VALIKKO

Ammattiliitto Pro varoittaa yhden päivän lakosta – ”Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa”

Ammattiliitto Pro varoittaa yhden päivän lakosta tietyillä teknologiateollisuuden työpaikoilla. Teollisuusliitto antoi lakkovaroituksen aiemmin tänään.

Teollisuusliitto antoi samoja yrityksiä koskevan lakkovaroituksen aiemmin tänään.

– Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa painostustoimet, jotta pääsemme aidosti neuvottelemaan vaikeimmista asioista, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo tiedotteessa.

Malinen korostaa, että Pro on valmis hyvin nopealla aikataululla etsimään ratkaisua neuvottelemalla, jos työnantajaliitolta löytyy tahtoa sopia.

Lakko koskee 3.12.2024 kello 00.00 ja kello 24.00 välillä alkavia työvuoroja.

AVAINSANAT

Työministeri ei näe työperäisen maahanmuuton Uuden-Seelannin mallille tulevaisuutta Suomessa

Työministeri Matias Marttinen mediatilaisuudessa Helsingissä 22. kesäkuuta.

Kanadan työperäisen maahanmuuton pisteytysmalli ei todennäköisesti sopisi sellaisenaan Suomeen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön selvitys. Sen sijaan Uuden-Seelannin malli olisi selvityksen mukaan Suomelle kiinnostavampi vaihtoehto.

Uuden-Seelannin malli on niin sanottu kynnysmalli, joka perustuu hakijoiden kelpoisuuteen. Hakijoiden on ylitettävä ennakkoon määritelty vähimmäispistemäärä, jotta luvan voi saada. Kanadan malli taas perustuu kilpailuun, jossa vain korkeimmat pisteet saaneet kutsutaan hakemaan lupaa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on aiemmin antanut vihreää valoa Kanadan mallille. Hallituspuolueista myös ainakin RKP:stä on tuettu mallia. Perussuomalaiset ei ole kannattanut Kanadan mallia.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) ei mediatilaisuudessa maanantaina kuitenkaan antanut tukea Uuden-Seelannin kaltaiselle kynnysmallille Suomessa. Marttinen vastasi toimittajan kysymykseen, ettei hän näe kynnysmallin olevan Suomen tulevaisuutta.

– Minun näkemykseni on se, että Suomen työperäisen maahanmuuton mallin tulee jatkossakin perustua työvoiman tarpeeseen. Kynnysmalli olisi dramaattinen muutos meidän nykyiseen malliimme, hän sanoi.

Suomen nykyinen työperusteisen maahanmuuton malli perustuu työnantajien kysyntään eli Suomeen tuleminen vaatii aina työsuhteen tai työtarjouksen työnantajalta.

Selvitystyö työperäisen maahanmuuton malleista Suomen verrokkimaissa ja läntisessä Euroopassa käynnistettiin viime syyskuussa.

PISTEYTYSMALLEILLA yleensä arvioidaan maahan haluavien mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla. Pisteitä voi saada esimerkiksi kielitaidosta, koulutuksesta, työkokemuksesta tai yhteyksistä kyseiseen maahan.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä pääedellytyksenä pisteiden saamiselle voisi olla esimerkiksi aiempi asumishistoria Suomessa. Lisäksi pisteytettäviin elementteihin voisivat lukeutua muun muassa ammattiala ja koulutustausta sekä yhden kotimaisen kielen taito tai kompensaatiokielenä englanti.

Selvityksessä kynnysmallin nähdään olevan hallinnollisilta kustannuksiltaan huomattavasti Kanadassa käytettyä ranking-mallia edullisempi vaihtoehto. Kanadan malli vaatisi toimiakseen lisäksi laajan hakijapoolin.

Pisteytysmallien kautta hankittu työnhakulupa näyttää selvityksen mukaan kuitenkin Suomen nykytilanteen kannalta haastavalta. Jo nyt Suomessa olevilla ja vastavalmistuneilla kansainvälisten korkeakouluopiskelijoilla on vaikeuksia saada töitä.

– Työnhakulupa kääntyy nopeasti tarkoitustaan vastaan, jos tulijat eivät työllisty tai työllistyvät vain osaamistaan vastaamattomiin tehtäviin, selvityksessä sanotaan.

Sen sijaan lisäarvoa voisi selvityksen mukaan tuottaa hyvin rajatulle joukolle suunnattu määräaikaiseen maahantuloon johtava lupa, joka voisi perustua esimerkiksi pisteytykseen. Tämä väylä kohdennettaisiin erityisesti huippuosaajiin, jotka olisivat aikeissa muuttaa Suomeen joko työnhakua, yrityksen perustamista tai mahdollisesti sijoitustoimintaa varten.

Aliisa Uusitalo / STT

AVAINSANAT

Kynnysrahoja, pimitettyjä lisiä ja alipalkkausta – näin kesäkausi näkyy palvelualoilla

Kesäkausi näkyy Palvelualojen ammattiliitto PAM:in neuvontapuhelimessa kiihtyvinä yhteydenottoina erityisesti ravintola-alalta. Ratkaisutoimitsija Tarkko Laurisen mukaan tähän aikaan vuodesta kysymyksiä tulee erityisesti palkoista, lomarahoista ja vuosilomista.

Työsuhteisiin liittyvän neuvonnan lisäksi Laurinen neuvottelee työsuhdeasioista työnantajien, heidän lakimiestensä sekä työnantajaliittojen kanssa.

- Niin sanotusti riitelen työkseni, hän letkauttaa.

Laurinen ja hänen vajaat parikymmentä ympäri Suomea toimivaa kollegaansa ovat saaneet viimeisen 1,5 vuoden aikana noin 18 000 yhteydenottoa. Usein kyse on maksamattomista palkoista.

- Jos saan työnantajalta työntekijälle merkittävän summan rahaa, kyllä siitä tulee hyvä mieli. Silloin se tarkoittaa, että työnantaja on toiminut väärin ja työnantajan kuuluukin siinä tilanteessa maksaa.

PAMin mukaan alipalkkausta voitaisiin ennaltaehkäistä tekemällä siitä rikos. Tällä hetkellä työnantajalle ei koidu seuraamuksia, jos palkat ovat jääneet maksamatta.

VALTAOSA PAM:in käsittelemistä tapauksista on pienempiä riitoja, mutta vakavimmat tapaukset liittyvät työperäiseen hyväksikäyttöön eli heikossa asemassa olevan työntekijän hyväksikäyttöön taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Liiton mukaan työperäinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvä harmaa talous korostuvat palvelualoista erityisesti kiinteistöpalveluissa eli siivousyrityksissä sekä matkailu- ja ravintola-alalla.

Työntekijät olivat joutuneet maksamaan valtavia kynnysrahoja saadakseen työpaikan.

Viimeksi tänä keväänä Laurisen työkaverin käsiteltäväksi tuli tapaus, jossa siivoojina työskentelevät ulkomaalaistaustaiset työntekijät olivat joutuneet maksamaan valtavia kynnysrahoja saadakseen työpaikan.

- Siellä oli käsittämättömiä summia, muun muassa 77 000 euron kynnysraha, mikä on suurempi kuin mitä olen koskaan kuullut, Laurinen sanoo.

Itse hän kertoo setvivänsä paraikaa tapausta, jossa kokoaikaisella työsopimuksella työskentelevä henkilö ei saanut tehdä kaikkia työtuntejaan itse.

- Hän joutui ikään kuin vuokraamaan tunteja toisille työntekijöille ja sitten nostamaan omalta tililtään rahaa ja maksamaan näille toisille työntekijöille. Tämä tapahtui esihenkilön määräysvallan alla järjestäytyneenä toimintana.

ERITYISESTI maahanmuuttajien kanssa haasteeksi koituu välillä se, että väärinkäytösten selvittelyprosessit tyssäävät ennen alkuaan.

Ihmiset pelkäävät, että työnantajan haastaminen johtaa työpaikan menetykseen ja sitä kautta ongelmiin esimerkiksi oleskeluluvan kanssa.

Laurinen sanoo joutuneensa vähän aikaa sitten luopumaan maksamattomien sairauslomapalkkojen riitauttamisesta, koska häneen yhteyttä ottanut työntekijä katosi kesken prosessin.

- Hän ikään kuin ghostasi minut, jos näin voi sanoa. Hän lopetti yhteyden pitämisen sellaisessa hetkessä, kun olisin vielä tarvinnut lisätietoja.

Ammattiliitot ovat vaatineet itselleen kanneoikeutta tilanteisiin, joissa hyväksikäytetty työntekijä ei itse uskalla toimia asiassaan kantajana, vaikka haluaisi asiaa ajettavan. Laurisen mukaan tällä olisi ”massiivinen merkitys” suomalaisen työelämän kannalta.

- On nimittäin yllättävän yleistä, että meille tullaan toimistolle kertomaan asioista, mutta sitten halutaan, että asialle ei tehdä mitään, koska ei haluta tuoda julki omaa nimeä.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

Leikkauspiina jatkuu Kainuussa: hyvinvointialue yt-neuvotteluihin

Kajaanin keskussairaala kuvattuna edellisten yt-neuvotteluiden aikana viime talvena.

Kainuun hyvinvointialue kertoi torstaina esittävänsä Kainuun aluehallitukselle koko henkilöstöään koskevia yt-neuvotteluita. Edellisestä jättisaneerauksesta on vain muutama kuukausi aikaa.

Alustavan arvion mukaan nyt tarvittavat henkilöstövähennykset vastaavat noin 120:tä henkilötyövuotta. Irtisanottavien ihmisten määrää ei vielä tiedetä.

Hyvinvointialueen mukaan yt-neuvotteluiden tavoitteena vähentää henkilöstökuluja ensi vuonna arviolta noin kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Helmikuussa Kainuun hyvinvointialue irtisanoi noin 40 työntekijää edellisten yt-neuvotteluiden tuloksena.

ALUEELLA työskentelee noin 4 000 ihmistä. Kaikkiaan työntekijöiden työpanoksesta muodostuu yhteensä noin 3 400 henkilötyövuotta.

Useat hyvinvointialueet ympäri Suomen ovat viime aikoina irtisanoneet henkilöstöään niihin kohdistuvien valtavien säästöpaineiden vuoksi.

AVAINSANAT

Valio: Kenkää 140 työntekijälle – ”Kilpailu maitomarkkinoilla kiristynyt entisestään”

Valio kertoi keskiviikkona siirtävänsä Oulun-tehtaansa tuotannon Riihimäelle, Jyväskylään ja Joensuuhun. Tuotannon siirtäminen tapahtuu vaiheittain vuoden 2028 puoliväliin mennessä.

Valion Oulun-tehtaalla työskentelee noin 300 ihmistä, joista Valio arvioi irtisanovansa 140 ihmistä vaiheittain. Oulun-tehtaan tiloihin jää Valion jakeluvarasto sekä yhtiötä palvelevia toimintoja, kuten myynti- ja tukitoimintoja.

Tuotannon siirrolla Valio tavoittelee tuotannon tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamista.

- Keskittämällä tuotantoa muille tehtaillemme vahvistamme toimintamme kannattavuutta ja kilpailukykyä tilanteessa, jossa kustannukset ovat nousseet ja kilpailu maitomarkkinoilla kiristynyt entisestään, Valion Operations-toiminnoista vastaava johtaja Juha Penttilä sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Ammattikorkeakoulujen tes-riita jatkuu – OAJ hylkäsi sovintoehdotuksen

Kylttejä OAJ:n lakkotapahtumassa Tampereen ammattikorkeakoululla 9. huhtikuuta.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ hylkäsi valtakunnansovittelijan toisen sovintoehdotuksen ammattikorkeakoulujen työriitaan.

Ylemmät toimihenkilöt YTN ja työnantajaa edustava Sivistysala ry eli Sivista hyväksyivät ehdotuksen.

– Sovittelussa otetaan tuumaustauko ja jatkosta ilmoitetaan erikseen, Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo X:ssä.

OAJ:n mukaan sovintoedotus oli rakennettu täysin työnantajan tavoitteiden pohjalta, ja palkkaratkaisu olisi ollut erityisen haitallinen opetushenkilöstölle.

– Sovintoehdotuksen sisältämä palkkaratkaisu ei olisi taannut kaikille opettajille edes ostovoiman turvaavaa palkkakehitystä, koska osalla opettajista yleiskorotus olisi tullut vain osaan palkkaa. Myös palkkaerojen korjaaminen palkkojen harmonisoinnilla olisi jäänyt hyvin vähäiseksi, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kritisoi tiedotteessa.

Murron mukaan sovintoehdotuksen uusi palkkausjärjestelmä oli hyvin sekava ja täysin työnantajan päätettävissä.

– Se jättäisi koko opetushenkilöstön tulevan palkkakehityksen pitkälti työnantajan harkinnan varaan ja voisi johtaa palkkojen eriytymiseen entisestään myös ammattikorkeakoulujen välillä.

– OAJ on valmis hakemaan kompromissiratkaisua viipymättä, kunhan se turvaa koko opetushenkilöstölle oikeudenmukaisen palkkakehityksen ja ostovoiman säilymisen, neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo tiedotteessa.

OAJ olisi ollut valmis sopuun toukokuussa, kun valtakunnansovittelija antoi ensimmäisen sovintoehdotuksensa. Sen työnantajapuoli hylkäsi.

SIVISTA kertoo tiedotteessa hyväksyneensä sovittelijan esityksen, koska se sisälsi nyt askelmerkit saatavuuslisän poistamisesta ja olisi mahdollistanut siirtymän kohti oikeudenmukaisempaa palkkarakennetta. Sivistan mukaan tämä puuttui aiemmasta sovintoehdotuksesta.

Saatavuuslisä on 700-1 000 euron kuukausittainen palkanlisä, jota maksetaan ammattikorkeakouluissa tekniikan ja liikenteen koulutusalojen opettajille. Sivista tavoittelee työehtosopimukseen muutosta, jonka myötä saatavuuslisän tilalle tulisi palkkarakenne, joka huomioi opetushenkilöstöä Sivistan mielestä oikeudenmukaisemmin.

– Sitkeistä neuvotteluista huolimatta asiaan ei ole löytynyt kumpaakin osapuolta tyydyttävää ratkaisua. Ratkaisun on kuitenkin löydyttävä tällä neuvottelukierroksella. Saatavuuslisän kohtalosta on keskusteltu neuvottelukumppaneiden välillä jo vuosikymmenen ajan, Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT