Arkkipiispa Tapio Luoma kiistää STT:lle, että piispainkokouksen tällä viikolla samaa sukupuolta olevien vihkimisestä laadittu ohje olisi jonkinlainen ohituskaista kirkolliskokouksen viime kuun päätökselle, jossa se hylkäsi esityksen kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä.
- Julkisuudessa on esiintynyt arveluja siitä, että piispainkokous olisi jollain tavalla ohittanut kirkolliskokouksen päätöksen, mutta missään tapauksessa omasta mielestäni siitä ei ole kysymys. Edelleenkin meidän kirkossamme on vallalla se tulkinta avioliitosta, joka on tähänkin asti ollut, eli että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Samaan aikaan realiteetti on se, että myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiä tehdään papiston toimesta.
Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous linjasi pastoraalisessa ohjeessaan, ettei samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä tai siunaamisesta koidu papille seuraamuksia. Ohjeen on tarkoitus tuoda selkeyttä tilanteisiin, joissa samaa sukupuolta oleva pari pyytää avioliittoon vihkimistä tai siunaamista. Aloitteen ohjeen antamisesta teki arkkipiispa Luoma.
Piispainkokous ehdotti viime keväänä kirkkojärjestykseen kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallia. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä.
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hylkäsi viime kuussa esityksen äänin 62 puolesta ja 40 vastaan. Kuusi edustajaa äänesti tyhjää. Ehdotuksen hyväksyminen olisi tarkoittanut, että kirkko tunnustaisi virallisesti myös samaa sukupuolta olevien avioliiton.
Muutokseen olisi tarvittu 77 edustajan eli kolmen neljäsosan tuki.
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.
Meillä kirkossa on pitkään ollut pappeja, jotka ovat vihkineet avioliittolain perusteella myös samaa sukupuolta olevia pareja ja ne ovat juridisesti päteviä.
PIISPAINKOKOUKSEN pääsihteerin Kari Kopperin mukaan pastoraalinen ohje laadittiin ensisijaisesti vastaamaan nykytilanteeseen, jossa kirkolliskokous ei teknisesti hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoja, mutta käytännössä samaa sukupuolta olevia pareja vihitään ilman seuraamuksia papeille.
- Realismia on, että meillä kirkossa on pitkään ollut pappeja, jotka ovat vihkineet avioliittolain perusteella myös samaa sukupuolta olevia pareja ja ne ovat juridisesti päteviä, Kopperi sanoo.
Kopperi on toinen pastoraalisen ohjeen laatija ja allekirjoittaja.
Vuonna 2017 hyväksytyn avioliittolain myötä kirkon piirissä on ajateltu avioliitosta eri tavoin ja monet papit ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja. Piispainkokous on jo vuonna 2020 todennut, että tuomiokapitulien on syytä harkita pidättyväisyyttä seuraamusten määräämisessä näille papeille.
- Tässä tilanteessa pidettiin tarkoituksenmukaisena, että annettaisiin tämä pastoraalinen ohje, Kopperi sanoo.
Arkkipiispa Luoman mukaan ohje ei tule käytännössä muuttamaan nykytilannetta samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä kirkossa.
- Tämä on ennen muuta piispojen analyysi nykytilanteesta ja siitä, mikä on tällä hetkellä realiteetti juridisesti ja käytännön tasolla. Lisäksi ohjeessa todetaan, että jos pappi saa pyynnön vihkiä samaa sukupuolta olevalta parilta, niin silloin on tärkeää kohdata tämä pariskunta kunnioittavasti.
Ohjeistus ei luo velvoitetta papille vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, Luoma lisää.
- Eikä tämä ohjeistus myöskään muuta kirkon nykyistä avioliittokäsitystä.
Ohjeistus ei Kopperin mukaan käytännössä oikeastaan muuta tilannetta aiemmasta.
Erona aiempaan ohje sisälsi kuitenkin muun muassa piispainkokouksen näkemyksen, että avioliittoon vihkiminen ja siihen siunaaminen ovat kirkollisia toimituksia ja sitä kautta sopivat kirkkotilaan.
- Seurakunnilla on harkitsemisen mahdollisuus siinä, miten seurakunnan tiloja käytetään. Tämä ohjeistus antaa seurakunnille viestin, että erillispäätökset siitä, avaammeko kirkkomme myös kaikkien parien vihkimiseen, eivät välttämättä olisi tarpeellisia ollenkaan.
Luoma vertaa nykyistä tilannetta kirkon sisällä kiistaan eronneiden uudelleen vihkimisestä.
KOPPERIN mukaan ohjeen antamisesta keskusteltiin myös kirkolliskokouksessa, kun se käsitteli kirkkojärjestyksen muutosesitystä.
- Silloin siellä esitettiin, että päätökseen olisi lisätty ponsi, jossa olisi pyydetty piispainkokousta antamaan tällainen pastoraalinen ohje. Se sai kirkolliskokouksessa enemmistön. Mutta kun lakivaliokunta asiaa vielä tarkasteli, se totesi, että tällaiseen lainsäädäntöprosessiin ei ole hyvä lisätä muita ponsia, minkä vuoksi se jätettiin lopullisesta esityksestä pois.
Samalla lakivaliokunta Kopperin mukaan kuitenkin totesi, että pastoraalisten ohjeiden antaminen kuuluu piispainkokouksen perustehtävään.
Myöskään Kopperin mukaan piispainkokous ei ole pyrkinyt ohjeistuksella asettumaan vastoin kirkolliskokouksen viime kuun päätöstä.
- Piispainkokous on päätöksessään pyrkinyt toimimaan niin, että se ei menisi vastoin kirkolliskokouksen varsinaisia päätöksiä tai tekisi päätöksiä asioista mitkä kuuluvat kirkolliskokoukselle.
Hän kuitenkin tunnistaa, että piispainkokouksen ohjeistus on herättänyt muun muassa nettikeskusteluissa eriäviä mielipiteitä.
- Jotkut tulkitsevat asiaa toisin kuin piispainkokous on asiaa ajatellut. Myöskin yhdessä piispainkokouksen eriävässä mielipiteessä tulkittiin, että nyt ikään kuin olisi astuttu kirkolliskokouksen mandaatille. Piispainkokouksen enemmistö ei kuitenkaan ollut tätä mieltä.
LUOMA vertaa nykyistä tilannetta kirkon sisällä kiistaan eronneiden uudelleen vihkimisestä.
- Sekin hyvin pitkälti aikanaan myös eteni käytännön sanelemana. Piispainkokous toteaa, että tässä on nyt parhaillaan menossa oikeustilamuutos.
Luoma korostaa, että kirkolliskokous ei hyväksynyt ehdotusta kahdesta erilaisesta avioliittokäsityksestä.
- Toisaalta kirkolliskokouksen selkeä enemmistö oli kuitenkin piispainkokouksen esityksen kannalla ja sekä lakivaliokunta että perustevaliokunta katsoivat, että ehdotus kahdesta avioliittokäsityksestä on ihan mahdollista sekä teologisesti että juridisesti. Tämä sitten on tietenkin keskeinen tekijä siinä, miksi oikeustilan katsotaan olevan tällä hetkellä muutoksessa.
Aliisa Uusitalo / STT
