Äitiyspakkauksen pallo tulee todeksi vuonna 2026 – tämä pallosta tiedetään nyt

Jo kesällä puhutti hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan äitiyspakkaukseen on tulossa pallo.

Kelan äitiyspakkauksen suunnittelija Veera Petäjä kertoo nyt Demokraatille, että kirjaus on muuttumassa todeksi, sillä pallo lisätään vuoden 2026 äitiyspakkauksen tarjouspyyntöön.

Petäjän mukaan vielä ei ole tiedossa, minkälainen pallo äitiyspakkaukseen tulee. Hän sanoo, että asiassa konsultoidaan asiantuntijoita. Koska kohderyhmänä ovat pienet vauvat, pallon turvallisuus ja hyödyllisyys on selvitettävä Petäjän mukaan tarkoin.

– Jos vain kovalla kiireellä pyytäisimme pallosta tarjouksia, emme ehtisi riittävästi perehtyä kaikkiin asioihin.

– Meillä on tällä hetkellä jo käynnissä vuoden 2025 äitiyspakkauksen kilpailutus, joten pallo ei ehtinyt tälle kierrokselle mukaan. Pian aletaan valmistella vuoden 2026 äitiyspakkauksen kilpailutusta, johon tämä sitten aikanaan lisätään kun tietoa on saatu kerättyä lisää.

– Olemme keskustelleet turvallisuusasioista, pallon ominaisuuksista, kuten esimerkiksi koosta ja materiaalista sekä palloon liittyvistä muista mahdollisista ominaisuuksista. Tietysti paljon määrittää se, mitä meille tarjotaan. Mahdotonta ennustaa, mitä yritykset aikanaan tarjoavat.

Myös äitiyspakkauksen tulevien vaatteiden osalta määritellään tarkkaan niiden ominaisuudet. Samaa koskee siis myös palloa, mutta tarkkoja vaateita pallon ominaisuuksista ei vielä tiedetä.

– Koska kyseessä on lelu, sitä koskee ihan oma lainsäädäntönsä, Petäjä toteaa.

HALLITUSOHJELMA pyrkii tukemaan pallolla äitiyspakkauksessa perheiden liikunnan edistämistä.

Petäjä ei osaa vastata, onko kyseessä silkka lelupallo vai esimerkiksi jonkin urheilulajin palloa muistuttava pallo. Hän muistuttaa, että äitiyspakkaus on tarkoitettu vastasyntyneiden lasten tarpeisiin ja pallon pitäisi soveltua hyvin pienelle lapselle.

Laissa todetaan, että Kansaneläkelaitos määrää avustuksen saajan ja vastasyntyneen lapsen tarve huomioon ottaen äitiyspakkauksen sisällöstä.

– Julkisen keskustelujen perusteella pallolla on tarkoitus edistää perheiden liikkumista ja lasten liikkumista. Täytyy huomioida äitiyspakkauksen tarkoitus, se on tarkoitettu juuri elämänkohtaan, jossa vauva syntyy.

Äitiysavustukseksi voi valita joko äitiyspakkauksen tai 170 euron verottoman rahasumman. Rahamäärä on kiinteä eikä se Kelan tietojen mukaan ole nousemassa.

Demokraatti kysyikin Kelasta, onko pallon tulo äitiyspakkaukseen vain positiivinen asia vai tarkoittaako se sitä, että joudutaan jättämään vastaavasti jotakin muuta tärkeää äitiyspakkauksesta pois.

– Kun uusia tuotteita, kuten nyt pallo, tulee ottaa mukaan, joudumme totta kai miettimään, mitä kaikkea rahalla pakkaukseen saa. Joten voi sanoa, että joudumme ehkä jättämään jotain muuta pois. Mehän Kelassa seuraamme tarkkaan äitiyspakkauksesta saatavia palautteita ja teemme myös kattavia kyselyitä äitiyspakkauksen saaneille asiakkaille. Ja siltä pohjalta lähdemme aina miettimään tarjouspyyntöä, mitä asiakkaat kaipaavat äitiyspakkaukseen, mitkä tuotteet on koettu hyödyllisemmiksi ja mitkä ei. Äitiyspakkaukseen ollaankin hyvin tyytyväisiä kyselyjemme mukaan, Kelan perhe-etuuksien etuuspäällikkö Johanna Aholainen vastaa.

Veera Petäjä pohtii, että ihan yleiselle pakkauksen arvonkorotukselle voisi olla tarvetta. Pakkauksessa on yli 20 tuotetta vähemmän kuin mitä esimerkiksi 3-4 vuotta sitten, koska yleinen hintojen nousu on ollut niin voimakasta.

– Totta kai olemme kiinnittäneet myös enemmän huomiota siihen, että tuotteet olisivat pitkäikäisiä ja laadukkaita. Ei ole ekologisesti kestävää ostaa heikkolaatuisia tuotteita, Petäjä toteaa.

AHOLAINEN pohtii, että vielä ei voi sanoa, laskeeko muiden tuotteiden määrä pakkauksessa pallon myötä.

– Riippuu ihan siitä, millä hinnalla tuotteita pakkaukseen saadaan. Teoriassa tuotteiden määrä voi myös kasvaa, riippuen siitä minkä hintaisia tarjouksia saamme. Äitiyspakkauksen hankinnassa painotamme laatua, emme niinkään hintaa.

Siihen Aholainen ei osaa vastata, miten tärkeitä esimerkiksi pakkauksen vaatteet voivat olla pienituloisille.

– Tästä itsellä ei ole tuloluokitttain tietoa. Toki voimme päätellä, että lapsiperheköyhyyden lisääntyessä pakkaus on entistä tärkeämpi ja keskeinen apu vauvan syntyessä.

Äitiysavustuksen arvo nousi 30 euroa 170 euroon vuonna 2018.

– Tämän jälkeen inflaatio on kuitenkin kurittanut pakkausta rajusti ja kyllä tarvetta olisi nostaa pakkauksen arvoa. Tuotteiden määrä on laskenut rajusti viime vuosina. Toki osasyynä tässä on inflaation lisäksi laadun painottaminen hinnan sijaan. Inflaatio toivottavasti talttuu ja saamme turvattua pakkaukseen jatkossakin perustarvikkeet, Aholainen toteaa.

Vaikka äitiyspakkauksessa olisi tarvetta monille asioille, Aholainen toteaa, että sinänsä kannustaminen liikkumiseen perheen kesken on tärkeä ja kannatettava asia.

Kuten Petäjä myös Aholainen vahvistaa, että vielä ei tiedetä, millainen pallo äitiyspakkaukseen tulee.

– Kela tekee tässä yhteistyötä Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) ja esimerkiksi fysioterapeuttien kanssa. Mehän emme voi valita pakkaukseen mitä tahansa palloa vaan pallon tulee olla sellainen, ettei siitä irtoa mitään vauvan suuhun, väriaineita, pallon tulppaa tai muuta. Äitiyspakkaushan on tarkoitettu vauvoille ja jokaisen tuotteen tulee olla turvallinen vauvoille, jotka maistelevat kaikkea. Vaikkakin sitä tosiasiassa käytettäisiin vasta taaperoiässä.

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäen urheiluopiston toimet markkinaoikeuteen

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäellä toimivan Suomen Urheiluopiston toimintaa markkinaoikeuteen, kertoi Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV tiedotteessa maanantaina.

Kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kiellettäväksi vaaditaan lomapaketit, joissa asiakkaalta peritään maksu etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu lain edellyttämää maksukyvyttömyysvakuutta. Kiellolle vaaditaan 100  000 euron uhkasakkoa.

OPISTOLLA ja kuluttaja-asiamiehellä on erilaiset näkemykset palveluiden luonteesta. Kuluttaja-asiamies katsoo, että palvelut ovat kuluttajille tarjottavia matkapalveluita. Opisto pitää palveluita koulutuksina, jolloin asiakkaat olisivat asemaltaan opiskelijoita.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ylläpitää opiston toimintaa. Vierumäki Sports vastaa muun muassa myynti-, markkinointi- ja asiakaspalvelutoiminnoista alueella.

Raportti: Valtaosa Suomen uimavesistä erinomaisia tai hyviä – Sisävedet rannikkoa paremmassa kunnossa

Uimaveden laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla.

Suomen yleisten rantojen uimavesistä 93 prosenttia on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, kertoo THL tiedotteessa. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena.

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttyyn luokkaan kuului 12 rantaa. Kolmella uimarannalla uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Tiedot selviävät Euroopan ympäristökeskuksen uimavesiraportista.

Sisämaassa uimavesi luokiteltiin laadultaan useammin erinomaiseksi tai hyväksi kuin rannikolla.

Tulosta selittää tyydyttäväksi luokiteltujen uimavesien kasvanut osuus rannikon uimarannoilla. Tyydyttävään luokkaan kuuluvista uimavesistä kaksi oli sisämaan uimarannalla ja kymmenen rannikon uimarannalla. Kaikki kolme huonoksi luokiteltua uimavettä olivat rannikon uimarannalla.

-  Edelliseen seurantakauteen verrattuna huonojen uimarantojen osuus on ilahduttavasti vähentynyt. Parhaimpiin uimavesiluokkiin kuuluvien uimavesien osuus on vähentynyt ja tyydyttävien osuus kasvanut erityisesti rannikolla, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus tiedotteessa.

Zacheuksen mukaan esimerkiksi uimaveteen päätyneet jätevedet ja eläinten ulosteet voivat huonontaa uimaveden laatua. Hän muistuttaa, että rannikon uimavesiin sovelletaan tiukempia laadun raja-arvoja.

UIMAVEDEN laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla. Sinilevän esiintymistä ei oteta huomioon uimavesiluokan määrittämisessä.

Uimaveden laatua on arvioitu rannoilla, joita on seurattu jo usean kesän ajan.

Neljä uutta uimarantaa jäivät ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut seurattu vielä riittävän pitkään.

THL raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Maanantaina julkaistu raportti perustuu uimakausien 2021‒2024 seurantaan.

Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä noin 22  000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.

Opiskelijajärjestöt: Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen – Kansainvälisten opiskelijoiden syrjiminen lopetettava

Opiskelijajärjestöjen mukaan kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat hallitukselta ja työnantajilta toimia kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisen taakan ja työllistymisvaikeuksien helpottamiseksi.

Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisista haasteista on raportoitu kevään aikana useaan otteeseen mediassa. Samok ja SYL kertaavat yhteisestä kannanotossaan, että Suomessa opiskelee yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista kasvaa kovaa vauhtia.

Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksellä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta aletaan 1. elokuuta 2026 alkaen periä korkeampia koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja.

Tiedotteen mukaan ne voivat nousta tietyillä aloilla jopa 28 000 euroon vuodessa. Lisäksi opiskelijoilla tulee olla 800 euroa käytössä kuukausittain elinkustannusten kattamiseen sekä yksityinen vakuutus opiskellessaan Suomessa.

Kasvavat kustannukset pakottavat opiskelijat työskentelemään opintojen ohessa, mikä ei kuitenkaan ole kestävä, tai aina edes mahdollinen ratkaisu. Opiskeluperustaisella oleskeluluvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi työskennellä keskimäärin 30 tuntia viikossa vuoden aikana.

KANNANOTOSSA muistutetaan, että työpaikan löytäminen Suomesta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa erityisesti ilman kotimaisten kielten osaamista.

– Suomessa arviolta 75 prosenttia avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mikä tarkoittaa, että niistä ei ilmoiteta julkisesti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että vieraskielinen nimi johtaa harvempiin työhaastattelukutsuihin, siinä todetaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen elinkustannukset ovat myös Euroopan korkeimpien joukossa. Samanaikaisesti opiskelija-asunnoista on huutava pula eri puolilla maata, mikä lisää kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon haasteita.

JÄRJESTÖT muistuttavat myös, että Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee.

– Työllistymisen ollessa haastavaa ja elinkustannusten korkeita, vastavalmistuneet kansainväliset opiskelijat ajetaan etsimään työmahdollisuuksia ja parempia elinolosuhteita Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät toimi niin kuin ne oli tarkoitettu – lukukausimaksuja kun perusteltiin kannustimena Suomeen jäämiselle ja työllistymiselle, tiedotteessa sanotaan.

Samokin ja SYLin näkemys on, että kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa taloudellisia haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

TIEDOTTEEN mukaan niitä voisivat olla kansainvälisten opiskelijoiden pääsy tutkintoon tähtäävien korkeakouluopintojen suorittamista taloudellisesti tukevien kannustimien piiriin ja tukipalvelujen tarjoaminen valmistumisen jälkeen.

Työnantajien tulisi uudelleenarvioida korkean kotimaisen kielitaidon välttämättömyyttä työnsaannissa ja lisätä anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käyttöä.

Lisäksi tulisi luoda kannustimia työnantajien tarjoamille kielikoulutuksille, puuttua aktiivisesti syrjintään työnhaussa ja kehitettää kattava, korkeakoulujen autonomiaa kunnioittava apurahajärjestelmä.

– Korkeakoulujen on myös vahvistettava työelämäpalvelujaan ja varmistettava eettisesti toimiva opiskelijarekrytointi. Kansainvälisille hakijoille on tarjottava realistinen kuva opiskelusta ja elämisestä Suomessa, tiedotteessa painotetaan.

 

Avustuspetosepäily Karjalan kielen seurassa johti syytteisiin

Syyttäjä on nostanut kahta ihmistä vastaan syytteet Karjalan kielen seuraan liittyvistä rikosepäilyistä. Konkurssiin ajautuneen seuran epäillään käyttäneen valtion avustuksia väärin.

Toimintansa lopettaneen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa ja entistä sihteeriä vastaan on nostettu syytteet törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, kertoo Syyttäjälaitos.

Karjalan kielen asemaa parantamaan perustetun yhdistyksen viimeisenä puheenjohtajana toimi Suomen ortodoksisen kirkon entinen arkkipiispa Leo eli Leo Makkonen.

Hän on aiemmin kommentoinut kirkon Aamun koitto -lehdelle, että Karjalan kielen seuran toiminta ei ole liittynyt kirkon toimintaan, vaan kyseessä on ollut arkkipiispa Leon osalta hänen vapaa-aikaansa kuuluva asia.

Epäilyt ovat koskeneet opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien erityisavustusten saantiin, määrään ja käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä sekä avustusten kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyviä epäselvyyksiä.

Yhdistys ajautui konkurssiin vuonna 2020.

SYYTTÄJÄN mielestä Karjalan kielen seuran puheenjohtaja ja entinen sihteeri ovat käytännössä viime kädessä tienneet ja vastanneet yhdistyksen talousasioista.

Molemmat ovat Syyttäjälaitoksen mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Epäiltyinä on kuultu muitakin henkilöitä, jotka olivat yhdistyksen hallituksen jäseniä vuosina 2017-2020. Heidän osaltaan syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen riittävän näytön puuttumisen vuoksi.

Syytteen saanut yhdistyksen sihteeri jätti sihteerin tehtävänsä vuonna 2019.

Syyttäjälaitoksen tiedotteessa ei kerrota, miten suurista rahasummista rikosepäilyissä on kyse. Tutkintaa johtanut rikoskomisario kertoi viime syksynä Ylelle, että maaliskuun 2017 ja syyskuun 2020 välisenä aikana Karjalan kielen seura sai avustuksia kaikkiaan noin 565  000 euroa.

Tapaus käsitellään aikanaan Itä-Suomen käräjäoikeudessa. Yhdistys perustettiin Joensuussa vuonna 1995.

Entinen arkkipiispa Leo ei maanantai-iltapäivään mennessä vastannut STT:n yhteydenottopyyntöön. Poliisitutkinnan aikana hän on sanonut muun muassa Ylelle, että ei halua kommentoida tutkintaa millään tavoin.

Näin juhannusviikonloppu työllisti ensihoitoa ja poliisia – hätäilmoituksia tehtiin kuitenkin hieman viime vuotta vähemmän

Hätäkeskuslaitos vastaanotti juhannusaaton ja sunnuntain välisenä aikana lähes 25 000 hätäilmoitusta, kertoo Hätäkeskuslaitos. Ilmoituksista noin puolet välitettiin tehtäväksi viranomaisille.

Juhannusviikonloppu aiheutti eniten tehtäviä ensihoidolle ja poliisille. Työtä aiheuttivat muun muassa kaatumiset ja muut sairastumiset, häiriökäyttäytyminen, rintakivut ja hengitysvaikeudet.

Kesän juhlat ovat Hätäkeskuslaitoksen mukaan perinteisesti kiireistä aikaa hätänumerossa. Juhannuksena ne näkyvät ruuhkahuippuina, jolloin hätäpuheluita tulee runsaasti samaan aikaan.

Hätäilmoituksia tehtiin hieman viime vuotta vähemmän. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin juhannuksena hieman yli 28 000.

AVAINSANAT