Ammattiliittojen protestit alkavat ihmeellisesti – jopa työnantajapuoli pitää niitä maltillisina

Työntekijäpuoli aloittaa työtaistelutoimet poikkeuksellisissa oloissa.

Hallitus on päättänyt jyrätä työelämälinjauksensa läpi työntekijäpuolen näkemyksistä piittaamatta. Toimintakulttuuri on kyllä demokraattinen mutta epäsuomalainen.

Valistakaa minua, jos muistatte, koska työnantajapuoli on viimeksi pitänyt työntekijäpuolen mielenilmauksia maltillisina.

Nyt näin on, ja hyvä kysymys on, mitä maltillisiksi ymmärretyillä toimilla on tarkoitus saavuttaa.

KUN SAK ja sen liitot ilmoittivat tulevista työtaistelutoimenpiteistä viime viikolla informoituaan ensin pääministeri Petteri Orpoa (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.), huomio kiinnittyi paitsi järjestöjohtajien puheisiin myös toimenpiteiden rajallisuuteen.

”Hätähuuto suomalaisen työväestön puolesta” alkaa tunnin mittaisilla mielenilmauksilla ja työnseisauksilla sekä muilla korkeintaan vähäistä haittaa tuottavilla järjestelyillä.

Mitä merkitystä toimilla on, jos ne eivät tuota haittaa edes työnantajan mielestä?

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on kutsunut ensimmäisen aallon protesteja maltillisiksi ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen varsin maltillisiksi.

Kun herrojen retoriikkaa muuten tietää, voi heidän todelliset ajatuksensa lukea näin: ei tunnu missään.

Ps-pomo Purra ehti puolestaan julistaa suoraan, ettei ”tällä puolella pöytää puntti tutise”.

Saattaa joku miettiä niinkin, että laiskoja työttömiä tuleekin patistella töihin nähtyä reippaammin.

PISTEMÄISILLÄ, läpi Suomen kolmen viikon aikana kulkevien eri asteisten mielenilmausten tarkoitus on herättää ainakin huomiota pidemmän aikaa.

Strategia perustuu jatkuvuuteen, vaiheittaisuuteen ja varoittavuuteen. Nyt aiotaan olla sitkeitä, kattavia ja antaa viesti.

Jos pöytään olisi nyt lyöty vain yksi suuri tapahtuma, olisi siinä ollut myös tietty riskinsä. Tulisiko väkeä tarpeeksi, jäisikö vaikutus kertaluonteiseksi?

Nyt liitot pääsevät testaamaan, miten koronan, sodan sekä 2020-luvun velkarallipuheiden ja säästöjulistusten uuvuttamat suomalaiset vielä reagoivat hallitusvallan linjauksiin, jotka sopivasti kohdalle osuessaan tuottavat varmasti kurjaa jälkeä.

Niin paljon valtiovarainministeriö, poliittinen oikeisto ja työnantajat eivät kuitenkaan voi olla väärässä, etteikö osa työttömistä jatkossa työllistyisi nopeammin, jos hallituksen aikeet toteutuvat. Ehkä joku tosiaan on valinnut elää ansiodonnaisella hiukan pidempään kuin olisi kansantalouden näkökulmasta tarpeellista.

Niin paljon ammattiyhdistysliike ja poliittinen vasemmisto eivät puolestaan voi olla väärässä, etteivätkö leikkaukset osuisi raskaasti moneen heistä, joilla ei ole mitään edellytyksiä saada työtä. He ovat siihen liian vanhoja, kouluttamattomia tai suorastaan sairaita.

Jos ja kun Orpo ja Purra sekä muu hallitus pitävät päänsä ja ajavat uudistuksensa läpi siinä muodossa kuin niistä on kerrottu, näemme, kuinka pitkälle työntekijäpuoli on halukas ja kyvykäs vastauksensa lopulta viemään.

Nyt ilmoitetut toimet ovat vasta alkusoittoa, se on varmaa. Kukaan ei ole sulkenut pois edes yleislakkoa. Ay-liike ei voi nostaa käsiä ylös ja antautua taistelutta.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen (vas), Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen seä Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto SAK:n ammattiliittojen mediatilaisuudessa viime viikolla. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

HALLITUKSEN sisällä Orpo ja kokoomus eivät joudu välittämään kannatuksen laskusta. Leikkaukset eivät kohdistu sen kannattajiin vaan suurituloisia jopa paijataan veronalennuksin. Mikään muu kokoonpano ei voisi palkita heitä enempää paitsi kokoomuksen yksinvalta.

Purran ja perussuomalaisten tilanne on toinen, mutta Purra näyttää luottavan uusimpien tutkimustenkin antamaan tietoon perussuomalaisten kannattajakunnan oikeistolaistumisesta. Kaikki ympäryskuntien työssä käyvät ydinperheelliset eivät välttämättä samastukaan niihin uhkakuviin, joita ay-liike nyt maalailee kannanotoissaan. Saattaa joku miettiä niinkin, että laiskoja työttömiä tuleekin patistella töihin nähtyä reippaammin.

Maailma ei ole mustavalkoinen, sen tietävät tässäkin riidassa kaikki. Suomessa on tehty monta asiaa oikein ja hyvin, kenties parhaiten maailmassa. Niitä asioita, joissa olemme kärkeä, ei olisi viisasta romuttaa, vaikka yrittäisikin kehittää puutteita.

Mikä saisi työelämän osapuolet mutta ennen kaikkea hallituksen ymmärtämään kaikkien jaetun edun? Tarvitsemme yrittäjiä, jotka uskaltavat palkata, mutta myös työntekijöitä, jotka haluavat antaa kaikkensa yritykselle, joka kohtelee heitä hyvin. Sekä turvallisen yhteiskunnan tämän kaiken ympärille.

Emme kaipaa riistäjiä, orjia, järjestelmän hyväksikäyttäjiä emmekä sellaista käskyvaltaa, jota Orpon hallitus nyt ajaa. Luottamus on nykypäivänä epätrendikäs sana, jonka merkityksen ymmärtää vasta sen menetettyään.

Nyt hallitus on kutsunut työntekijäjärjestöt ”neuvottelemaan”, vaikka mitään neuvoteltavaa ei ole, koska hallitus aikoo tehdä päätökset oman mielensä mukaan joka tapauksessa.

AVAINSANAT

Valtakunnansovittelijana lopettanut Anu Sajavaara aloittaa työmarkkinajohtajana

Anu Sajavaara valtakunnansovittelijan toimistolla Helsingissä 24. kesäkuuta.

Entinen valtakunnansovittelija Anu Sajavaara on valittu Hyvinvointiala Hali ry:n uudeksi työmarkkinajohtajaksi.

Halin tiedotteessa Sajavaara kertoo pitävänsä työelämän kehittämistä yhtenä tulevien vuosien keskeisistä kysymyksistä.

SAJAVAARAN uusi pesti alkaa tammikuun alussa, kun valtakunnansovittelijan tehtävään liittyvä karenssi päättyy.

Sajavaara toimi valtakunnansovittelijana vuodesta 2022 tämän vuoden elokuuhun. Hän ei hakenut jatkokautta tehtävään, jonka toimikausi kestää neljä vuotta.

AVAINSANAT

Seksuaalista häirintää näkyy työpaikoilla yhä enemmän

Seksuaalista häirintää tulee esiin yhä useammalla työpaikalla, kertoo SAK:n luottamushenkilöilleen teettämä kysely. Liian usein tapaukset jäävät hoitamatta kunnolla.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kyselyn mukaan 20 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tullut ilmi seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Vielä vuonna 2018 osuus oli 13 prosenttia.

Useimmiten häirintä on ollut sanallista, mutta lähes puolessa tapauksista on ollut fyysistä häirintää.

Sanallinen häirintä on ollut esimerkiksi asiattomia vitsejä ja kommentteja esimerkiksi ulkonäöstä.

Fyysinen häirintä on ollut esimerkiksi ei-toivottua koskettelua tai lähentelyä.

USEIMMITEN häiritsijä on työkaveri, mutta yksityisillä palvelualoilla yli puolessa tapauksista häiritsijä oli asiakas.

- Palvelualoilla asiakkaiden harjoittama seksuaalinen häirintä on monelle arkea. Työntekijän ei pidä joutua sietämään sitä osana työtään, SAK:n työympäristöasiantuntija Anne Mironen sanoo tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan tapauksista noin 60 prosenttiin on puututtu asianmukaisesti. Osaa tapauksista ei ole joko hoidettu asianmukaisesti tai puuttumisesta ei ole tullut tietoa luottamushenkilölle.

Kahdeksan prosenttia tapauksista oli kyselyn mukaan jäänyt kokonaan hoitamatta.

SAK vaatii, että työnantajat puuttuisivat häirintään tiukemmin.

SAK:n kyselyyn vastasi lokakuussa 945 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua.

STTK: Sukupuolten välinen palkkaero kapeni poikkeuksellisen paljon – taustalla sotealan palkkaratkaisut

Naisten ja miesten välinen palkkaero kaventui STTK:n mukaan viime vuonna poikkeuksellisen paljon erityisesti sotealan palkkaratkaisujen ansiosta. Naisten ansiot ovat silti 85 prosenttia miesten ansioista.

Tänään 6. marraskuuta vietetään naisten palkkapäivää. Tästä eteenpäin naiset tekevät loppuvuoden töitä laskennallisesti ilman palkkaa, jos heidän ansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n laskema palkkapäivä on siirtynyt edellisestä vuodesta neljällä päivällä eteenpäin, koska sukupuolten välinen palkkaero kaventui 0,9 prosenttiyksikköä. Muutos on STTK:n mukaan poikkeuksellisen suuri, sillä viime vuosikymmeninä ero on kaventunut keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa.

STTK:n mukaan palkkaeroa saatiin kavennettua vuonna 2025 erityisesti ammattiliittojen neuvottelemien sotealan palkkaohjelmien ja muiden palkkatasa-arvoa edistävien työehtosopimusratkaisujen ansiosta.

Palkkaeroja onnistuttiin kaventamaan poikkeuksellisen hyvin STTK:n mukaan myös vuonna 2010. Silloinkin palkkaohjelma toi korkeammat korotukset naisvaltaiselle matalapalkka-alalle.

– Erilaiset palkkaratkaisut ovat osoittaneet tehonsa palkkatasa-arvon edistämisessä, ja palkkatasa-arvoa edistäviä ohjelmia tarvitaan jatkossa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo tiedotteessa.

Kirvesniemen mukaan hallituksen työmarkkinauudistukset, kuten niin kutsuttu vientilaki, voivat vaikeuttaa vastaavien sopimusten neuvottelemista tulevaisuudessa. Siksi STTK haluaa muutoksia valtakunnansovittelijan toimintaa koskevaan lainsäädäntöön.

STTK laskee, että jos palkkaero kaventuisi jatkossakin poikkeuksellista 0,9 prosenttiyksikön vuosivauhtia, palkkatasa-arvo saavutettaisiin vuonna 2043. Jos vauhti palaa tavanomaiseen tahtiin, saavutetaan palkkatasa-arvo vasta vuonna 2100.

STTK:n mukaan palkkatasa-arvon edistäminen vaatii asennemuutosta erityisesti miehiltä. STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan naisista palkkatasa-arvon edistämistä kannattaa 76 prosenttia, miehistä vain 43 prosenttia.

Teknologiateollisuus: tilauskannat kasvussa, henkilöstömäärä pomppasi – “Se on kova juttu”

Teknologiateollisuudessa henkilöstömäärä on kääntynyt kasvuun ja tilauskannat ovat jatkaneet vahvistumistaan. Teknologiateollisuus kertoi Suomen suurimman vientialan näkymistä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto hehkutti aamua hienoksi, sillä alan talousluvut kertovat vahvasta kasvusta ja siitä, että kasvu on edelleen jatkunut.

– Jos jonkin yksittäisen asian haluaa erityisesti nostaa, niin tuhat työpaikkaa viimeisen kvartaalin aikana, se on kova juttu. Neljään vuoteen ei ole nähty näin merkittävää työllisyyden nousua yhden kvartaalin aikana, Susiluoto sanoi.

Toinen aamun iso uutinen ovat Yhdysvaltain välivaalien tulokset, jotka kiinnostavat myös Teknologiateollisuudessa. Yhdysvaltojen politiikan muutoksilla on merkitystä paitsi koko maailmalle myös teknologiateollisuudelle toimialana, Susiluoto luonnehti.

– Heräsimme muutoksen tuuliin. Saa nähdä, mitä seuraa demokraattien murskavoiton myötä. Toivotaan, että vaalitulokset rauhoittaisivat jollakin tapaa kansainvälistä tilannetta. Ainakin se nyt jossakin määrin rajaa (presidentti Donald) Trumpin itsenäistä toimintaa. Toki kauppa- ja ulkopolitiikassa Trumpilla on edelleen vahva asema eli ei kaikki muutu yli yön, joten jatkamme sen tilanteen seuraamista tarkkaan, Susiluoto sanoi.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN henkilöstömäärä siis kasvoi heinä-syyskuussa edellisestä neljänneksestä noin 900 henkilöllä. Ala työllisti syyskuun lopussa 331 000 ihmistä.

Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen kiteytti, että tilauskantojen vahvistuminen jo lähes kahden vuoden ajan sekä kysynnän piristyminen alkavat vihdoin näkyä myös työllisyydessä. Se heijastuu myös muille toimialoille.

– Kun valmistavaan teollisuuteen tulee uusi työpaikka, se luo välillisesti toisen työpaikan muille sektoreille suomalaisella kotimarkkinalla eli vaikutukset ovat merkittävät.

Henkilöstömäärän myönteisen kehityksen lisäksi myös lomautusten määrä on suhdannetilanteen parantuessa vähentynyt.

Mikkosen mukaan syyskuun lopussa lomautettuna oli 10 000 henkeä. Vaikka taso on noussut hieman kesästä, on se edelleen matala.

– Täytyy muistaa, että pari vuotta sitten oltiin tilanteessa, että meillä oli yli 23 000 henkilöä lomautettuna.

TYÖLLISYYDEN kasvu on ollut erityisen vahvaa teknologiateollisuuden suurimmalla päätoimialalla eli kone- ja metalliteollisuudessa, jossa henkilöstömäärä on Mikkosen mukaan korkeimmillaan sitten finanssikriisin.

Henkilöstön määrä kasvoi myös metallien jalostuksessa sekä suunnittelu- ja konsultointialalla.

Sen sijaan tietotekniikka-alalla trendi on toiseen suuntaan. Työntekijämäärä on ollut Mikkosen mukaan laskussa vuodesta 2024 lähtien. Samaan aikaan alan liikevaihto on kuitenkin kasvanut – kuluvan vuoden tammi-helmikuun aikana liikevaihto kasvoi 10 prosenttia.

– Aikaisemmin henkilöstö ja liikevaihto ovat tällä alalla kasvaneet käsi kädessä, molemmat ovat menneet samaan suuntaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kehitys on lähtenyt erkaantumaan. Liikevaihto kasvaa edelleen, mutta henkilöstömäärä on kääntynyt kasvutrendille.

Mikkosen mukaan merkittävä teknologiamurros ja tekoäly voivat osaltaan vaikuttaa toimialan työllisyyteen, mutta pidemmälle menevien johtopäätösten tekeminen esimerkiksi juuri tekoälyn vaikutuksista vaatii lisää dataa.

– Se on varmasti yksi tekijä taustalla, mutta tähän voi liittyä monenlaisia eri ilmiöitä.

Mikkonen nostaa esiin esimerkiksi, että valmistavan teollisuuden pitkä heikon kysynnän jakso on saattanut vaikuttaa myös tietotekniikka-alaan, kun sen keskeinen asiakaskunta ei tee investointeja ja tilauksia. Teollisuuden nousu saattaa siis näkyä viiveellä palvelusektorilla. Lukujen taustalla voi Mikkosen mukaan vaikuttaa sekin, että yritykset palkkaavat tietotekniikkaosaajia, eivätkä osta palveluita ulkopuolelta.

– Silloin se tietotekniikkatekeminen ei näy täällä meidän tietotekniikan henkilöstöluvussa, jolloin se voi hankaloittaa seurantaa.

Yrityksissä tunnelma on erittäin hyvä ja positiivinen.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA uusien tilausten arvo kasvoi heinä-syyskuussa 19 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja jopa 50 prosenttia vuoden 2025 vastaavasta ajankohdasta. Mikkosen mukaan korkeaa tilauskertymää selittävät kyseiselle neljännekselle kirjautuneet risteilijätilaukset ja puolustusteollisuuden kasvu.

– Meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden isot tilaukset ovat ehdottomasti hyvä uutinen suomalaiselle teollisuudelle. Ne luovat paljon kysyntää alihankintaketjussa suomalaiselle pk-sektorille, Mikkonen sanoi ja huomautti, että vaikkei näitä sektoreita huomioitaisi, niin silti tilauskannat vahvistuvat läpi toimialan.

Toimitusjohtaja Taina Susiluoto kertoi kiertäneensä paljon yrityksissä ja pannut merkille selvästi parantuneen tunnelman. Viime keväänä kerrottiin, että tarjouspyyntöjä tulee, mutta ne eivät johda tilauksiksi saakka.

– Nyt tarjouspyynnöt johtavat tilauksiin, koneet ovat käynnissä, tuotantoa kasvatetaan, vienti vetää ja ihmisiä palkataan töihin. Yrityksissä tunnelma on erittäin hyvä ja positiivinen.

Osaavan työvoiman saatavuus voi kasvun jatkuessa nousta tapetille. Se on kysymys, joka kaipaa Susiluodon mukaan ratkaisuja jo lähiaikoina. Pitkällä aikavälillä se tarkoittaa hänen mukaansa satsaamista koulutustason nostamisen peruskoulusta lähtien.

– Se, mitä voidaan tehdä tässä ja nyt, on katsoa alueittain ja toimialoittain, miten voidaan nopeasti vastata niiden yritysten tarpeisiin, joissa kasvua on.

Susiluoto mainitsee viranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämisen ja täsmätoimet, kuten muuntokoulutuksen, oppisopimuksen ja muut jo olemassa olevat konstit, joilla vastata tarpeisiin.

Kun teknologiateollisuuden yritykset ovat arvioineet, että seuraavan 10 vuoden aikana tarvitaan 140 000 uutta osaajaa, josta suurella osalla on oltava korkeakoulutusta, on myös ammattikorkeakoulupolulle johtavan ammatillisen pohjan vahvistaminen Susiluodon mukaan tärkeää.

– Ehdottoman tärkeää tälle maalle on se, että me pystymme avoimesti puhumaan myös työhön johtavasta maahanmuutosta ja sen lisäämisestä, koska meidän väki ei tule riittämään siihen tarpeeseen, mikä meillä on.

Eva: Kansa toivoo seuraavalta hallitukselta työllisyystoimia

Suomalaiset odottavat seuraavalta hallitukselta erityisesti työttömyyden vähentämistä. Tätä toivovien osuus on noussut selvästi edellisistä eduskuntavaaleista, uusi kysely kertoo

Viisi kuudesta suomalaisesta toivoo työllisyyden parantamiselle nykyistä enemmän huomiota, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) keskiviikkona julkistamasta kyselystä.

Työllisyyttä painottavien vastaajien osuus on huomattavasti suurempi kuin edellisten eduskuntavaalien alla tehdyssä kyselyssä.

Se on myös ainoa aihe, jota vastaajien enemmistö (53 prosenttia) toivoo painotettavan paljon nykyistä enemmän.

VALTION VELKAANTUMISEN pysäyttämistä painottaisi joko paljon tai hieman nykyistä enemmän 53 prosenttia vastaajista. Osuus on pudonnut roimasti edellisvaaleista, jolloin aihe oli hallitusohjelmatoiveiden kärjessä.

Työllisyydenhoidon jälkeen tärkeyslistan kärjessä ovat terveydenhuolto ja hoidonsaannin turvaaminen sekä vanhustenhoidon tason parantaminen. Näihin panostamista toivoo kolme neljästä vastaajasta. Myös rikollisuuden ja jengiväkivallan torjumista pidetään tärkeänä.

Tulokset perustuvat noin 2 000:n iältään 18-79-vuotiaan vastauksiin. Kyselyn toteutti Taloustutkimus 8.-22. syyskuuta. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

AVAINSANAT