VALIKKO

AKT:n Ismo Kokko: Perussuomalaiset allekirjoitti kokoomuslaisten toiveunet – ”Ei varmaan sitä, mitä heidän äänestäjänsä ovat halunneet”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Orpon tulevan hallituksen ohjelmasta on vuotanut tietoa julkisuuteen ennen sen julkaisua. Sen perusteella näyttää selvältä, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon huolet ovat aiheellisia.

– Kevätkauden viimeinen AKT:n hallituksen kokous alkamassa. Tunnelmat varsin epäuskoiset eilisten uutisten vuoksi. Hallitusohjelman työelämäosa näyttää pahemmalta kuin edes osasi ennustaa, Kokko kirjoitti perjantaina aamupäivällä Facebook-sivuillaan.

Demokraatti tavoitti Kokon AKT:n hallituksen kokouksen tauolla perjantaina iltapäivällä kommentoimaan näkemyksiään Orpon tulevan hallituksen työelämälinjauksista sen perusteella, mitä julkisuudessa on niistä kerrottu.

Iltalehden mukaan joukossa on esimerkiksi seuraavia uudistuksia:

  • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei tarvitse maksaa palkkaa.
  • Enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta.
  • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”.
  • Oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan.
  • Laittomaan lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksu työntekijälle.
  • Paikallinen sopiminen laajennetaan ohi työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän.

KOKKO toistaa heti alkuun, että ohjelma vaikuttaa työmarkkinoiden osalta pahemmalta kuin hän osasi odottaa.

– Se menee yksityiskohtaisemmaksi ja vielä pidemmälle kuin ajattelin yksittäisen työntekijän osalta. Eli kyllä tästä tulee ihan suoria työelämäheikennyksiä enemmän kuin arvelin. Tällä viittaan yksittäisiin lainsäädäntömuutoksiin tai vapautuksiin sopimisen suhteen.

Lakko-oikeuden puolelta Kokko nostaa esille 200 euron seuraamusmaksun.

– Se on esimerkki siitä, kuinka pitkälle mennään yksittäisen työntekijän kohdalla. Kyllä minä sen osasin aavistaa, kun hallituskokoonpano on tuollainen, niin käytännössä työelämäosio on EK:n ja Suomen Yrittäjien kirjoittama tai sanelema. Sen tiesin, että kokoomus ottaa suoraan ne työnantajalta, mutta ajattelin, että muut puolueet olisivat vähän hillinneet halua työnantajavaltaan, mutta näköjään näin ei ole käynyt.

Kokko sanoo, että seuraamusmaksu työntekijälle on jo periaatetasolla hurja muutos.

– Suomessa on aikaisemmin ajateltu, että tämä perustuu työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimiseen ja järjestöt kantavat vastuun tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, mutta nyt vastuu viedään yksittäiselle työntekijälle.

Iltalehden näkemän hallitusohjelmapaperin mukaan hallitus muuttaa lainsäädäntöä myös niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia työtaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteissa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Vaikuttaa lämäriltä suoraan AKT:n päätyyn?

– Juu, kyllä me jotain tämäntyyppistä osasimme odottaa, että varmaan tulee. Siinä on vain yksi iso kysymys auki: kuka sen kohtuullisuuden päättää? Työnantajahan se ei voi olla. Onko se sitten tuomioistuin?

Laittomista lakoista tuomittavia sakkoja ollaan nostamassa ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa. Sitä Kokko pitää ylimitoitettuna, koska lakkoja Suomessa on lopulta varsin vähän.

– Tämä on puhdasta ideologiaa, jolla ei pyritä mihinkään muuhun kuin siihen, että työntekijöiden neuvotteluasema heikkenee.

Ismo Kokko.

KOKKO sanoo odottaneensa enemmän puolueelta, joka on julistautunut suurimmaksi työntekijäpuolueeksi, perussuomalaisilta.

– Että he eivät ihan kaikkea ottaisi sieltä kokoomukselta, mutta toisin kävi. Ovat näköjään ottaneet.

Perussuomalaiset allekirjoitti kokoomuksen toiveunet?

– Kyllä. Se ei varmaan ole sitä, mitä heidän äänestäjänsä ovat halunneet.

AKT:n puheenjohtaja odottaa kuitenkin, että työelämäuudistukset menevät kolmikantaiseen valmisteluun, jossa työntekijät ovat tasavertaisena osapuolena.

– Odotan myös, että sitä periaatetta kunnioitetaan, että ristiriiitaisia tai erimielisiä esityksiä ei viedä eteenpäin.

Näin uskot ja odotat?

– No, sanotaan näin, että näin Suomessa on ainakin aiemmin toimittu.

AVAINSANAT

Kokoomus ja vihreät nokittelevat puolustusmenojen nostosta

Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän, kansanedustaja ja sotatieteiden dosentti Jarno Limnell (kok.) muistuttaa.

Vihreiden puoluekokouksessa tänään puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvosteli hallitusta siitä, että se linjasi Naton huippukokouksessa puolustusmenojen nostamisesta ilman, että tavoitteelle olisi haettu kaikkien puolueiden hyväksyntää.esitetti kriittisiä näkemyksiä puolustusmenojen kasvattamisesta.

Limnell pitää keskustelua tärkeänä, mutta muistuttaa, että nykyisessä turvallisuustilanteessa on katsottava tosiasioita silmiin.

Limnell muistuttaa, että turvallisuuden vahvistaminen edellyttää myös taloudellisia panostuksia. Hänen mukaansa Suomen ja koko Euroopan on nyt tehtävä strategisia valintoja, jotka rakentavat uskottavaa puolustusta ja ehkäisevät konflikteja ennalta.

– Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan perusteita. Siksi puolustusmenojen nostaminen ei ole ideologinen kysymys, vaan realismia tässä ajassa, Limnell toteaa.

Limnellin mukaan keskustelu puolustusmenojen mahdollisesta nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten Naton sisällä on alustavasti esitetty on ymmärrettävä osana laajempaa muutosta eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa.

– Kyse ei ole yksittäisestä prosenttiluvusta, vaan uskottavuudesta ja valmiudesta. Meidän on pystyttävä puolustamaan itseämme ja toisiamme. Tähän sisältyy niin sotilaallinen suorituskyky kuin kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden vahvistaminen.

Hän pitää tärkeänä, että Suomessa käydään avointa ja asiallista keskustelua puolustuspanostuksista.

– Vihreiden kokouksessa esitetty kritiikki on osa demokraattista keskustelua ja siihen on syytä suhtautua vakavasti. Mutta turvallisuus ei voi perustua toiveajatteluun. Sen on perustuttava varautumiseen.

– On tärkeää ymmärtää, että juuri nyt, kun Venäjän huomio on Ukrainassa, Euroopalla on strateginen ikkuna vahvistaa omaa puolustustaan. Näitä päätöksiä ei voi enää tehdä sitten, kun kriisi on jo ovella.

AVAINSANAT

SDP:n Berg: Hallitus haastaa lakisääteiset oikeudet – lyhyempi hoitotakuu on perusoikeus

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kim Berg muistuttaa pääministeri Petteri Orpolle, että lait ovat yhteiskunnan tapa määrittää, mikä on tärkeää ja mihin yhteisiä varoja suunnataan.

Berg sanoo Orpon puolustaneen tämän viikon eduskunnan kyselytunnilla hoitotakuun pidentämistä taloudellisiin seikkoihin vedoten.

– Orpon mukaan tiukka hoitotakuu ja henkilöstöpula ajoivat hyvinvointialueet hankalaan tilanteeseen, ja siksi hoitotakuuta piti höllentää. Hän perusteli ratkaisuaan toteamalla, ettei usko ajatteluun, jossa ongelmat ratkaistaan säätämällä laki, Kim Berg sanoo.

– Tämä lausunto kertoo kaiken oleellisen hallituksen arvomaailmasta. Ongelmia ei heidän mukaansa pidä yrittää korjata asettamalla kansalaisille lakisääteisiä oikeuksia. Mutta juuri siksi meillä on lait: ne ovat yhteiskunnan tapa määrittää, mikä on tärkeää ja mihin yhteisiä varoja suunnataan, Berg muistuttaa.

Lyhyempi hoitotakuu ei ole ylimääräinen lisävaatimus, vaan välttämätön perusoikeus

ORPON hallitus palautti perusterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen, kun edellinen SDP-johtoinen hallitus oli tiukentanut sitä kahteen viikkoon.

Bergin mukaan seuraukset voivat olla kohtalokkaita – paitsi yksilölle, myös järjestelmän kantokyvylle – jos ihminen ei pääse ajoissa hoitoon.

– Lyhyempi hoitotakuu ei ole ylimääräinen lisävaatimus, vaan välttämätön perusoikeus. Siksi edellinen SDP-johtoinen hallitus tiukensi hoitotakuuta. Kyse oli ennen kaikkea inhimillisyydestä, ennaltaehkäisystä ja oikeudenmukaisuudesta – ei hallinnollisesta pakkopaidasta, kuten Orpo antaa ymmärtää.

– Orpon logiikalla voisimme kysyä, miksi ylipäänsä säädämme lakeja. Eivätkö potilaan lakisääteiset oikeudet ole tärkeitä? Vai pitäisikö jokaisen pärjätä ilman turvaa, koska laki ei ratkaise henkilöstöpulaa? Näin kyyninen markkina-ajattelu rapauttaa hyvinvointivaltion perustaa.

AVAINSANAT

Vihreät tavoittelee hallitusvastuuta – Sofia Virta jatkaa puheenjohtajana

Virran vihreässä visiossa Suomi on kansainvälinen ja liberaali maa, joka kuroo vaikean taloustilanteen umpeen rohkeilla ratkaisuilla.

Hyvinvointivaltion ylläpitämiseen vihreitä tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan aiemmin, sanoi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta puheessaan puoluekokouksen alkajaisiksi Hämeenlinnan Aulangolla. Virta huomautti, ettei hyvinvointivaltio ole itsestäänselvyys. Se on valinta, joka rakentuu poliittisista päätöksistä.

Hän sanoi vihreiden tekevän töitä sen eteen, jotta puolue on valmis hallitusvastuuseen sen jälkeen, kun kahden vuoden kuluttua on käyty eduskuntavaalit. Virta totesi myös, ettei puolue ole luopunut tavoitteestaan kaataa nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus, joka hänen sanojensa mukaan on historian huonoin.

-  Tulevaisuutta rakentavissa päätöksissä me vihreät olemme olleet monessa asiassa tämän yhteiskunnan kirittävä ja suuntaa näyttävä voima. Meitä tarvitaan näyttämään suuntaa nyt, kun hallitus hukkaa aikaa, haparoi ja horjuttaa kaikkea sitä, mille suomalainen yhteiskunta on rakennettu, mukaan lukien uskoa siihen, että kaikki kyllä järjestyy ja heikoimmassa asemassa olevia ei jätetä kyydistä, Virta linjasi.

Vihreät verottaisi enemmän kaikkea sitä, mikä tuhoaa yhteiskunnan, saastuttamista ja haittoja.

VIRTA esitteli puolueväelleen vihreän vision, näkemyksensä siitä, millainen on tulevaisuuden Suomi, jos vihreät saa päättää. Se on itsenäinen kokoaan suurempi maa, joka ”onnistui tekemään sen taas: onnistui rakentamaan hyvinvointia, osaamista, sivistystä ja tasa-arvoa samalla, kun kuroi vaikean taloustilanteen umpeen rohkeilla, reiluilla ja kauas katsovilla ratkaisuilla”.

Vihreiden visiossa tulevaisuuden Suomi olisi kansainvälinen ja liberaali maa, joka näytti esimerkkiä siitä, miten saavutetaan hiilinegatiivinen ja luontopositiivinen yhteiskunta valitsemalla kunnianhimo, tutkittu tieto sekä tahto torjua ilmastokriisiä ja luontokatoa.

Virta kävi puheessaan läpi listan myös taloudellisista toimista, joiden avulla visio on mahdollinen.

-  Me verottaisimme enemmän kaikkea sitä, mikä tuhoaa yhteiskunnan, saastuttamista ja haittoja, ja kevyemmin sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yrittäjyyttä.

Virta myös painotti, että pohja kriisinkestävyydelle luodaan rauhan aikana.

-  Kova turvallisuus ja muu yhteiskunnan kehittäminen eivät ole toisistaan irrallisia – kansalaisen ei voida odottaa tunnistavan oikeaa tietoa väärästä, jos tähän ei vaikkapa koulutusjärjestelmässä anneta valmiuksia. Maanpuolustushengen ylläpito vaatii, että valtio tekee kansalaisilleen hyviä päätöksiä ja tulevaisuus näyttäytyy toiveikkaana.

VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvosteli Hämeenlinnan kokouksessa hallitusta siitä, että se linjasi Naton huippukokouksessa puolustusmenojen nostamisesta ilman, että tavoitteelle olisi haettu kaikkien puolueiden hyväksyntää.

Tynkkysen mielestä on hämmästyttävää, että hallitus on sitomassa nykyisen hallituksen lisäksi kahden seuraavan hallituksen käsiä rahankäytön suhteen näin kevyesti.

Tynkkynen kommentoi asiaa vihreiden puoluekokouksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että Suomi tukee Naton puolustusmenotavoitteen nostamista yhteensä viiteen prosenttiin suhteessa jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen.

PUOLUEKOKOUS jatkuu sunnuntaihin.

Virta on johtanut puoluetta kaksi vuotta ja jatkaa edelleen. Hänelle ei ilmaantunut haastajia määräaikaan mennessä.

Vihreille valitaan lauantaina varapuheenjohtajat. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ja kansanedustaja Bella Forsgrén eivät halua jatkaa puoluejohdossa.

Vihreiden kannatus oli 8,7 prosenttia tuoreessa Ylen eduskuntavaalien kannatuskyselyssä. Puolue oli vasta kuudenneksi suosituin muun muassa vasemmistoliiton jälkeen.

Juttua päivitetty kello 13.15.

AVAINSANAT

Vihreiden Sofia Virta ei saanut haastajaa puolueen puheenjohtajaksi

Vihreiden kaksipäiväinen puoluekokous Hämeenlinnassa alkoi tänään. Kokouksessa on tarkoitus äänestää puolueen puheenjohtajasta.

Puheenjohtajan valinnasta käytävään jäsenäänestykseen asetettiin määräaikaan mennessä vain yksi ehdokas, puolueen nykyinen puheenjohtaja Sofia Virta.

Lisäksi kokoomuksen puoluevaltuuston kevätkokous järjestetään tänään Helsingissä.

Kokouksen aluksi pääministeri Petteri Orpon on määrä pitää ajankohtaiskatsaus.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälaki hiertää hallitusta – rivit yritetään pitää äänestyksessä suorana

Kokoomuksesta ja perussuomalaisista kerrotaan, että ainakaan toistaiseksi kenellekään ei ole annettu lupaa äänestää hallituksen esitystä vastaan.

Lapin kansanedustajat hallituspuolueissa eivät ole saaneet erivapauksia tulevassa äänestyksessä saamelaiskäräjälaista, kerrotaan eduskuntaryhmistä STT:lle. Kokoomuksen Heikki Autto kuitenkin toivoo, että saisi luvan äänestää hallituksen esitystä vastaan.

Pitkään veivattu ja kiistelty saamelaiskäräjälain uudistus otti tällä viikolla suuren askeleen eteenpäin, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta sai valmiiksi mietintönsä siitä. Tämä tarkoittaa, että tulevina viikkoina eduskunta äänestää lain hyväksymisestä. Mietinnössä ei esitetty muutoksia hallituksen alkuperäisen esityksen keskeisiin kohtiin.

Uudistus ei ole ollut kiistaton hallituspuolueiden sisällä. Erityisen nihkeästi esitettyihin muutoksiin ovat suhtautuneet Lapin vaalipiirin kansanedustajat.

Kysymys koskee kokoomusta ja perussuomalaisia, sillä hallituspuolueista RKP:llä tai kristillisdemokraateilla ei ole Lapista kansanedustajia.

Yksittäiset hallitusrintamasta lipeämiset tuskin vaikuttaisivat lain läpimenoon, sillä se on saanut eduskuntakäsittelyn aikana tukea myös oppositiosta. Kysymys hallituspuolueiden kansanedustajien äänestyskäytöksestä on lähinnä periaatteellinen.

Erityisen nihkeästi esitettyihin muutoksiin ovat suhtautuneet Lapin vaalipiirin kansanedustajat.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoo, että asiasta on käyty kansanedustajien kanssa keskusteluja eikä laki ole ”monellekaan kovin mieleinen”. Epäilyksiä on hänen mukaansa ryhmässä muillakin kuin Lapin kansanedustajilla. Kukaan ei ole kuitenkaan toistaiseksi saanut lupaa äänestää muuta kuin esityksen puolesta.

-  Lähtökohta on se, että se on hallituksen esitys ja hallituksen esityksen puolesta äänestetään hallituksessa, Mäkelä sanoo STT:lle.

Mäkelä itsekin ihmettelee, miksi laki on ”eräälle hallituspuolueelle” niin tärkeä, mutta hallitusohjelman mukaan on mentävä. Uudistus on ollut tärkeä RKP:lle.

-  Itse hyväksyn sen osana hallitusohjelmaa, mihin sisältyy myös sellaisia asioita, jotka eivät ole itselle mieluisia. En henkilökohtaisesti ymmärrä tuon lain tarvetta.

Mäkelä ei halua ennakoida mahdollisia rangaistuksia, jos hallituslinjasta livetään. Hän sanoo, että kaikki asiat katsotaan tilanteen mukaan.

-  Sitten, jos jotain poikkeamia normaalista tapahtuu, ne käydään läpi ryhmässä.

STT ei perjantaina iltapäivällä tavoittanut perussuomalaisten lappilaisia kansanedustajia Kaisa Juusoa tai Sara Seppästä kommentoimaan asiaa.

MYÖS kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo, että kaikkien ryhmän kansanedustajien pitäisi äänestää lain puolesta.

-  Hallituksen esityksen takana ollaan, eikä ole mitään päätöksiä erivapauksista. Tämä on oletus, sanoo Kopra.

Tässä vaiheessa kaikkien pitäisi siis olla esityksen takana. Kopra kuitenkin sanoo asian olevan sillä tavalla keskeneräinen, että sitä varmasti käsitellään vielä ensi viikolla, esimerkiksi kunkin eduskuntaryhmän kokouksissa.

-  Tietenkin on selvää, että lappilaiset kansanedustajat tällaista kysymystä herättelevät. Ja toki se käsitellään, tämä heidän huolensa.

Kopran mukaan ryhmän tiedossa on, että lappilainen Heikki Autto on vastustanut esitystä. Hänen tiedossaan ei ole muita esitystä vastustavia kokoomusedustajia.

Itse hyväksyn sen osana hallitusohjelmaa, mihin sisältyy myös sellaisia asioita, jotka eivät ole itselle mieluisia.

HEIKKI Autto sanoo STT:lle, että hän toivoo saavansa luvan äänestää esitystä vastaan. Suurimpana ongelmana hän pitää sitä, että vaaliluetteloon ei enää voisi suoraan merkitä ihmistä, joka polveutuu henkilöön, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Muitakin ongelmia hän näkee.

Pääpiirteissään vastaavia muutoksia yritettiin säätää jo Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella. Autto sanoo, että perustuslakivaliokunta pyrki kyllä huomioimaan hänen tärkeinä pitämiään näkökulmia ja että mietinnössä on hyviä kirjauksia.

-  Mutta lain pykäläthän ovat käytännössä ihan sen Marinin hallituksen esityksen mukaiset, ja siksi en kannata tätä tässä muodossa.

Autto nostaa esiin, että kysymys koskettaa vahvasti häntä itseään.

-  Olen tiettävästi näiden valtiopäivien ainoa saamelainen. Siinä mielessä varmaan uskon, että vaikka eduskunnan enemmistö olisi eri mieltä kanssani, he arvostavat mielipidettäni asiasta.

Autto ei ole Japanin-työmatkan vuoksi paikalla, kun ensi keskiviikkona eduskunnan on määrä äänestää lain sisällöstä. Autto sanoo, että olisi keskustan kansanedustajien vastalauseen kannalla, jos olisi paikalla.

Työmatkan ei kuitenkaan pitäisi häiritä Autton osallistumista myöhempään äänestykseen lakimuutoksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Äänestys osunee juhannusviikolle.

Autto ei halua ennakoida, äänestäisikö lakia vastaan, vaikka ei saisi siihen ryhmältä lupaa.

AVAINSANAT