähdään nyt aiempaa perustellumpina, Haavisto arvioi tiedotteessa.

EU-puolustusta ei silti haluta Naton korvaajaksi, koska vain yhdeksän prosenttia toivoo EU-maiden eroavan Natosta.

SUOMEN EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 65 prosenttia suomalaisista, ja vain 15 prosenttia toivoo Suomen eroavan EU:sta.

Liittovaltiota EU:sta toivoo vain 15 prosenttia suomalaisista.

Vastaajista 58 prosenttia pitää toivottavana, että Unkarin kaltaiset EU:n yhteistä päätöksentekoa jarruttavat maat eroaisivat unionista. Britannian sen sijaan toivoisi palaavan EU:hun 60 prosenttia suomalaisista.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus 12.-24. maaliskuuta. Tulokset perustuvat 2  070 iältään 18-79-vuotiaan Manner-Suomessa asuvan vastauksiin. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

SDP:n Viitanen: Hallitus on tuonut Suomeen EU:n ennätystyöttömyyden – Purra nimitti oppositiota valehtelijoiksi

Pia Viitanen ja muut oppositioedustajat olivat ärhäkästi hallituksen puoliväliriihen päätösten kimpussa kyselytunnilla. Kuva kyselytunnilta 24. huhtikuuta.

Eduskunnan kyselytunnilla käytettiin kiivaita puheenvuoroja kehysriihen päätöksistä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) rikkoi eduskunnan käytöskoodia kutsumalla opposition edustajien puheita valheiksi.

Demarien Pia Viitanen ryöpytti kyselytunnilla hallitusta siitä, ettei se ole saanut yhtäkään tavoitteistaan toteutettua.

– Se, mitä on nähty, on EU-alueen suurin työttömyys, velan kasvattaminen edelleen ja se, että kaikista rikkaimmat saavat anteliaat veronkevennykset. Onko pääministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä oikein, että ministerin tuloluokassa hyödytään sata kertaa enemmän veronkevennyksistä kuin vaikkapa keskituloisen opettajan, insinöörin tai pienyrittäjän? Suurituloisimmat ovat tämän hallituksen erityisessä suojeluksessa, Viitanen kommentoi.

Viitanen kutsui ay-jäsenmaksun verovähennyksen poistoa ”kostoveroksi” ja haastoi hallitusta sen poistamisesta.

OPETTAJAT olivat puheenvuoroissa päivän sana muutenkin. OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron tiistainen eroilmoitus kokoomuksesta ja Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin ja muiden akateemisten liittojen paheksunta kokoomuksen sittemmin poistamasta somemainoksesta vaikutti asiaan.

– Hallituksen tavoite on paitsi ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, myös laskea ammatillisista järjestäytymisastetta ja lyödä ay-liike polvilleen. Voisitteko edes myöntää, että kampanja oli täsmällinen totuus kokoomuksen arvoista ja toimista, eikä mitään epäonnistunutta viestintää, kommentoi Minja Koskela (vas.).

Myös demarien Elisa Gebhard (sd.) kommentoi, ettei kokoomuksen tavoite ole missään vaiheessa ollut julkisen sektorin sopeuttaminen, vaan sen kurjistaminen.

– Te toimitte arvojenne mukaan: suurituloisille enemmän, kaikille muille vähemmän.

Tytti Tuppurainen (sd.) muistutti ”vippauksesta valtion eläkerahastoista ja velan kasvattamisesta, vaikka juuri sillä on perusteltu loputtomia pieni- ja keskituloisiin kohdistuvia leikkauksia”.

Niin ikään Antti Kurvinen (kesk.) ja monet muut oppositioedustajat nostivat esiin ay-jäsenmaksujen verovähennyksen ja työhuonevähennyksen poiston syövän käytännössä kaikki keskituloisten veronkevennykset.

SUURIN meteli syntyi heti kyselytunnin alkuun, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsui vastauspuheenvuorossaan opposition puheita valheiksi.

Eduskunnan puhekulttuurissa termi on erikseen kielletty.

Tapa juontaa juurensa parlamentarismin käytöskoodeihin aina 1 000-luvun alkuun asti. Tuolloin parlamentarismin emämaassa Iso-Britanniassa aristokratia omaksui ritarikoodiston: ritarin on suojeltava myös vertaistensa kunniaa.

Tästä syystä ritari ei koskaan saanut sanoa toista ­ritaria valehtelijaksi. Käytäntö elää yhä useimmissa Euroopan parlamenteissa, myös Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho huomautti ”v-sanan käytöstä”, jonka Purra kuittasi myöhemmin ”vahingoksi”. Häneltä vaadittiin salissa myös anteeksipyyntöä.

 

AVAINSANAT