Aki Lindén: Tällainen on SDP:n omalääkärimalli

SDP:n kansanedustaja, ex-perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén suomii tiedotteessaan hallituksen julkaisemaa Kela-korvausmallia.

Lindén tarjoaa vaihtoehdoksi ”yksityissektorin pönkittämiselle” SDP:n hoitotakuu- ja omalääkärimallia.

– Terveydenhuoltomme nykyhetken kiperin ongelma on joustava ja nopea pääsy terveyskeskuksen sairausvastaanotolle.

Lindén kiteyttää SDP:n vaihtoehdon tiedotteessaan seuraavasti:

1. Nopea ja joustava pääsy terveyskeskuksen sairausvastaanotolle toteutuu, kun tehdään seuraavat korjaukset:

A) Lisätään lääkäreiden määrää 500:lla ja hoitajien määrää 300:lla terveyskeskusten sairaanhoitoon.

B) Järjestetään lääkäreiden ja hoitajien työ omalääkäri- ja omahoitajatyöpariin perustuvaksi. Sama lääkäri ja hoitaja tuntee potilaat ja potilas tuntee heidät. Yhdellä työparilla on keskimäärin 1200 asukasta hoitovastuullaan.

C) Lisätään digitaalisia palveluja. Paras malli on tässäkin omalääkäri- ja omahoitajan tapaaminen etänä. Pääsy vastaanotolle tai kotikäynti turvataan aina potilaan niin halutessa.

D) Lisätään iltavastaanottojen määrää.

2. Omalääkäri-omahoitajamalli lisää työn hallintaa ja muodostaa vetovoimatekijän, joka turvaa lääkäreiden ja hoitajien saannin terveyskeskuksiin.

3. Rahoitus lisähenkilöstön palkkaamiseen saadaan palauttamalla SDP:n pääministerikaudella vuonna 2022 säädetty hoitotakuulaki, jonka Orpon hallitus on kumonnut ja leikannut samalla terveyskeskusten rahoitusta 121 miljoonaa euroa.

4. Lisärahoitus ja toimintamallin muutos tuottavat 1,5 miljoonaa lääkärikäyntiä ja 1 miljoonaa hoitajakäyntiä lisää. Jonot poistuvat, vastaanotolle pääsee nopeasti ja hoitajaan tai lääkäriin saa joustavasti yhteyden.

5. Hyvinvointialueet voivat käyttää omalääkäreinä ja omahoitajina myös kilpailutetuilla ostopalveluilla hankittuja palveluja silloin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Myös hyvinvointialueiden järjestämää ammatinharjoittajamallia tulee laajentaa.

6. Terveyskeskuksiin järjestetään keskeisten erikoisalojen lääkäripalveluja (naistentaudit, silmäsairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, ortopedia jne.) siten, että omalääkärit voivat nopeasti konsultoida erikoislääkäreitä.

7. Mielenterveystyössä ulotetaan koko maahan pääministeri Marinin (sd.) hallituskaudella käynnistetty ja nopeasti laajentunut Terapiat etulinjaan -toimintamalli. Se perustuu mielenterveysongelmien ensivaiheen käsittelyyn koulutettujen hoitajien ja heitä tukevien erikoissairaanhoitajien, psykologien ja psykiatrien työhön ja helppokäyttöisiin digitaalisiin palveluihin.

8. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ovat nykyiseen tapaan potilaille maksuttomia terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Näytteenotto järjestetään lähipalveluna.

LINDÉN näkee, että edellä kuvattu malli olisi ”realistinen, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas”.

– Se perustuu vahvaan perusterveydenhuoltoon ja tiiviiseen yhteistyöhön sairaaloiden ja sosiaalihuollon osaajien kanssa, hän sanoo tiedotteessaan.

– Orpon hallitus on leikannut terveyskeskuksilta 121 miljoonaa euroa. Pahimmillaan tämä voi johtaa terveyskeskuksen vastaanottopalvelujen vähentymiseen 30 %:lla nykyisestä. Tämä arvio on esitetty professoriasiantuntijan toimesta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, Lindén jatkaa.

Lindénin mukaan hallitus pyrkii ”paikkaamaan” julkisen terveydenhuollon leikkauksia tukemalla yksityisten palveluiden käyttöä korottamalla Kela-korvauksia.

– Vuoden 2024 kokemukset eivät rohkaise. 60 miljoonan euron lisäys korvauksiin nosti lähinnä palveluiden hintoja ja suli terveysyritysten voittoihin. Käyntien lisäys oli mitätön.

Hallituksella on meneillään erilaisia Kela-korvaushankkeita.

– Rahaa tuntuu riittävän. Yksityissektorin pönkittäminen pirstoo terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Parempi tapa hyödyntää yksityisiä palveluja olisi niiden hankkiminen ostopalveluna hyvinvointialueiden toimesta. Tämä kuitenkin edellyttäisi rahoituksen ohjaamista hyvinvointialueille, Lindén näkee.

Hänen mukaansa Kela-korvausten kasvattaminen houkuttelee lääkäreitä siirtymään terveyskeskuksista yksityissektorille ja vahvistaa pääomasijoittajien omistamien suurten terveyspalveluketjujen asemaa.

– Tätä kehitystä ei voi millään tavalla pitää hyvänä.

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.

Stubb tyytyväinen Trumpin aselähetyspäätökseen – ”Tärkeitä edistysaskelia”

Presidentti Stubb viittasi myös Venäjälle pakotteita ajavaan lakipakettiin Yhdysvaltain kongressissa.

Presidentti Alexander Stubb kertoo olevansa tyytyväinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätökseen lähettää aseita Ukrainalle. Stubb kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.

Stubbin mukaan 50 päivän määräaika tulitauolle sekä pakotteiden uhka ovat tärkeitä edistysaskelia Venäjän pakottamisessa neuvottelupöytään.

Stubb viittaa viestissään republikaanisenaattori Lindsey Grahamiin ja demokraattisenaattori Richard Blumenthaliin, jotka ovat ajaneet Venäjälle pakotteita ajavaa lakipakettia Yhdysvaltain kongressissa.

Republikaanien ja demokraattien yhteinen esitys langettaisi Venäjältä öljyä ja uraania ostaville maille jopa 500 prosentin tullit. Trump kiitteli eilen kongressin aloitetta, mutta ei antanut sille tukeaan.

TRUMP ja Washingtonissa vieraileva Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmoittivat eilen, että Ukrainalle toimitetaan massiivinen aselähetys Naton kautta.

Trumpin mukaan Naton jäsenmaat lähettävät omia Patriotejaan Ukrainaan, minkä jälkeen Yhdysvallat toimittaa niille korvaavaa kalustoa.

Trump myös uhkasi Venäjää ja sen kauppakumppaneita jopa 100 prosentin tulleilla, ellei Ukrainaan saada tulitaukoa 50 päivässä.

Venäjä sanoi tiistaina tarvitsevansa aikaa vastata vaatimukseen tulitauosta ja uhkaukseen tulleista. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kutsui Trumpin lausuntoa erittäin vakavaksi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti Trumpia ja Yhdysvaltoja päätöksestä ja sanoi, että asetoimitukset auttavat suojelemaan ukrainalaisten henkiä.

Päivitetty klo 14.09.

Kallas tuo pöytään Israel-toimet – EU syvästi jakaantunut

Moni Kaja Kallaksen esittelemistä ehdotuksista vaatii joko jäsenmaiden yksimielisen tai määräenemmistön tuen.

EU:n ulkoministerit kokoontuvat tänään tiistaina pohtimaan, millaisia toimenpiteitä EU voisi mahdollisesti käyttää Israelin painostukseen.

EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen on määrä tuoda pöytään lista siitä, miten EU voisi vastata Israelin toimin Gazassa.

Mahdollisiin toimiin kuuluvat muun muassa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen tai sen kauppaa koskevan osion keskeytys. Se on tarjonnut Israelille helpotuksia kaupankäyntiin.

Lisäksi vaihtoehtoina listataan muun muassa siirtokuntatuotteiden tuonnin estäminen EU:hun, poliittisen dialogin päättäminen Israelin kanssa ja Israelin pääsyn estäminen EU:n merkittävään tutkimusohjelma Horizon Europeen.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei osallistu kokoukseen, vaan Suomea edustaa valtiosihteeri Pasi Rajala.

MONI Kallaksen esittelemistä ehdotuksista vaatii joko jäsenmaiden yksimielisen tai määräenemmistön tuen. Esimerkiksi koko assosiaatiosopimuksen jäädytys vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, kun taas kauppaosion keskeytys vaatisi vain määräenemmistön tuen.

STT:n tietojen mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että tässäkään kokouksessa saadaan tehtyä päätöksiä toimista Israelia vastaan, sillä EU on asiassa hyvin jakautunut.

Esimerkiksi Saksa, Unkari, Tshekki, Itävalta ja Italia vastustavat tiukasti Israeliin kohdistuvia toimenpiteitä.

Espanja, Irlanti ja Slovenia taas ovat jo pitkään vaatineet, että EU sanktioisi Israelia tiukemmin ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa. Ne ovat myös uhanneet ryhtyä itse toimenpiteisiin, jos EU ei saa yhdessä päätöksiä aikaan.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sanoi kesäkuun EU-huippukokouksessa, että Gazassa on käynnissä kansanmurha. Se oli tähän mennessä yksi voimakkaimmista kannanotoista EU-tasolla.

-  Venäjälle on asetettu 18 pakotepakettia, mutta kaksoisstandardimme näkyvät siinä, kuinka pidämme assosiaatiosopimuksen voimassa Israelin kanssa, hän sanoi kesäkuussa.

EU:N ulkosuhdehallinnon suorittamassa arvioinnissa todettiin kesäkuussa, että Israel on toimillaan Gazassa syyllistynyt EU:n ja sen välisen yhteistyösopimuksen ehtojen rikkomiseen koskien ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Päätöstä toimenpiteistä ei kuitenkaan tehty, vaan EU:n oli määrä olla yhteyksissä Israeliin ja keskustella arvioinnin tuloksista.

Kallas kertoikin viime viikolla, että Israel olisi neuvotteluiden jälkeen suostunut päästämään enemmän avustuksia Gazaan. Tämä voi omalta osaltaan vähentää EU:n painetta toimia, sillä osa jäsenmaista haluaa myös nähdä, toteuttaako Israel lupauksensa.

Vaikka apua päästettäisiinkin enemmän perille, siviilien tilanne Gazassa on edelleen katastrofaalinen. Israelin on kerrottu muun muassa tulittaneen apua avustuspisteiltä hakeneita palestiinalaisia.

Gazan terveysviranomaisten mukaan Israel avasi lauantaina tulen kohti avunhakijoita, minkä seurauksena kymmeniä ihmisiä kuoli.

YK:n mukaan yli 800 ihmistä on kuollut avunjakopisteillä Gazassa.

ESIMERKIKSI Lääkärit ilman rajoja järjestö kritisoi kesäkuussa EU:ta poliittisen johtajuuden puutteesta Gazassa. Järjestön mukaan käynnissä on palestiinalaisten pakkosiirto ja etninen puhdistus.

-  Pelkät puheet eivät riitä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava, järjestö sanoi kannanotossaan.