VALIKKO

Amnesty: Ihmisoikeudet ottivat merkittävää takapakkia myös Suomessa

Viime vuonna hallitukset koettelivat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia ihmisoikeuksia historiallisella tavalla, arvioi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.

Amnestyn mukaan johtajien autoritaariset otteet ja eriävien mielipiteiden hiljentäminen rajoittivat ihmisoikeuksien toteutumista viime vuoden aikana. Raportissa todetaan myös, että kansainvälisiin sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys ja vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat hyökkäysten kohteena ja uhattuna.

Hyökkäykset ihmisoikeuksia vastaan ovat kiihtyneet entisestään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin palattua valtaan, Amnesty sanoo. Järjestö lisää, että vaikka kehitystä tähän suuntaan on nähty jo useiden vuosien ajan, on Trump toiminut tässä ”superkiihdyttäjänä”.

Trumpin toisen kauden alkua ovat leimanneet järjestön mukaan hyökkäykset niin ihmisoikeuksia kuin myös kansainvälistä oikeutta ja YK:ta vastaan.

Amnesty kritisoi raportissaan myös Israelia palestiinalaisten kansanmurhasta Gazassa. Amnestyn mukaan maailma seuraa ”suoratoistona kansanmurhaa”, kun Israel on pakottanut Gazassa suurimman osan väestöstä pois kodeistaan ja aiheuttanut tarkoituksellisen humanitaarisen katastrofin.

Amnestyn mukaan se dokumentoi viime vuonna useita Israelin tekemiä sotarikoksia Gazassa, mukaan lukien suoria hyökkäyksiä siviileihin ja siviilikohteisiin. Gazan terveysministeriön mukaan Israelin iskuissa on kuollut yli 52  200 palestiinalaista.

Raportissa mainitaan myös Sudanin sisällissota, jossa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä. Venäjä puolestaan surmasi viime vuonna enemmän siviilejä Ukrainassa kuin vuotta aiemmin.

Amnesty Internationalin vuosittainen raportti analysoi ihmisoikeuskehitystä 150 eri maassa.

AMNESTYN mukaan ihmisoikeudet ottivat merkittävää takapakkia myös Suomessa.

-  Suomessa hallitus perusteli kansallisella turvallisuudella ja talouden vakauttamisella tuhoisia päätöksiä, jotka heikensivät etenkin turvaa hakevien ja pienituloisten ihmisten oikeuksien toteutumista, Amnesty sanoo tiedotteessaan.

Kritiikkiä saavat muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ”poikkeuksellisen ankara” leikkauspolitiikka, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksiin kohdistuneet heikennykset sekä saamelaiskäräjälain jämähtämisen perustuslakivaliokuntaan.

Viime vuonna hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon vaaransivat oikeuden riittävään elintasoon, Amnesty arvioi. Järjestön mukaan niillä oli suhteeton vaikutus etenkin työttömyyttä kokeviin, osatyökykyisiin, yksinhuoltajaperheisiin, vammaisiin ihmisiin, vanhempiin ihmisiin sekä nuoriin aikuisiin.

Raportissa arvostellaan hallitusta lakimuutoksista, jotka heikensivät turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia. Hallitus teki kansainvälisestä suojelusta väliaikaista, poisti turvapaikanhakijoilta mahdollisuuden hakea opiskelu- ja työperustaisia oleskelulupia, lisäsi säilöönottoa ja tiukensi edellytyksiä perheenyhdistämiseen sekä kansalaisuuden saamiseen, Amnesty listaa tiedotteessaan.

Lisäksi järjestö mainitsee, että myös Suomi on osallistunut kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan järjestelmän heikentämiseen niin sanotulla käännytyslailla sekä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisen valmistelulla.

Käännytyslain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voidaan rajoittaa välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Amnestyn mukaan laki loukkaa useita kansainvälisiä sopimuksia, EU-oikeutta ja Suomen perustuslakia.

Raportissa moititaan lisäksi poliisia rauhanomaisten ilmastomielenosoitusten hajottamisesta ja tarpeettomasta voimankäytöstä mielenosoituksissa.

AVAINSANAT

Viron radio: Venäjä on pysäyttänyt Virosta lähteneen öljytankkerin – syytä ei tiedetä

Tankkeri lähti reitilleen Suomenlahdelle Itä-Virosta tästä Sillamäen satamakaupungista.

Venäjän viranomaiset pysäyttivät varhain sunnuntaina Viron Sillamäen satamasta lähteneen öljytankkerin. Asiasta kertoivat Viron liikenneviranomaiset maan yleisradioyhtiön ERR:n mukaan.

Alus oli pysäytettäessä Venäjän aluevesillä ennalta sovitulla reitillä. Sieltä se ohjattiin Venäjälle kuuluvan Suursaaren edustalle, jossa alus on ankkurissa.

Venäjän aluevesillä kulkevasta reitistä on sovittu Viron, Venäjän ja Suomen välillä, koska se on turvallisempi kuin kulku Viron matalilla aluevesillä lähempänä rannikkoa.

Green Admire -tankkerin omistaa kreikkalainen Aegean Shipping -varustamo, ja se seilaa Liberian lipun alla. Se oli matkalla Hollannin Rotterdamiin liuskeöljylastissa.

Muutama päivä aiemmin Viro yritti pysäyttää Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa alusta, mihin Venäjä vastasi seuraamalla alusta hävittäjällä, joka loukkasi Viron ilmatilaa.

AVAINSANAT

Stubb: Seuraava Trumpin ja Putinin puhelinkeskustelu ratkaisee paljon

Alexander Stubb puhui sunnuntaina Tallinnassa Lennart Meri -konferenssissa.

Presidentti Alexander Stubb pitää mahdollisena, että Yhdysvallat ryhtyisi käsittelemään uusien sanktioiden toimeenpanoa, jos Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin seuraava puhelinkeskustelu ei maanantaina suju hyvin.

Mutta kovin epävarmaa se tuntuu vielä olevan.

-  Itse pelkään pahoin, että Putin löytää jälleen kerran jonkinlaisen ulospääsytien eli selityksen sille, minkä takia sanktioita ei kannata pistää pöydälle, Stubb sanoi sunnuntaina Tallinnassa.

Presidentin kuvan siitä, missä juuri nyt mennään, pitäisi ainakin olla tuore. Hän kertoi keskustelleensa lauantaina pitkään puhelimitse presidentti Trumpin kanssa ja sen jälkeen sunnuntaina aamulla Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

-  Zelenskyi on kärsivällinen ja presidentti Trump alkaa olla kärsimätön, mutta oikeaan suuntaan eli Venäjän suuntaan, Stubb kiteytti.

KANSAINVÄLINEN diplomatia on Stubbin mukaan tyypilliseen tapaansa heiluriliikettä, jossa asiat menevät välillä hyvään ja välillä huonoon suuntaan.

-  Uskallan väittää, että viimeksi kuluneet pari viikkoa ovat menneet hitaasti mutta varmasti Ukrainan kannalta parempaan suuntaan, Stubb kuvaili.

Hänen mukaansa Zelenskyi on selvästi osoittanut neuvotteluhalua, joten pallo on nyt Venäjän puolella. Turkin neuvotteluissa sovittu vankienvaihto oli Stubbin mielestä myönteinen esimerkki luottamusta herättävästä toimesta osapuolten välillä.

-  Huomenna (maanantaina Trumpin ja Putinin puhelun jälkeen) ollaan taas viisaampia, tässä mennään vähän päivä kerrallaan, Stubb kuvaili.

Venäjä-pakotteista lakiesityksen laatineen republikaanisenaattori Lindsey Grahamin kanssa Stubb kertoi keskustelevansa päivittäin, joskus useammankin kerran.

Grahamilla on senaatin enemmistön tuki, ja lisäksi hän on Trumpin luotettu.

-  Lindsey Graham on oikeastaan se lukko, joka sanktiopakettinsa kautta pystyy ehkä edesauttamaan sitä, että Putin tulee neuvottelupöytään, Stubb kuvaili.

STUBBIN MUKAAN Ukrainan tukijat pyrkivät koko ajan viemään Trumpille viestiä siitä, että Ukrainan kyky käydä puolustussotaa on vahva ja Venäjän tilanne puolestaan oletettua huonompi.

Asia oli esillä myös Tallinnan Lennart Meri -konferenssin paneelikeskustelussa.

-  Olen yrittänyt viestiä keskusteluissa presidentille (Trumpille), että Venäjä ei ole enää suurvalta, Stubb kertoi.

Konferenssissa puhuttivat viikonlopun aikana myös huhut, joiden mukaan Zelenskyiä ei oltaisi kutsumassa Haagin Nato-huippukokoukseen kesäkuussa. Tällä haluttaisiin lepytellä presidentti Trumpia.

-  Suomen kanta on, että olisi ilman muuta hyvä, että Ukrainan presidentti Zelenskyi olisi läsnä huippukokouksessa, Stubb sanoi.

Hän lisäsi, että olisi myös hyvä pitää kiinni sanamuodoista, joista sovittiin viime kesänä Naton huippukokouksessa Washingtonissa. Tuolloin todettiin Ukrainan olevan ”peruuttamattomasti” tiellä kohti Nato-jäsenyyttä ja Venäjän olevan puolustusliiton pääuhka. Näiden molempien kirjausten on arvioitu olevan Trumpin takia vaarassa hävitä Haagin Nato-kokouksen loppupäätelmistä.

 

Teksti: STT / Hannu Aaltonen, Niilo Simojoki

AVAINSANAT

Ukrainalaislähde AFP:lle: Venäjä esitti alue- ja muita mahdottomia vaatimuksia

Ukrainan presidentti Volodymor Zelenskyin mukaan sodan lopettamisen edistämiseksi olisi voitu ottaa todellisia askelia, jos Vladimir Putin ei olisi pelännyt tulla Turkkiin.

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut Turkin Istanbulissa ovat tältä erää ohi. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP:lle lähde Turkin ulkoministeriöstä.

Noin puolitoista tuntia kestänyt tapaaminen oli ensimmäinen Ukrainan ja Venäjän edustajien välillä sitten vuoden 2022. Tapaamisessa oli mukana myös Turkki.

Ukrainalainen diplomaattilähde syyttää Venäjän esittäneen neuvotteluissa vaatimuksia, joita on mahdotonta hyväksyä. Venäjä muun muassa vaati, että aselevon aloittamiseksi Ukrainan olisi vedettävä joukkojaan pois suurilta alueilta Ukrainassa, sanoo lähde AFP:lle.

Ukrainalaisen virkamieslähteen mukaan on mahdollista, että Ukraina ja Venäjä neuvottelevat tänään vielä uudelleen, mutta toistaiseksi se ei ole suunnitelmissa. Asia riippuu lähteen mukaan siitä, millaiset ohjeet Venäjän delegaatio saa Moskovasta.

UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati aiemmin länsimaita reagoimaan vahvasti, jos neuvottelut Istanbulissa eivät tuota tulosta. Zelenskyi vaati muun muassa uusien pakotteiden asettamista Venäjän energiasektorille ja pankeille.

-  Meillä oli todellinen mahdollisuus ottaa tärkeitä askeleita kohti tämän sodan lopettamista, jos vain (Vladimir) Putin ei olisi pelännyt tulla Turkkiin, Zelenskyi sanoi Albanian Tiranaan kokoontuneille eurooppalaisjohtajille.

Venäjän valtuuskuntaa johtaa Putinin avustaja Vladimir Medinski, joka oli Venäjän pääneuvottelija myös vuonna 2022 käydyissä neuvotteluissa. Ukrainan valtuuskunnan johtaja on puolustusministeri Rustem Umjerov.

Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sanoi neuvottelujen alkaessa, että aselevon saavuttaminen mahdollisimman pian on olennaisen tärkeää. Fidan sanoi, että neuvotteluissa pyritään myös pohjustamaan sitä, että Zelenskyi ja Putin tapaisivat.

Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Andri Jermak sanoi aamupäivällä, että Ukrainan tavoite neuvotteluille on saavuttaa ehdoton aselepo. Ukrainalaisen diplomaattilähteen mukaan Ukraina oli aikeissa keskustella Venäjän kanssa myös Zelenskyin ja Putinin mahdollisesta tapaamisesta.

Valtuuskuntien tapaaminen pidettiin Istanbulissa Dolmabahcen palatsissa.

ENNAKKOON Ukrainan ja Venäjän tapaamisen tuloksiin, kuten aselevosta sopimiseen, ei pantu suurta toivoa.

-  Haluan olla rehellinen… Meillä ei ole suuria odotuksia, mitä tulee tapahtumaan, Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi eilen.

Aamupäivällä Rubio tapasi Istanbulissa kollegansa Turkista ja Ukrainasta. Sodan lopettamista käsitelleessä tapaamisessa Rubio toisti Yhdysvaltojen kannan, että tappamisen on loputtava, kertoi Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja.

Alkuiltapäivästä kerrottiin myös, että Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat tapasivat läheisessä hotellissa. Tapaamiseen osallistuivat Yhdysvaltain ulkoministeriöstä Michael Anton ja Venäjän valtuuskunnan johtaja Medinski.

MYÖS Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi eilen, ettei Turkista ole todennäköisesti luvassa tuloksia. Hän sanoi Lähi-idän matkallaan, ettei usko sodan loppuvan ennen kuin hän on tavannut Putinin.

-  Piditte siitä tai ette, en usko mitään tapahtuvan ennen kuin olemme tavanneet Putinin kanssa, Trump sanoi eilen.

Tänään Trump sanoi, että tapaisi Putinin heti, kun tapaaminen saadaan järjestettyä. Trumpilta kysyttiin asiasta pyöreän pöydän keskustelussa Arabiemiraattien Abu Dhabissa.

Myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin eilen tavannut Zelenskyi oli skeptinen mahdollisen tapaamisen tulosten suhteen. Zelenskyi syytti Venäjää siitä, ettei se ”suhtaudu vakavasti” sodan lopettamiseen.

Zelenskyi kyseenalaisti eilen myös Venäjän neuvotteluihin lähettämien neuvottelijoiden mandaatin ja nimitti heitä näennäisvaltuuskunnaksi. Venäjän ulkoministeriöstä vastattiin nimittelemällä Zelenskyiä pelleksi ja luuseriksi.

Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte kritisoi tänään Putinia Venäjän valtuuskunnan kokoonpanosta. Rutten mukaan Putin teki suuren virheen lähettäessään Istanbuliin ”matalan tason valtuuskunnan”.

AVAINSANAT

Trump hoputtaa Irania tekemään päätös Yhdysvaltain ydinsopimusehdotuksesta

Yhdysvaltoja vastustava muraali seinällä Iranin Teheranissa 11. toukokuuta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi perjantaina, että Iranin on tehtävä nopeasti päätös Yhdysvaltain tekemästä ehdotuksesta ydinsopimukseksi.

-  He tietävät, että heidän on tehtävä nopeita ratkaisuja tai jotain ikävää tapahtuu, Trump sanoi toimittajille.

Trump puhui asiasta perjantaina Arabiemiraattien pääkaupungissa Abu Dhabissa ennen lähtöään kotimatkalle Lähi-idän vierailultaan. Trump on tällä viikolla käynyt Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabiassa ja Qatarissa.

Yhdysvallat ja Iran ovat käyneet viime viikkoina epäsuoria neuvotteluja Iranin ydinohjelmasta.

TRUMPIN tämän viikon matka Lähi-itään poiki lukuisia kauppasopimuksia isäntämaiden kanssa.

Abu Dhabissa Trump sai Arabiemiraateilta 1,4 biljoonan dollarin arvoisen investointilupauksen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Valkoinen talo ilmoitti, että Trump ja Arabiemiraattien presidentti Mohamed bin Zayed allekirjoittivat yli 200 miljardin dollarin arvosta sopimuksia, joihin lukeutui 60 miljardin yhteistyösopimus paikallisen öljy-yhtiön kanssa. Lisäksi Abu Dhabissa päämajaa pitävä lentoyhtiö Etihad tilaa yhdysvaltalaiselta Boeingilta 14,5 miljardin dollarin arvosta lentokoneita.

Aiemmin tällä viikolla Yhdysvallat kertoi Qatarin lentoyhtiön Qatar Airwaysin 210 Boeingin lentokoneen tilauksesta. Valkoisen talon mukaan niiden arvo olisi 96 miljardia dollaria. Saudi-Arabian kanssa Yhdysvallat sopi 600 miljardin dollarin paketista, johon sisältyy 142 miljardin dollarin asekauppa.

Kauppojen lisäksi Trump ilmoitti poistaneensa Syyrian vastaiset pakotteet. Trump tapasi Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa Syyrian väliaikaisen presidentin Ahmed al-Sharaan.

Trump halusi vastineeksi pakotteiden poistamisesta Syyrian normalisoivan suhteensa Israeliin, ajavan pois maasta palestiinalaistaistelijat ja ulkomaiset militantit sekä ottavan haltuunsa leirit, joilla pidetään äärijärjestö Isisin taistelijoita. Tällä hetkellä leirejä valvovat kurdit.

AVAINSANAT

Viron ulkoministeriön valtiosihteeri: ”Kaikkien pitäisi tajuta, ettei Venäjä neuvottele vilpittömästi”

Viron ulkoministeriön valtiosihteeri Jonatan Vseviov puhui Lennart Meri -konferenssissa Tallinnassa 16. toukokuuta.

Viron ulkoministeriön valtiosihteerin Jonatan Vseviovin mukaan Ukrainan sodan päättyminen neuvotteluteitse kompromissiin on tällä hetkellä mahdotonta. Näin siksi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo yhä voivansa voittaa sodan.

– Kaikkien pitäisi tajuta, ettei Venäjä neuvottele vilpittömästi, Vseviov sanoi perjantaina Lennart Meri -konferenssia seuraaville toimittajille Tallinnassa.

Kestävän ratkaisun sijaan Venäjän pyrkii rakentamaan Vseviovin mukaan ansan, jossa se esittää neuvotteluissa ukrainalaisille mahdottomia vaatimuksia ja pyrkii sen jälkeen leimaamaan Ukrainan haluttomaksi rauhaan.

Kansainvälisesti tunnustettujen rajojen muuttamiseen tai Ukraina Nato-jäsenyyden kieltämiseen ei pidä kuitenkaan suostua. Se avaisi todellisen Pandoran lippaan kansainvälisesti.

-  Sotatoimin saavutettujen aluemuutosten tunnustaminen on useimmille maille täysin mahdoton ajatus, ei niinkään Ukrainan kuin niiden oman edun ja rajojen takia, Vseviov sanoo.

Länsimaiden tavoitteita Venäjän suhteen ei hänen mukaansa pidä käsittää väärin. Ne ovat itse asiassa hyvin rajalliset:

-  Haluamme Venäjän palaavan takaisin kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa taakse. Siinä se. Emme halua olleenkaan sekaantua siihen, millainen hallinto- tai talousjärjestelmä Venäjällä on, Vseviov sanoo.

Vseviovin mukaan Viron rajoilla on tällä hetkellä rauhallista, koska Venäjän joukot ovat kiinni Ukrainassa. Kysymys kuuluukin, pääsevätkö sotilaat sodan jälkeen siviiliin vai jäävätkö he asevoimiin.

-  Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa en usko sotilaiden kotiuttamiseen, koska en usko Putinin ottavan riskiä palaamisesta sotataloudesta normaalitalouteen, Vseviov ennustaa.

LISÄKSI Putin voi tarvita sodan jälkeen jonkin uuden kriisin Venäjän rajoille.

-  Sen ei missään tapauksessa tarvitse merkitä hyökkäystä jotain toista naapuria tai Nato-maita vastaan, mutta tämä on silti hyvä pitää mielessä, Vseviov sanoo

Aiemmin tällä viikolla Viro yritti pysäyttää Venäjän varjolaivastoon kuuluvan tankkerin, minkä seurauksena paikalle lennähti Venäjän ilmavoimien Suhoi-hävittäjä, joka tuli vielä loukanneeksi Viron ilmatilaa.

Vseviovin mukaan tapaus osoittaa selvästi, kuinka tärkeä venäläisöljyä kuljettava varjolaivasto ja sen kulkureittinä toimiva Suomenlahti ovat Venäjälle.

-  Minusta he (venäläiset) tulivat osoittaneeksi haavoittuvuuttaan enemmän kuin aggressiivisuuttaan, hän muotoilee.

Tämän vuoksi varjolaivaston alukset on laitettava yhä ahtaammalle. Niillä rahaa ansaitsevat pikkuruiset lippuvaltiot eivät halua Vseviovin mukaan menettää mainettaan.

-  Ja ilman jonkin valtion lippua laiva on melko helppo kohde rannikkovaltioiden toimille, Vseviov sanoo.

Vseviovin mukaan aluksia tarkastaneet asiantuntijat ovat olleet järkyttyneitä alusten huonosta kunnosta ja miehistön heikoista merimiestaidoista.

-  Valitettavasti on vain ajan kysymys, kun jotain todella pahaa tapahtuu ympäristölle.

Niilo Simojoki / STT

AVAINSANAT