VALIKKO

Älypuhelimen käyttö sängyssä heikentää usein unen laatua – taustalla myös ”fomo”, sanoo asiantuntija

Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan älypuhelimen käyttö sängyssä heikentää usein unen laatua. Kännykän käyttötavat kuitenkin vaikuttavat nukkumiseen. Esimerkiksi viihdesovelluksilla voi jopa olla myönteisiä vaikutuksia uneen, jos niitä käytetään ennen nukkumaanmenoa.

Tutkimuksessa selvitettiin yksityiskohtaisesti, millä tavalla puhelimen käyttö sängyssä ja ennen nukkumaanmenoa vaikuttavat unen laatuun.

Tulosten mukaan seurauksena on usein haittaa nukkumiselle, kun öinen hereilläoloaika lisääntyy ja unen palauttava vaikutus heikkenee. Palauttavaa vaikutusta mitataan keskisykkeellä ja sykevälivaihtelulla.

Puhelimen käyttö myös myöhästyttää unen saamista. Jokainen viisi minuuttia, jonka kännykkää sängyssä käyttää, viivyttää nukahtamista käytön lopettamisen jälkeen neljä minuuttia.

Eräs havainto kuitenkin oli, että puhelin ei huononna vaan voi jopa parantaa unen laatua, kun sitä käytetään muualla kuin sängyssä.

-  Toki sellainen kielteinen vaikutus puhelimen käytöllä voi olla, että sänkyyn menemisen hetki viivästyy, tarkentaa yliopistotutkija Aku Visuri Oulun yliopiston Ubicomp-tutkimusyksiköstä.

VISURI kuului tutkijaryhmään, joka keräsi neljän kuukauden ajan tietoa tutkittavien elintoiminnoista ja unesta Oura-älysormuksella. Tietoja verrattiin osallistujien puhelimista kerättyyn dataan, josta muun muassa selvisi, mitä sovelluksia he käyttivät ja kuinka paljon.

Tutkimukseen osallistui 75 iältään 18-61-vuotiasta henkilöä vuosina 2019 ja 2020.

Tietoa kerättiin myös siitä, kirjoittivatko osallistujat puhelimella. Tarkoituksena oli tehdä eroa puhelimen passiivisen ja aktiivisen käytön eli kirjoittamisen välillä. Ajatuksena oli selvittää, nostaako aktiivinen käyttö käyttäjän vireystasoa ja lykkääkö nukahtamista enemmän kuin passiivinen käyttö.

Aiemmissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu puhelimen vaikutusta uneen, on yleensä mitattu vaihtoehtoisesti unta tai puhelimen käyttöä. Mittauksia on täydennetty kyselyillä, joissa osallistujat ovat kertoneet joko nukkumisestaan tai puhelimen käytöstään. Oulun tutkijat sen sijaan keräsivät molemmista asioista dataa objektiivisilla mittareilla, jolloin saatiin tarkkoja tietoja puhelimen käytön ja eri sovellusten suorista vaikutuksista nukkumiseen.

TULOSTEN perusteella viihdesovellusten käyttö sekä kirjoittaminen sängyssä heikentävät unen laatua, mutta voivat parantaa sitä ennen nukkumaanmenoa.

-  Kirjoittamisen voi ajatella liittyvän aktiiviseen elämäntyyliin. Monet käyttävät puhelinta työasioissa ja ihmissuhteiden ylläpidossa. Asioiden hoitaminen voi tuoda rauhallisen olon iltaa vasten, Visuri pohtii.

Viihdekategoriaan laskettiin kaikki tv-, suoratoisto- ja videopalvelut, kuten Yle Areena, Netflix ja Youtube.

Myös viestisovelluksilla sekä hyötyohjelmilla, kuten kalenteri- ja hyvinvointisovelluksilla, oli tutkimuksen perusteella myönteistä vaikutusta uneen jopa sängyssä käytettynä.

Sen sijaan strategia- ja seikkailupelien pelaaminen varsinkin sängyssä heikensi selvästi unen laatua.

-  Syynä voi olla se, että pelit ovat hyvin stimuloivia ja jäävät helposti pyörimään ajatuksiin.

Tuloksen yleistettävyyttä vähensi kuitenkin se, että mukana oli vain muutama kyseisiä pelejä pelaava.

Myös uutisten lukeminen haittasi nukkumista. Tähän tosin saattoi vaikuttaa se, että tutkimusta tehtiin pandemian aikana, ja koronauutiset saattoivat aiheuttaa ahdistusta.

VAIKKA puhelimen selaaminen sängyssä ei olekaan aina haitallista, tutkijat suosittelevat, että sen käyttöä rajoitetaan nukkumaan mennessä tai jätetään kännykkä kokonaan toiseen huoneeseen.

Käyttäjän kannattaa myös tarkkailla, miten erilaiset sovellukset vaikuttavat mielialaan, ja karsia pois unta häiritsevät sisällöt.

Visurin mukaan puhelinten ja uniseurantalaitteiden käyttödataa hyödynnetään myös syksyllä alkavassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. Siinä rakennetaan verkkoalusta, jonne käyttäjät voivat ladata terveystietojaan ja saada ehdotuksia unensa ja hyvinvointinsa parantamiseen.

Käyttäjät voivat myös jakaa suosituksia toisilleen sekä antaa omia tietojaan tutkimuskäyttöön ja myydä yrityksille.

ALAIKÄISILLE puhelimen ongelmakäyttö voi olla suurempi riski kuin aikuisille, joita Oulun yliopisto tutki. Koehenkilöt käyttivät puhelinta sängyssä keskimäärin runsaat viisi minuuttia. Sen sijaan monelle lapselle ja nuorelle ryhmään kuuluminen on niin tärkeää, että kavereiden viesteihin pitää reagoida vaikka keskellä yötä.

Puhutaan niin sanotusta ”fomosta”, jonka on todettu häiritsevän nukkumista.

”Fear of missing out” -ilmiö viittaa pelkoon siitä, että jää jostakin paitsi. Huolena lapsilla ja nuorilla voi myös olla se, että he saavat osakseen kavereiden paheksuntaa, jos eivät ole jatkuvasti linjoilla.

-  Jos nuori ei vastaa kavereiden viesteihin, hän voi pelätä jäävänsä ulkopuolelle kaveripiirille tärkeistä asioista, kiteyttää terveystiedon lehtori Jorma Tynjälä Jyväskylän yliopistosta.

Hän kuitenkin huomauttaa, että pääosalla koululaisista sosiaalisen median käyttö on hallinnassa.

-  Pitää myös muistaa, että vaikka somen haitoista puhutaan paljon, se tuo myös hyviä asioita tullessaan. Lapset ja nuoret pitävät somessa esimerkiksi yllä kaverisuhteitaan.

AVAINSANAT

TEM alkoi kerätä tietoja ulkomaisista yliopistoihmisistä – virallisena huolena ”soluttautujien” ja vakoilun riski

Arkistokuvaa viitteellisestä tutkimuslaboratoriosta.
  • Kotimaa
  • 04.05.2025
  • 8:31
  • (Päivitetty: 04.05. 9:59)

Työ- ja elinkeinoministeriö on alkanut kerätä yliopistoilta kiireellisesti tietoja ulkomaalaisista opiskelijoista ja tutkijoista, jotka toimivat vakoilulle ja soluttautumisille alttiilla akateemisilla aloilla.

Yliopistoväki yllättyi määritelmien laajuudesta ja kiireestä: jopa maa- ja metsätaloustiede tai ideologioiden opiskelu yhteiskuntatieteissä voivat TEM:n mielestä olla Suomen turvallisuudelle kriittistä ja suojattavaa toimintaa.

Demokraatin tietojen mukaan TEM on tänä keväänä pyytänyt yliopistoilta tietoja turvallisuuskriittisillä aloilla opiskelevista tai tutkimusta tekevistä, EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisista kansalaisista.

Tietojen keräystä perustellaan hallitusohjelmalla. Siinä kirjattiin, miten vastedes opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskelulupia voitaisiin rajoittaa suojelupoliisin arvion perusteella esimerkiksi silloin, jos opiskeluala liittyy kaksikäyttöteknologioihin.

TEM:n lähettämät määrittelyt ”kriittisistä aloista” ovat huomattavan laajoja.

Alun perin tarkoituksena oli vaikeuttaa muun muassa venäläisten, kiinalaisten ja iranilaisten laskuun tehtävää vakoilua yliopistoissa.

Esimerkiksi Kiinan valtion kiinnostus suomalaiseen teknologiatutkimukseen – ja kontrolloiva ote omista opiskelijoistaan täällä – on ollut viranomaisten huolenaiheena jo pitkään.

DEMOKRAATTI on nähnyt yliopistoille maaliskuussa aiheesta lähetettyjä sähköposteja.

TEM halusi kuulla, missä englanninkielisissä tutkimusohjelmissa voi opiskella tai tehdä tutkimusta turvallisuuskriittisillä aloilla. Lisäksi yliopistoilta pyydettiin tietoa näillä aloilla olevien, kolmannesta maasta tulleiden opiskelijoiden tai tutkijoiden määrästä.

Ministeriö oli antanut kyselyihinsä vastausaikaa vain viikon.

TEM:n lähettämät määrittelyt ”kriittisistä aloista” ovat huomattavan laajoja, eivätkä rajoitu vain kaksikäyttöteknologiaan.

Listalla ovat kvanttiteknologiat, tekoäly, bioteknologiat, puolijohteet ja mikroelektroniikka, valmistusteknologiat, uudet materiaalit, laskenta, viestintäteknologiat, verkkoteknologiat, kyberturvallisuus, käyttöliittymät, kuvantamis-, havainnointi- ja kartoitusmenetelmät, avaruusteknologiat ja -järjestelmät, paikannus-, navigointi- ja havainnointimenetelmät, liikenne, autonomiset järjestelmät ja robotit ja energia.

Nämä ovatkin hyvin perusteltuja, tiedettyjä yritysvakoilun ja urkinnan kohteita. Yliopistoja on silti yllättänyt, että listalle ovat päässeet myös maa- ja metsätalous- sekä yhteiskuntatieteet.

Osa tutkijoista epäilee, että TEM:n poliittisessa ohjauksessa hankkeella etsitään vain helppoja keinoja kartoittaa ja tarvittaessa karkottaa ulkomaalaisia opiskelijoita.

Ministeriö on tarkentanut, että yhteiskunta- ja sosiaalitieteissä kriittisiä ovat muun muassa johtaminen, väestötutkimus, väestödata, sosiaaliturvajärjestelmät, ideologiat, vaikuttaminen ja valvontateknologiat.

Maatalous- ja metsätieteissä näitä olisivat kasvitaudit ja hivenen hämmentävä käsite ”edistynyt maanviljely”.

TUTKIJAYHTEISÖÄ hanke hämmentää.

Demokraatin haastattelemat yliopistotutkijat suostuivat puhumaan asiasta vain anonyymisti. Heidän mukaansa tietojenkeruu tuli yliopistoväelle yllätyksenä, ja TEM kysyy paljon sellaisia itsestäänselviä asioita, jotka ministeriö näkisi itsekin korkeakoulujen julkisista kurssikuvauksista.

Tutkijat epäilevät, ettei kyselylistojen laatijoilla ole ajanmukaista kuvaa siitä, miten korkeakoulut toimivat. Tämä näkyy muun muassa ”kriittisten alojen” epäselvässä määrittelyssä.

– Jos yhteiskuntatieteiden kurssilla käsitellään ideologioita, ei se tarkoita että ulkomaisia kurssilaisia opetetaan tuottamaan propagandaa, eräskin tutkija luonnehti.

Tutkijoiden mukaan korkeakouluilla on jo nyt linjauksia siitä, että joidenkin autoritääristen maiden kansalaisia ei päästetä kaikkiin teknisiin tutkinto-ohjelmiin.

Osa tutkijoista epäilee, että TEM:n poliittisessa ohjauksessa hankkeella etsitään vain helppoja keinoja kartoittaa ja tarvittaessa karkottaa ulkomaalaisia opiskelijoita.

Yliopistoissa on oltu myös huolissaan siitä, puuttuuko turvallisuuskriittisten alojen ympäripyöreä määrittely liikaa yliopistojen itsemääräämisoikeuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

MINISTERIÖ vakuuttaa, että kyselyssä on kyse vasta asian selvittelystä, eikä mitään päätöksiä jatkotoimista ole tehty.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ariann Grandell kertoo, että yliopistoille lähetetyn kyselyn alkuperäinen tiukka aikataulu johtui valmistelijan omasta arviosta.
Aikarajoja on nyt saadun palautteen perusteella muutettu.

Hallitusohjelmaan kirjatut, ulkomaisiin opiskelijoihin ja tutkijoihin vaikuttavat turvallisuushankkeet ovat yhä vasta suunnitteluvaiheessa.

– Tällä hetkellä paras tieto on, ettei kirjauksen toteuttaminen välttämättä vaadi lakimuutoksia, vaan se tehtäisiin viranomaisyhteistyönä Migrin ja Supon kanssa sekä tietysti korkeakoulujakin kuullen, Grandell kertoo.

Turvallisuuskriittisten alojen määrittelystä hän kehottaa kysymään suojelupoliisilta.

SUOJELUPOLIISI sanoo Demokraatille antaneensa hankkeeseen alustavan arvion aloista, joihin hankkeen jatkovalmistelussa pitäisi kiinnittää huomiota.

Alat ovat Supon mielestä oleellisia Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta.

– Alojen määrittelyn pohjana on käytetty Euroopan komission ja Yhdysvaltain National Science and Technology Councilin tunnistamia kriittisiä ja suojattavia tutkimusaloja. Lisäksi Supo on huomioinut alojen valinnassa Suomen geopoliittiset erityispiirteet ja alojen mahdollisen kaksikäyttöisyyden, Suposta kerrotaan.

Supo ei avaa tarkemmin, millaiset väärinkäyttömahdollisuudet sitä esimerkiksi yhteiskuntatieteissä huolettavat.

AVAINSANAT

Euroopan kantaverkkoyhtiöt kokoukseen – myös Fingrid kaipaa selitystä Espanjan ja Portugalin sähkökatkoille

Euroopan kantaverkkoyhtiöt pitävät ensi viikolla kokouksen Espanjassa ja Portugalissa tapahtuneen valtavan sähkökatkon syistä. Suomen Fingrid kaipaisi jo nyt enemmän tietoa tapahtuneesta, että vastaavia uhkia voisi torjua paremmin.

Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkinin mukaan maanosan kantaverkkoyhtiöiden yhdistys Entso-E:n käyttökomitea käsittelee katkosta keskiviikkona.

-  Toivotaan, että yhdistys kuulee silloin, mitä on tapahtunut. Siihen mennessä pitää olla ainakin pääpiirteet, mitä on tapahtunut ja mitä tullaan tekemään, Pahkin toteaa STT:lle.

Maanantaina keskipäivän jälkeen alkanut massiivinen sähkökatko aiheutti suuria häiriöitä ympäri Espanjaa ja Portugalia. Se vaikutti väliaikaisesti myös osassa Etelä-Ranskaa.

Laajan katkon syistä ei vielä perjantaina ollut saatu virallista kannanottoa.

-  Olisin kyllä toivonut, että paikallinen kantaverkkoyhtiö olisi siellä jo aiemmin tiedottanut, mitkä tapahtumaketjun eri vaiheet ovat olleet jo tällä hetkellä heillä tiedossa, Pahkin sanoo.

HÄN PITÄÄ USKOTTAVINA mediatietoja siitä, että laajamittaista katkosta ovat edeltäneet jännitteen ja taajuuden vaihtelut.

Hänen mukaansa tilannetta edeltävä häiriö on voinut vaikuttaa merkittävästi jännitteeseen. Taajuuden vaihtelu voisi pahimmillaan aiheuttaa katkoksen, jollainen Espanjassa ja Portugalissa koettiin.

Taajuus voi vaihdella kantaverkossa monista eri syistä, ja sillä on vaikutusta verkon vakauteen. Sähköverkon taajuus heijastaa sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellistä tasapainoa. Esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tavoitetaso on 50 hertsiä.

-  Jos taajuus siitä pahasti poikkeaa, käynnistyy automaattisesti tuotannon tai kulutuksen rajoitus, Pahkin kertoo.

Fingrid kertoo verkkosivuillaan, että taajuushäiriöiden ilmestyessä voimalaitoksia voidaan irrottaa sähköjärjestelmästä, jotta ne eivät vahingoittuisi. Tästä taas voisi syntyä dominoefekti, jolloin pahimmassa tapauksessa koko järjestelmä kaatuisi.

Jännitteenkin vaihtelulla on vaikutusta sähköverkon toimintaan ja luotettavuuteen.

Energiamurroksen seurauksena uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttö lisääntyy. Pahkinin mukaan tämä voi aiheuttaa haasteita taajuuden hallinnassa, koska äkilliset sähkönkulutuksen tai -tuotannon muutoksen aiheuttamat taajuuden muutokset ovat entistä nopeampia ja isompia.

Tämä voi olla Pahkinin mukaan taustalla myös Espanjan ja Portugalin sähkökatkoksessa, sillä aurinkovoiman ja tuulivoiman osuus on maissa luultavimmin lisääntynyt sähköntuotannossa.

SUOMESSA suurkatkot ovat olleet harvinaisia, mutta riski niihin on olemassa. Vuonna 1975 Lounais-Suomi pimeni, kun liian pitkäksi kasvanut puu keinahti kiinni kantaverkkolinjaan väärässä paikassa.

Sen jälkeen vakavin läheltä piti -tilanne on ollut vuonna 2018 Olkiluodossa.

-  Se olisi voinut ehkä huonosti johdettuna johtaa tällaiseen laajaan sähköpulatilanteeseen. Ehkä ihan Espanjan tapainen verkon romahtaminen ei kuitenkaan ollut ihan lähellä, Pahkin arvioi.

Merkittävän laajoja sähkökatkoja on Pahkinin mukaan sattunut maailmassa tällä vuosituhannella muun muassa Britanniassa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa, Kiinassa ja Intiassa.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Telegram auttoi Suomen poliisia alkuvuonna ennätystahtiin – poisti myös terrorismisisältöä

Pikaviestipalvelu Telegramissa on ollut tänä keväänä joko poikkeuksellisen paljon suomalaista rikollista sisältöä – tai viranomaisten auttamishalua. Palvelu luovutti tammi-maaliskuussa poliisille käyttäjätietoja enemmän kuin koko viime vuonna.

Telegramin oman ilmoituksen mukaan tammi-maaliskuussa 2025 se vastasi 60:een Suomen viranomaisilta tulleeseen tietopyyntöön, joiden kohteena oli 166 palvelun käyttäjää.

Yhtiö suostui myös poistamaan sisältöä palvelustaan.

Viime vuonna viranomaispyyntöjä tuli vain 24, yhteensä 73:sta Telegramin käyttäjästä.

Yleisradio uutisoi tammikuussa, että koko viime vuonna Telegram suostui tekemään 11 suomalaisten viranomaisten haluamaa sisältöpoistoa. Näistä seitsemässä perusteena oli terroristinen sisältö, lopuissa muu vakava rikollisuus.

KESKUSRIKOSPOLIISI kertoi Demokraatille sähköpostitse, että Telegram ryhtyi vastaamaan EU:n jäsenmaiden virallisiin tiedonsaantipyyntöihin vasta viime vuoden aikana.

Ensimmäiset käyttäjätiedot esitutkintaan liittyvässä tapauksessa Suomen poliisi sai syyskuussa 2024.

KRP antaa ymmärtää, että Telegram vastaa nykyisin Suomen poliisin tiedonluovutuspyyntöihin auliisti. Lisäksi se on totellut KRP:n poistamismääräyksiä esimerkiksi terroristisesta sisällöstä, ja tarkistuspyynnöillä on saatu muuta haitallista aineistoa pois palvelusta.

Poliisi ei kerro, millaisia tietoja se on pyytänyt tai saanut, tai millaisista rikostutkinta-asioista niissä on ollut kyse.

KRP:n mukaan se ei tilastoi tiedonluovutuspyyntöjä, mutta Telegramin ilmoittama tämän kevään määrä voi pitää paikkaansa.

AIEMMIN Telegram oli pitkään rikollisten suosiossa, sillä palvelu ei piitannut eurooppalaisten viranomaisten luovutuspyynnöistä edes vakavissa rikostapauksissa.

Nyt yhtiö on alkanut noudattaa noudattaa EU:n Digital Services Act -lakia.

Käyttäytymismuutosta saattoi vauhdittaa sekin, että viime kesänä yksi palvelun perustajista, venäläinen Pavel Durov, pidätettiin Ranskassa.

Häntä epäillään useista palvelun toimintaan liittyvistä rikoksista ja viranomaisavun laiminlyönneistä. Durov pääsi vapaaksi keväällä ja palasi asuinmaahansa Dubaihin odottamaan oikeusprosessin jatkoa.

VALTAOSA palvelun viime talvena tekemistä, EU-maiden viranomaisten pyytämistä sisältöpoistoista johtui terrorismista. Näitä on ollut 528.

Lisäksi EU:n viranomaiset tekivät palvelulle tieto- ja poistopyyntöjä esimerkiksi huijauksista, kyberrikollisuudesta, lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, rikokseen yllyttämisestä, asekaupasta ja huumausainekaupasta.

AVAINSANAT

Tämäkin vielä: vanha venäläinen avaruusluotain tipahtaa kohta taivaalta – osumapaikkaa ei voi ennustaa

Kuvituskuva: maapallon ympärillä kiertää yhä paljon suurvaltojen vanhaa avaruusromua.

Neuvostoliiton aikaisen avaruusluotaimen odotetaan iskeytyvän Maahan ensi viikolla tai sitä seuraavan viikon alussa, kertoo muun muassa New York Post.

500 kiloa painavan, noin auton kokoisen Kosmos 482:n oli tarkoitus laskeutua Venukselle 1970-luvulla, mutta se ei koskaan päässyt pois Maan kiertoradalta rakettiin tulleen vian vuoksi. Luotain laukaistiin matkalleen maaliskuussa 1972.

Muun muassa brittiamerikkalainen astrologi Jonathan McDowell arvioi blogissaan, että romualus saattaa hyvinkin selvitä ilmakehän läpi ja iskeytyä maahan.

-  Syytä suureen huoleen ei ole, mutta kukapa nyt toivoisi sen osuvan päähänsä, McDowell kirjoittaa.

Hollantilaistutkija Marco Langbroek vertaa blogissaan luotaimen iskeytymistä meteoriitin iskeytymiseen.

Hän arvioi space.co m-sivuston mukaan, että luotain iskeytyy Maahan 145 mailin eli noin 233 kilometrin tuntivauhdilla.

Tarkkaa laskeutumispaikkaa ei vielä tiedetä, mutta Langbroekin mukaan todennäköisintä on, että luotain osuu johonkin planeettamme monista valtamerialueista.

Suomessa asiasta kertoi aiemmin muun muassa Tekniikka ja Talous.

AVAINSANAT

Tutkimus: Nettiapteekit ja terveydenhuollon verkkopalvelut vuotivat asiakastietoja Googlelle ja Yandexille

Uuden väitöstutkimuksen mukaan suomalaisissa terveydenhuollon verkkopalveluissa, nettiapteekeissa ja mielenterveyssivustoilla on ollut vakavia tietovuotoja.

Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavan väitöksen mukaan palveluntarjoajien käyttämät teknologiajättien työkalut ovat vuotojen takia keränneet asiakkaista liikaa muun muassa henkilötietoja, joita voidaan pahimmassa tapauksessa yhdistää hoito- ja lääkitystietoihin.

Yleisimmin tietoja vuoti yliopiston tiedotteen mukaan Googlelle ja Metalle, mutta toisinaan myös venäläiselle Yandexille ja Yhdysvaltoihin Bingille.

Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan, ovatko kolmannet osapuolet käyttäneet tietoja väärin.

TUTKIMUKSEN mukaan yli kolmasosa suomalaisista nettiapteekeista vuoti ilmeisesti tietämättään ihmisten käyttämien reseptilääkkeiden nimiä tietotekniikkayrityksille. Myös terveydenhuollon ajanvaraus- ja henkilötietoja on voitu yhdistää keskenään.

Kehnointa yksityisyydensuoja on ollut yksityisissä terveydenhuoltoyrityksissä, mutta myös julkisella puolella on tutkimuksen mukaan parannettavaa etenkin henkilötietojen käsittelyssä.

Silloin kun terveydenhuollon verkkopalveluissa käsitellään hoitoihin ja lääkitykseen liittyviä tietoja, niitä ei saisi päätyä kenellekään ulkopuoliselle – ei ainakaan ohjelmistoja tehneille kaupallisille yrityksille, tiedotteessa muistutetaan.

TULOKSET SAIVAT saivat ainakin osan terveysalan toimijoista muuttamaan menetelmiään.

– Tutkimuksessa havaitut tietovuodot ilmoitettiin verkkopalveluiden ylläpitäjille ja näiden palveluiden puutteet on valtaosin korjattu. Useiden verkkoapteekkien vuotojen osalta tietosuojavaltuutetun toimisto tutkii vuotoja parhaillaan, ja vastaavia ongelmia voi edelleen olla monissa muissa palveluissa, väitöstutkimuksen tekijä DI Sampsa Rauti kertoo tiedotteessa.

Johtopäätösten mukaan palveluntarjoajien pitää kiinnittää parempaa huomiota tietotekniikkayritysten valintaan ja tehostaa omia sisäisiä valvontamenetelmiään. Myös alan säätelyvaatimuksia pitää kehittää vastaamaan tietosuojauhkiin.

Rautin väitös tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. toukokuuta.

AVAINSANAT