VALIKKO

Ajaako kokoomus jonkun kärkipoliitikoistaan Kelan johtoon? – huhumylly nimistä pyörii jo kiivaana

Nähdäänkö Kelassa pian jälleen poliittisesta taustasta tuleva pääjohtaja vai jatketaanko enemmänkin ammattijohtajalinjalla?

Ainakin kokoomuksessa käy tällä hetkellä kova kuhina, löytyisikö paikalle jokin sopiva kokoomuslainen. Useita nimiä liikkuu jo käytäväpuheissa, vaikka hakuprosessi on vasta alussa.

Kokoomuksesta ei ainakaan kiistetä halua saada paikalle omaa henkilöä, mutta toisaalta annetaan ymmärtää, että muukin pätevä ja mitat täyttävä henkilö voisin tulla kyseeseen. Tällaiset puheet saattavat usein enteillä poliittista virkanimitystä.

Kelan valtuutetut ovat käynnistäneet uuden pääjohtajan rekrytoinnin. Haku on käynnissä 15. tammikuuta asti. Tuoreiden lakimuutosten jälkeen nykyisin Kelan hallitus tekee valtuutetuille esityksensä pääjohtajasta maaliskuun lopulla pidettävässä kokouksessa ja valtuutetut päättävät asiasta sen jälkeen.

Käytännössä Kelan valtuutettujen työvaliokunta on kuitenkin kytketty yhteen hallituksen pääjohtajapohdintaan ja tavoitteena on löytää yhteinen ehdokas.

Tällä hetkellä Kelan valtuutettujen enemmistö on kokoomuslaisia ja perussuomalaisia, joten jos puolueet yhdessä linjaavat, ne voivat sopia tulevasta pääjohtajasta. Kovia perussuomalaisia nimiä ei liene juuri tarjolla toisin kuin kokoomuslaisia.

KELAN nykyinen pääjohtaja Outi Antila jää eläkkeelle kesän alussa. Ennen pääjohtajuuttaan Antila työskenteli sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkönä. Hänellä ei ole poliittista jäsenkirjaa, kuten ei ollut hänen edeltäjällä Elli Aaltosellakaan, joka tosin luonnehti itseään ”alkiolaiseksi keskustalaiseksi”.

Ennen Aaltosta Kelaa johti keskustalainen Liisa Hyssälä ja sitä ennenkin johdossa on ollut pitkä liuta keskustalaisia.

Kun Antilaa viimeksi valittiin Kelan johtoon, hän voitti äänestyksessä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion 8-4, vaikka Kelan valtuutettujen työvaliokunta oli esittänyt pääjohtajaksi joko Tainiota tai HUSissa työskentelevää professori Lasse Lehtosta. Lehtonen oli kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas viime vaaleissa. Antilan päätymistä Kelan johtoon avittivat keskustan valtuutetut.

Lehtonen, jolla on paitsi ammatillista pätevyyttä, myös kokoomuksen jäsenkirja, olisi yksi mahdollinen nimi pääjohtajaksi. Esteenä voi olla kuitenkin se, että voimakkaasti julkisuudessa profiloitunutta Lehtosta pidetään tiettävästi ristiriitaisena hahmona kokoomuksen sisälläkin.

Kokoomuksen jäsenkirja hänellä on edelleen ja ikänsäkin puolesta hän ehtisi olla liki 7 vuotta tehtävässä.

Kelan pääjohtaja nimitetään nyt ensi kertaa 7 vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen. Aiemmin virkasuhteet ovat olleet toistaiseksi voimassa olevia.

Lehtonen kertoo Demokraatille pohtivansa hakupapereiden jättämistä.

– En ole tehnyt omaa päätöstäni vielä. Kieltämättä huomasin kyllä sen hakuilmoituksen. Katselen tässä joulun pyhien yli ja keskustelen vaimon kanssa mitä tykkään. Kyllä sen huomasin, ei se nyt ihan vieras ajatus ole. Mutta kuten sanottu, harkitsen asiaa, hän pyörittelee.

Kiinnostava niin ikään käytävillä liikkuva nimi voisi olla Kelan johtaja ja nykyisen pääjohtajan sijainen, niin ikään kokoomustaustainen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Kun Antila valittiin Kelan johtoon, Mäki-Lohiluoma eteni haastatteluihin asti.

KOKOOMUKSESSA on tiettävästi tällä hetkellä vahvaa halua vähintäänkin tarkastella, voisiko pääjohtajaksi ujuttaa jonkun pitkän linjan, ansioituneen poliitikon. Peli kulisseissa käy kuumana.

Meriittejä enempiä mainitsematta vahvoina niminä pitkään ovat esillä jo pidempään ovat olleet muun muassa nykyinen varapuhemies Paula Risikko sekä kansanedustaja Sari Sarkomaa. Demokraatin tietojen mukaan Sarkomaa ei paikkaa tavoittele.

Paula Risikko sanoo, ettei ole asiaa vielä arvioinut.

– Mielenkiintoista on tietenkin se, että kun tuli tämä ilmoitus Helsingin Sanomissa, aika paljon on tullut yhteydenottoja, mutta tietenkin itse pitää sitten arvioida. Hienoa tehtävähän se on, eihän siinä mitään, mutta niin on myös tämä (varapuhemiehen tehtävä), Risikko kommentoi.

Voiko sanoa, että harkitset hakemista?

– En minä ole vielä sitä harkitsemassa. Nyt vasta arvioidaan vähän tilannetta.

Kokoomuksesta esiin nousee myös muun muassa nykyinen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka ei halua asiaa kommentoida. Myös Arto Satosen nimi mainitaan.

KESKUSTA varmasti haikailee, että se voisi yhä pitää Kelaa omanaan. Huhujen mukaan muun muassa perhe- ja peruspalveluministerinä Annika Saarikko saattaisi olla kiinnostunut paikasta, mutta Saarikko itse ei kuitenkaan asiaa kommentoi.

Keskustapoliitikoista mainitaan myös muun muassa Anu Vehviläisen ja Maria Kaisa Aulan nimet.

SDP:n kärkipoliitikkoina toimineita tai toimiva ei välttämättä tällä kierroksella ehdolla nähdä. Jos nähtäisiin, mahdollisia nimiä voisivat olla vaikkapa Hanna Tainio, Sirpa Paatero, Susanna Huovinen, Kristiina Salonen ja Tuula Haatainen.

Erilaisia mainintoja Kelan pääjohtajaksi saavat, eri puolilta puolueista tai niiden ulkopuolelta tulevista henkilöistä, myös vaikkapa Markus Lohi, Mia Laiho, Ilkka Oksala, Pasi Moisio ja Marina Erhola. Jopa Juhana Vartiaisen (kok.) nimi nostetaan esiin keskusteluissa lukuisten eduskunnassa työskentelevien kanssa.

Jos Kelan pääjohtaja valittaisiin nykyisen pääjohtajan Outi Antilan taustan tavoin sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikön tehtävästä ja tästä tehtävästä jälleen paikkaa haettaisiin, se osuisi Liisa Siika-ahoon.

Kela julkaisee pääjohtajaksi hakevien nimet nettisivuillaan arkipäivisin viimeistään kello 10. Muutama hakija on jo ilmoittautunut.

AVAINSANAT

Työnantajat toiveikkaina: heillä jäsenmaksujen vähennysoikeus saattaakin säilyä

Valtiovarainministeriö pitää hankalana toteuttaa verovähennysoikeuden poistoa työnantajapuolen jäsenmaksuilta. Vaikeuksia tulee jo esimerkiksi siitä, mitkä järjestöt määritellään työnantajajärjestöiksi ja mitkä ei.

Hallituksen päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta on kaihertanut erityisesti työntekijäpuolella, mutta myös työnantajapuolella on epäilyksiä, voiko sitä toteuttaa yhdenvertaisesti.

Yritysten vähennysoikeus edunvalvontaansa liittyvissä kuluissa on laaja, ja toistaiseksi työnantajajärjestöille on epäselvää, miten sitä on tarkoitus rajata.

Valtiovarainministeriössä (VM) valmistellaan vasta luonnosta ratkaisuehdotukseksi. Sen jälkeen ratkaistaan poliittisesti, mihin päädytään. Siihen asti VM on riihikirjauksen varassa, ja se on ympäripyöreä.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen. Tämä kasvattaisi verotuloja arviolta 190 miljoonaa euroa, josta työnantajapuolen osuus on VM:n laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa.

Laskelmassa pohjana on ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita, STT:lle kerrotaan.

-  Väistämättä kai siellä on oltava se yksi kriteeri ainakin. Jos nyt ajatellaan, että se koskisi esimerkiksi Keskuskauppakamaria, niin ei se käy mitään työmarkkinaneuvotteluita. Se on yrittäjien yhteinen toimielin, joka tarjoaa erilaisia palveluita ja harjoittaa edunvalvontaa, VM:stä sanotaan.

Laskelma on VM:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkin karkea ja vielä hyvin alustava.

Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.

ONGELMANA valmistelussa on, että joko ratkaisu olisi todella monimutkainen järjestelmä tai ex-työministeri Arto Satosen (kok.) kuvailema suoraviivainen järjestelmä, joka ei olisi yhdenvertainen, ministeriöstä arvioidaan.

Satonen kirjoitti nettisivuillaan pari päivää hallituksen puoliväliriihen jälkeen, että kyse olisi ay-jäsenmaksun ja elinkeinoelämän järjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Tämä tarkoittaisi, että työnantajajärjestöksi tulkittaisiin laajasti myös muun muassa Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari, jotka eivät neuvottele työehtosopimuksia.

Satosen kirjoituksesta on kertonut aiemmin Iltalehti. Satonen sanoo lehdelle omana kantanaan, että tarkoitus on, että verovähennysoikeuden poisto olisi mahdollisimman laaja. Satonenkin kuitenkin painotti, että tarkkaa esitystä ei vielä ole ja asia kuuluu valtiovarainministeriön tontille.

Vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista.

Ministeriössä ei ole tietoa, mihin Satosen näkemys laajasta määritelmästä perustuu. Riihessä ei asiasta sillä tarkkuudella neuvoteltu.

-  Tuntuisi vähän oudolta, että millä perusteella järjestön jäsenmaksut olisivat vähennyskelvottomia, jos se ei osallistu työmarkkinaneuvotteluihin, eräs lähde VM:stä sanoo.

Toisaalta neuvotteluja käyvissä järjestöissä voidaan kokea epäoikeudenmukaiseksi malli, joka koskisi vain niitä.

Hallitusneuvotteluissa vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista. Asiasta päättäminen on kuitenkin poliitikkojen käsissä.

MINISTERIÖN KIELTEINEN kanta tuolloin perustui elinkeinoverolakiin, joka lähtee siitä, että tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoisia.

Verovähennysoikeuden poisto olisi ministeriön mukaan yrittäjien jäsenmaksusta vaikeaa, koska kyseessä on lähtökohtaisesti tulonhankkimisesta aiheutunut meno.

Työnantajajärjestöjen jäsenmaksut kohdistuvat osittain työmarkkinaneuvotteluihin, mutta siellä on hyvin paljon kaikkea muutakin palvelua, mitä yritykset saavat järjestöiltä.

-  Siinä on aika iso jännite, VM:stä kuvaillaan.

Joissakin maissa on eroteltu erikseen työmarkkinajärjestömaksusta vähennyskelvottomaksi se osa, joka liittyy työmarkkinaneuvotteluihin. Muut palvelut, joita voisi periaatteessa hankkia konsulttifirmoiltakin, ovat vähennyskelpoisia.

VM:n asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaisi kuitenkin äärimmäisen hankalaa rajanvetoa verolainsäädännössä, jos lähdetään tälle linjalle. Yksinkertaisempi ratkaisu pitäisi löytää.

Eri tahoilta on arveltu, että tehtävä olisi jopa mahdoton, ja koska työnantajapuolen verovähennysoikeutta ei pystyttäisi rajaamaan, ei vähennysoikeutta poistettaisi myöskään palkansaajilta.

Poliittisesti olisi todennäköisesti ennen eduskuntavaaleja mahdoton ajatus, että verovähennysoikeus poistettaisiin vain toiselta puolelta eli työntekijöiltä.

Ministeriössä uskotaan ainakin vielä tässä vaiheessa, että ratkaisu on mahdollista löytää. Lopullisesti sen näkee vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Teksti: STT / Sanna Nikula

AVAINSANAT

EVA: Suomalaisille kelpaisi jo EU:n yhteinen puolustus – koska Trump

Ranskalla on EU:n toiseksi suurimmat maavoimat (Puolan jälkeen).
  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 7:03
  • (Päivitetty: 09.05. 7:30)

Uuden kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa Euroopan unionille yhteisen puolustuksen. Syynä on kasvanut epäluulo Yhdysvaltain toimintaa ja auttamishaluja kohtaan.

Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta. Sen mukaan kansalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta.

Keväällä 2024 Evan tutkimuksessa yhteistä puolustusta kannatti 51 prosenttia vastaajista, kun nyt kannatus oli kasvanut 64 prosenttiin.

Enemmistö suomalaisista katsoo nyt myös, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Näin ajattelee 54 prosenttia vastaajista, kun vain 20 prosenttia vastustaa puolustusvelan ottamista.

Keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan juuri alettua EU:n yhteispuolustusta kannatti Evan kyselyssä 60 prosenttia vastaajista. Tuki on nyt siis vielä korkeammalla tasolla. Viime vuodesta tapahtuneeseen pomppaukseen Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto näkee syyksi Yhdysvaltain muuttuneen linjan.

Donald Trumpin palattua presidentiksi Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja Euroopan turvallisuuteen on aiempaa epävarmempaa.

-  Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huolehtimaan turvallisuudestaan myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki ei ole itsestäänselvyys. Siksi EU:n yhteinen puolustus ja siihen liittyvä rahoitus nähdään nyt aiempaa perustellumpina, Haavisto arvioi tiedotteessa.

EU-puolustusta ei silti haluta Naton korvaajaksi, koska vain yhdeksän prosenttia toivoo EU-maiden eroavan Natosta.

SUOMEN EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 65 prosenttia suomalaisista, ja vain 15 prosenttia toivoo Suomen eroavan EU:sta.

Liittovaltiota EU:sta toivoo vain 15 prosenttia suomalaisista.

Vastaajista 58 prosenttia pitää toivottavana, että Unkarin kaltaiset EU:n yhteistä päätöksentekoa jarruttavat maat eroaisivat unionista. Britannian sen sijaan toivoisi palaavan EU:hun 60 prosenttia suomalaisista.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus 12.-24. maaliskuuta. Tulokset perustuvat 2  070 iältään 18-79-vuotiaan Manner-Suomessa asuvan vastauksiin. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

SDP:n Viitanen: Hallitus on tuonut Suomeen EU:n ennätystyöttömyyden – Purra nimitti oppositiota valehtelijoiksi

Pia Viitanen ja muut oppositioedustajat olivat ärhäkästi hallituksen puoliväliriihen päätösten kimpussa kyselytunnilla. Kuva kyselytunnilta 24. huhtikuuta.

Eduskunnan kyselytunnilla käytettiin kiivaita puheenvuoroja kehysriihen päätöksistä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) rikkoi eduskunnan käytöskoodia kutsumalla opposition edustajien puheita valheiksi.

Demarien Pia Viitanen ryöpytti kyselytunnilla hallitusta siitä, ettei se ole saanut yhtäkään tavoitteistaan toteutettua.

– Se, mitä on nähty, on EU-alueen suurin työttömyys, velan kasvattaminen edelleen ja se, että kaikista rikkaimmat saavat anteliaat veronkevennykset. Onko pääministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä oikein, että ministerin tuloluokassa hyödytään sata kertaa enemmän veronkevennyksistä kuin vaikkapa keskituloisen opettajan, insinöörin tai pienyrittäjän? Suurituloisimmat ovat tämän hallituksen erityisessä suojeluksessa, Viitanen kommentoi.

Viitanen kutsui ay-jäsenmaksun verovähennyksen poistoa ”kostoveroksi” ja haastoi hallitusta sen poistamisesta.

OPETTAJAT olivat puheenvuoroissa päivän sana muutenkin. OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron tiistainen eroilmoitus kokoomuksesta ja Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin ja muiden akateemisten liittojen paheksunta kokoomuksen sittemmin poistamasta somemainoksesta vaikutti asiaan.

– Hallituksen tavoite on paitsi ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, myös laskea ammatillisista järjestäytymisastetta ja lyödä ay-liike polvilleen. Voisitteko edes myöntää, että kampanja oli täsmällinen totuus kokoomuksen arvoista ja toimista, eikä mitään epäonnistunutta viestintää, kommentoi Minja Koskela (vas.).

Myös demarien Elisa Gebhard (sd.) kommentoi, ettei kokoomuksen tavoite ole missään vaiheessa ollut julkisen sektorin sopeuttaminen, vaan sen kurjistaminen.

– Te toimitte arvojenne mukaan: suurituloisille enemmän, kaikille muille vähemmän.

Tytti Tuppurainen (sd.) muistutti ”vippauksesta valtion eläkerahastoista ja velan kasvattamisesta, vaikka juuri sillä on perusteltu loputtomia pieni- ja keskituloisiin kohdistuvia leikkauksia”.

Niin ikään Antti Kurvinen (kesk.) ja monet muut oppositioedustajat nostivat esiin ay-jäsenmaksujen verovähennyksen ja työhuonevähennyksen poiston syövän käytännössä kaikki keskituloisten veronkevennykset.

SUURIN meteli syntyi heti kyselytunnin alkuun, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsui vastauspuheenvuorossaan opposition puheita valheiksi.

Eduskunnan puhekulttuurissa termi on erikseen kielletty.

Tapa juontaa juurensa parlamentarismin käytöskoodeihin aina 1 000-luvun alkuun asti. Tuolloin parlamentarismin emämaassa Iso-Britanniassa aristokratia omaksui ritarikoodiston: ritarin on suojeltava myös vertaistensa kunniaa.

Tästä syystä ritari ei koskaan saanut sanoa toista ­ritaria valehtelijaksi. Käytäntö elää yhä useimmissa Euroopan parlamenteissa, myös Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho huomautti ”v-sanan käytöstä”, jonka Purra kuittasi myöhemmin ”vahingoksi”. Häneltä vaadittiin salissa myös anteeksipyyntöä.

 

AVAINSANAT

Eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun Gazan sodasta

Eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun Gazan sodasta kahden viikon päästä, kertoo eduskunnan viestintä. Keskustelu pidetään torstaina 22. toukokuuta suullisen kyselytunnin jälkeen.

Taustalla on keskustelualoite, jonka 38 opposition kansanedustajaa teki jo joulukuussa. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Mai Kivelä (vas.), joka myös pitää ajankohtaiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron.

Keskusteluun osallistuu myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Kyseessä on ensimmäinen eduskunnan Gaza-keskustelu sen jälkeen, kun sota alkoi lokakuussa 2023.

Joulukuussa tehdyn aloitteen mukaan on tärkeää, että eduskunta keskustelee muun muassa siitä, miten Suomi voi tukea Gazan katastrofaalista humanitaarista tilannetta paremmin. Sittemmin humanitaarinen tilanne Gazassa on heikentynyt entisestään.

AVAINSANAT

”Aina parempi jutella nenätysten” – Orpo kutsui kokoomuksesta eronneen OAJ:n Murron kahville

Kokoomuksen sittemmin poistettu somepostaus sai Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron eroamaan puolueesta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että aikoo kahvitella kokoomuksesta eronneen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron kanssa.

-  Tapani toimia on se, että hankalistakin kysymyksistä on aina parempi jutella nenätysten. Siksi tämän kahvikutsun esitin, Orpo kertoi toimittajille eduskunnassa.

Murto kertoi tiistaina eroavansa puolueen jäsenyydestä siksi, että on sopimusyhteiskunnan puolustaja. Murto viittasi kokoomuksen sosiaalisessa mediassa julkaisemaan kuvaan, jossa vertailtiin liittoon kuuluvien ja liittoon kuulumattomien tulevia veronkevennyksiä.

Orpon mukaan kuvan tarkoituksena oli vastata opposition arvosteluun, jonka mukaan keskituloisten palkansaajien verotus ei kevenisi.

-  Siitä sai halutessaan sen kuvan, että siinä jotenkin kannustettiin eroamaan liitosta, Orpo sanoi.

-  Se ei missään tapauksessa ollut tarkoitus. Ei missään tapauksessa. Tarkoitus oli osoittaa, mitä veroratkaisu tarkoittaa erilaisille suomalaisille.

Kokoomus on sanonut poistavansa julkaistun kuvan keskustelun seurauksena.

Hallitus päätti toissa viikolla muun muassa keventää työn verotusta ja toisaalta poistaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Joissakin liitoissa ja oppositiossa on pelätty, että näiden yhteisvaikutuksena veronkevennysten merkitys keskituloisille on vähäinen.

ORPO korosti toimittajille, että kokoomus pitää palkansaajaliikettä tärkeänä. Hän totesi, että moni kokoomuslainen kuuluu liittoihin ja on aktiivisesti niiden toiminnassa mukana.

-  Palkansaajaliike tekee erittäin tärkeää työtä kehittäessään työelämää ja pitäessään palkansaajien puolia, Orpo sanoi ja korosti, ettei kokoomuksella ole mitään liikettä vastaan.

Hallituksen veroratkaisuja Orpo puolusti sanomalla, että hallitus haluaa palkansaajalle enemmän rahaa käteen palkasta.

-  Jokainen ihminen voi itse tehdä ratkaisunsa, käyttääkö hän sitten nämä enemmät palkkarahansa liiton jäsenyyteen vai johonkin muuhun.

Anni Keski-Heikkilä, Saila Kiuttu / STT
AVAINSANAT