AfD haastaa Saksan tiedustelupalvelun oikeuteen äärioikeistomääritelmästä – Trumpin hallinto jatkaa puolueen tukemista ja maan sisäpolitiikkaan sekaantumista

Saksassa osoitettiin mieltä nyt äärioikeistolaiseksi luokiteltua AfD:tä vastaan viime helmikuussa.

Saksassa Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) haastaa maan tiedustelupalvelun oikeuteen sen tekemästä puolueen määrittelystä. Saksan tiedustelupalvelu ilmoitti perjantaina muuttaneensa puolueen luokituksen äärioikeistolaiseksi ryhmäksi.

AfD:n edustajan mukaan se on jättänyt asiaa koskevan haasteen oikeuteen Kölnissä.

Aiemmin puolue oli liittovaltiotasolla luokiteltu epäillyksi ääriryhmäksi. Se on ollut viranomaisten tarkkailussa demokratian vastaisen ja äärioikeistolaisen toiminnan takia. Vahvistetusti äärioikeistolaiseksi puolue on aiemmin luokiteltu vain Thüringenin, Saksin ja Saksi-Anhaltin osavaltioissa.

YHDYSVALTAIN ulkoministeri Marco Rubio arvosteli perjantaina jyrkästi Saksaa päätöksestä.

-  Saksa antoi juuri tiedustelupalvelulleen uusia valtuuksia tarkkailla oppositiota. Se ei ole demokratiaa, vaan tyranniaa valepuvussa. Saksan tulisi kääntää kurssiaan, Rubio kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Saksan ulkoministeriö vastasi myöhemmin poikkeuksellisesti suoraan Rubiolle X:ssä.

-  Tämä on demokratiaa. Päätös tehtiin perusteellisen ja puolueettoman tutkinnan jälkeen perustuslakimme suojelemiseksi.

Helmikuussa Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance valitti Münchenissä pitämässään puheessa, että sananvapaus Euroopassa on kaventumassa. Hän mainitsi esimerkkinä tästä nimenomaan Saksan. Vance myös tapasi AfD:n johtajan Alice Weidelin.

Toinen kerta toden sanoi – Merz valittiin Saksan liittokansleriksi

Saksassa liittopäivät on valinnut kristillisdemokraattien Friedrich Merzin maan liittokansleriksi, kun se äänesti asiasta toista kertaa tänään.

Merz valittiin 325 äänellä, kun valituksi tulemiseen tarvittiin 316 ääntä. Äänestyksessä valintaa vastusti 289 kansanedustajaa, yksi pidättäytyi äänestyksestä ja kolme ääntä hylättiin.

Merz koki aiemmin tiistaina yllättävän takaiskun, kun häntä ei valittukaan liittopäivien ensimmäisessä äänestyksessä liittokansleriksi. Yleensä äänestys on tässä vaiheessa pelkkä muodollisuus.

Ensimmäisellä äänestyskierroksella Merz sai vain 310 ääntä, eli hän jäi kuuden äänen päähän tarvittavasta äänimäärästä.

Liittopäivillä on 630 kansanedustajaa. CDU/CSU:lla ja sosiaalidemokraateilla, jotka ovat jo aikaisemmin sopineet hallitusyhteistyöstä, on nykyisillä liittopäivillä 328 paikkaa.

Merzin jääminen rannalle ensimmäisellä kierroksella oli erittäin epätavallista, sillä saksalaislehti Tagesspiegelin mukaan vuonna 1949 perustetun Saksan liittotasavallan historiassa liittokanslerilta ei koskaan ole jäänyt uupumaan tarvittava enemmistö ensimmäisellä kierroksella.

UUDEN kiireellisen äänestyksen järjestämiseksi tarvittiin liittopäivien kahden kolmasosan enemmistö, kertoi esimerkiksi Spiegel. CDU/CSU:lle ja SPD:lle tämä enemmistö järjestyi vihreiden ja vasemmistopuolueen kanssa.

Vihreät kuitenkin sanoi, että puolue ei aio äänestää Merzin liittokansleriehdokkuuden puolesta. Myös vasemmistopuolue sanoi, että ei aio äänestää Merziä.

Spiegelin mukaan vasemmistopuolueesta kummasteltiin tänään, että CDU tukeutui siihen kansleriäänestyksen uudelleen järjestämiseksi. Lehden mukaan kristillisdemokraatit ei ole tehnyt vasemmistopuolueen kanssa liittovaltiotasolla yhteistyötä vuosiin.

Taustalla on kristillisdemokraattien vuonna 2018 tekemä päätös (saks. Unvereinbarkeitsbeschluss), jonka mukaan puolue ei tee yhteistyötä vasemmistopuolueen kanssa. Samaisen päätöksen nojalla CDU kieltäytyy yhteistyöstä myös äärioikeistolaisen AfD-puolueen kanssa.

Vasemmistopuolueen riveistä todettiinkin tiistaina, että Saksan hallitus ei tule olemaan toimintakuntoinen koko kautensa ajan, jos se ei kumoa vuoden 2018 päätöstä.

ÄÄRIOIKEISTOLAINEN AfD vaati heti äänestystuloksen selvittyä uusia vaaleja valinnan kariutumisen vuoksi. AfD:n johtaja Alice Weidel luonnehti äänestystulosta ”hyväksi päiväksi Saksalle” ja vaati, että Merzin on nyt siirryttävä syrjään.

Merz on luvannut laittaa kuntoon Saksan infrastruktuurin ja asevoimat satojen miljardien lisärahoituksen turvin. Hallituksen urakkaa helpottaisi se, että liittopäivät päätti aiemmin höllentää Saksan julkisten menojen kasvattamista estänyttä tiukkaa velkajarrua. Toisaalta Saksan talous on ollut pitkään vaikeuksissa ja orastava kasvu on vielä heikkoa.

Kokoomuksen ex-kuntapoliitikolle terrorismiepäily – johti Biafran kapinaa etänä Suomesta

Vanhoissa kartoissa itäisen Nigerian reunalla olevaa Biafran aluetta kutsutaan myös nimillä Biafara tai Biafar.

Keskusrikospoliisi (KRP) on saanut valmiiksi laajan terrorismirikoksiin liittyvän esitutkinnan. Yhtä ihmistä epäillään terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta ja terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen.

Epäilty on nigerialaistaustainen, pitkään Lahden kunnalliselämässä toiminut ja kokoomusta edustanut paikallispoliitikko Simon Ekpa. Hänet vangittiin marraskuussa 2024 ja hän on yhä vangittuna.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Otto Hiltunen kertoo STT:lle, että epäillyt rikokset ajoittuvat vuoden 2021 ja marraskuun 2024 välille.

Esitutkinnan aikana tehtiin yhteistyötä Nigerian viranomaisten kanssa, koska epäiltyjen rikosten toiminnan seurausten epäillään Hiltusen mukaan ilmenneen Nigeriassa. Hiltunen sanoo, että epäillyn epäillään yllyttäneen henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuviin rikoksiin Nigeriassa.

Esitutkinnan aikana vangittuna oli myös neljä muuta ihmistä, joita epäillään terrorismirikoksen rahoittamisesta. Heidät on sittemmin vapautettu.

EKPA ON OLLUT aktiivinen Kaakkois-Nigeriassa sijaitsevan Biafran alueen itsenäisyyttä ajavassa IPOB-separatistiliikkeessä. Ennen kiinniottoa Ekpa muun muassa kehotti laajaa sosiaalisen median seuraajajoukkoaan boikotoimaan vaaleja Nigeriassa.

Suomen Kuvalehden maaliskuussa 2024 julkaiseman jutun mukaan IPOB lakkautettiin, minkä jälkeen syntyi niin sanottu Biafran pakolaishallitus.

-  Eli kaikki IPOB:n jäsenet ovat nykyään Biafran pakolaishallituksen puolella, paitsi muutama, Ekpa sanoi lehden haastattelussa.

SK:n mukaan Ekpa on Biafran pakolaishallituksen ”pääministeri”. Pakolaishallituksella on lehden mukaan oma armeija ja maaliskuussa se päätti poliisivoimien perustamisesta.

Pakolaishallituksella on ollut sivukanslia Helsingin Käpylässä, jutussa sanotaan.

Biafra on yrittänyt itsenäistyä aiemminkin. Yritys vuonna 1967 johti sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 1970 asti ja vaati yli miljoonan ihmisen hengen.

Teksti: STT / Simu Perälä

Merz koki tiistaina yllättävän takaiskun – AfD:n johtaja: ”Hyvä päivä Saksalle”

Saksassa kristillisdemokraattien liittokansleriehdokas Friedrich Merz koki tiistaina yllättävän takaiskun, kun häntä ei valittukaan Saksan parlamentin, liittopäivien, ensimmäisessä äänestyksessä liittokansleriksi.

Yleensä äänestys on tässä vaiheessa pelkkä muodollisuus.

Tullakseen valituksi Merz olisi tarvinnut 316 ääntä, mutta hän sai vain 310 liittopäiväedustajan tuen. Valintaa vastusti 307 kansanedustajaa, kolme pidättäytyi äänestyksestä, yksi ääni hylättiin ja yhdeksän edustajaa oli poissa.

Liittopäivillä on 630 kansanedustajaa. Kristillisdemokraateilla ja sosiaalidemokraateilla, jotka ovat jo aikaisemmin sopineet hallitusyhteistyöstä, on nykyisillä liittopäivillä 328 paikkaa.

Äärioikeistolainen AfD-puolue vaati heti äänestystuloksen selvittyä uusia vaaleja valinnan kariutumisen vuoksi. AfD:n johtaja Alice Weidel luonnehti äänestystulosta ”hyväksi päiväksi Saksalle”, ja vaati, että Merzin on nyt siirryttävä syrjään.

Valinnasta äänestetään vielä kahdella äänestyskierroksella. Viimeisellä kierroksella valintaan riittää yksinkertainen enemmistö.

Saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitungin mukaan toista kierrosta ei järjestettäisi enää tiistaina.

Merzin jääminen rannalle oli erittäin epätavallista, sillä saksalaislehti Tagesspielin mukaan edellisen kerran liittokanslerilta jäi uupumaan tarvittava enemmistö ensimmäisen kierroksen jälkeen vuonna 1949.

Juttua päivitetty kauttaaltaan äänestystuloksen saamisen jälkeen 6.5. klo 13.13.

AVAINSANAT

Tarkkailijat: Romanian presidentinvaalien ensimmäinen kierros sujui asiallisesti – Kakkoskierroksesta odotetaan tiukkaa taistoa

Etyjin mukaan äänestäjien oikeuksia kunnioitettiin Romanian presidentinvaaleissa, mutta sekä äänestäjät että ehdokkaat tarvitsevat laajempaa läpinäkyvyyttä ja oikeusturvaa

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin mukaan Romanian presidentinvaalien ensimmäinen kierros eilen sujui hyvin. Järjestön mukaan vaaleissa kunnioitettiin vapautta kokoontua ja järjestäytyä.

-  Äänestäjien oikeuksia kunnioitettiin ja vaalit sujuivat tehokkaasti. Mutta sekä äänestäjät että ehdokkaat tarvitsevat laajempaa läpinäkyvyyttä ja oikeusturvaa, Etyjin erityiskoordinaattori Lucie Potuckova sanoi.

-  Havaitsimme, että kampanjointisääntöjen monimutkaisuus vähensi perinteistä kampanjatoimintaa. Se johti kampanjoinnin siirtymiseen lähes kokonaan verkkoon tehokkaan valvonnan ulkopuolelle, Potuckova lisäsi.

Etyjin raportissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Romanian mediakenttä on monimuotoinen ja siellä on laaja valikoima julkisia ja yksityisiä mediatoimijoita. Sen sijaan raportin mukaan tiedotusvälineiden monipuolisuutta heikentää poliittisten puolueiden laaja ja läpinäkymätön rahoitus.

Tarkkailuvaltuuskunnan mediaseuranta havaitsi, että Romanian yleisradioyhtiö noudatti yleisesti sen lakisääteistä velvoitetta ja tarjosi kaikille ehdokkaille tasapuolisesti lähetysaikaa. Samalla vaalikampanjoista uutisointi sekä julkisilla että yksityisillä medioilla oli rajoitettua ja epäselvät määräykset hämärsivät vapaan ja maksetun lähetysajan eroa.

ROMANIAN presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voitti radikaalioikeistoehdokas George Simion. Simion johtaa oikeistoa ja äärioikeistoa telttaansa yhdistävää radikaalioikeistolaista AUR-puoluetta.

Romanian vaaliviranomaisten mukaan Simion sai sunnuntaina järjestetyissä vaaleissa äänistä noin 41 prosenttia.

-  Teimme tänään historiaa yhdessä, Simion sanoi vaali-iltana.

-  Varkaat ulos, antakaa kansallismielisten tulla, hän jatkoi puolueensa vaalikatsomossa näytetyllä videoviestillä.

Toisella kierroksella hän kohtaa pääkaupunki Bukarestin EU-myönteisen pormestarin Nicusor Danin, joka sai noin 21 prosenttia äänistä. Ensimmäisellä kierroksella ehdolla oli kaikkiaan yksitoista ehdokasta.

Vaalien toinen kierros on määrä järjestää kahden viikon päästä sunnuntaina.

UUTISTOIMISTO AFP:n haastattelema romanialainen valtiotieteen professori Sergiu Miscoiu uskoo, että EU-kriittisen Simionin ja Danin toinen kierros tulee olemaan tiukka.

Muut asiantuntijat ovat nostaneet myös esille, että Romanian EU-myönteisten leirissä on ollut kahtiajakoa muun muassa vihamielisten syytösten vuoksi.

Simion taas nousi mitätöidyiksi julistetuissa viime vuotisissa presidentinvaaleissa eniten ääniä keränneen Calin Georgescun tilalle populistioikeiston ääniharavaksi. Maan perustuslakituomioistuin mitätöi edellisten vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksen joulukuussa Venäjän vaikutuskampanjan vuoksi. Romanian keskusvaalilautakunta esti Georgescua asettumasta ehdolle uusintavaaleissa.

Simion tunnustautuu suureksi presidentti Donald Trumpin ihailijaksi ja esiintyy usein Trumpin ”Make America Great Again” -iskulauseella koristetussa lippalakissa.

Hän on kuvannut itseään maltillisemmaksi kuin Georgescu, mutta arvostelee Georgescun tavoin EU:ta ja ”epädemokraattisia Brysselin byrokraatteja”.

Simion syyttää EU:ta sekaantumisesta Romanian vaaleihin ja on luvannut palauttaa maan kunnian EU:n jäsenenä. Hän on monesti arvostellut Venäjää, mutta vastustaa Ukrainan avustamista ja haluaa Romanian vähentävän tukea ukrainalaisille pakolaisille.

USA:n talous taantuu – ”Inflaatio tai viimeistään tyhjät hyllyt kaupoissa pakottavat perumaan tullipäätöksiä”

Rahtiliikenne Kiinasta Yhdysvaltoihin väheni huhtikuussa 60 prosenttia, ja monessa satamassa on tyhjiä laivoja odottamassa toimeksiantoja.

Yhdysvaltain talouden ylle on nyt kerääntynyt poikkeuksellisen paljon tummia pilviä. Keskiviikkona kerrottiin Yhdysvaltain talouden supistuneen ensimmäisellä vuosineljänneksellä, eikä presidentti Donald Trumpin tuontitullien vaikutus näkynyt vielä luvuissa. Lisäksi inflaatio on tullien myötä taas kiihtymään päin.

Kuinka pahasti maailman suurin talous on nyt sitten ajamassa päin seinää? STT:n haastattelemat suomalaisasiantuntijat eivät usko, että tiedossa olisi syvä taantuma tai lama.

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan on hyvin mahdollista, että kuluvalla neljänneksellä kasvu ponnistaa taas plussan puolelle. Kotimainen loppukysyntä Yhdysvalloissa ei ole hidastunut dramaattisesti, ja ensimmäisellä neljänneksellä kasvua jarrutti nettovienti. Hän ei kuitenkaan vetäisi neljännesvuosittaisista bkt-luvuista kovin isoja johtopäätöksiä.

-  Enemmän katson, että ollaan menossa kohti hitaampaa kasvua kuin että puhuttaisiin mistään taantumasta tai pidempiaikaisesta nollakasvusta, von Gerich sanoo.

Taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta arvioi, että Trumpin hallinnon on pakko pyörtää tullipäätöksiään jossain vaiheessa.

-  Taantumasta tuskin tulee hirvittävän syvä, koska tässä monet merkit puhuvat sen puolesta, että Yhdysvaltojen on pakko myös perääntyä, ja ovat tehneetkin jonkinlaisia perääntymisiä ja hakevat niitä niin kutsuttuja diilejä, Eloranta sanoo.

Eloranta arvelee kuitenkin, että edessä on dominoefekti ja pysyvämpi talouden hidastuminen.

-  On käytännössä menty kohtalaisen vakaasta talouskasvusta viime vuoden lopulla siihen, että päädytään nollakasvuun tai jopa taantumaan, Eloranta sanoo.

VIELÄ vuoden 2024 päätösneljänneksellä Yhdysvaltain talous kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Eloranta ei löydä taloushistoriasta vastaavaa tilannetta, jossa hallinto omilla päätöksillään näin nopeasti kääntäisi talouden suunnan. Trumpin tulleja on verrattu paljon vuoden 1930 Smoot-Hawley-tulleihin, mutta ne astuivat voimaan, kun talous oli jo ajautunut lamaan.

Vaikka Eloranta uskoo mahdollisen taantuman jäävän lyhyeksi, on todennäköistä, että Yhdysvallat jämähtää muille länsimaille viime vuosina tyypilliseen hyvin hitaaseen kasvuun.

-  Siinä mielessä Yhdysvallat menettää jossain määrin etumatkaansa taloudessa tämän epävarman heilunnan takia.

TULLIT iskevät Yhdysvaltain talouteen monin tavoin. Elorannan mukaan tullit ovat itsessäänkin vahingollisia, minkä lisäksi epävarmuus toimintaympäristöstä heijastuu yrityksiin ja kuluttajiin.

-  Yrityksille epävarmuus on iso myrkky ja haitallinen asia. Se näkyy nyt siinä, että siellä on ollut selkeästi tällaista investointien supistumista. Yritykset valmistautuvat hintojen nousuun ja iskuun, mitä ne (tullit) ovat tuomassa, Eloranta sanoo.

-  Ihan nyt jo nähdään sitä hintojen nousua ja yritysten riskien minimointia. Se näkyy nyt ja tulee näkymään kesällä ja syksyllä vielä voimakkaammin, jos jatketaan edelleen tällaisessa epävarmuuden tilassa.

Von Gerich seuraa mielenkiinnolla, kuinka pitkään kauppasota Yhdysvaltain ja Kiinan välillä jatkuu. Nykyisillä yli 100 prosentin tulleilla monilla tuotteilla ei enää ole järkeä käydä kauppaa.

-  Mutta ei se Kiinan-kaupan tyrehtyminen mitenkään yksissään tyrehdytä koko USA:n kasvua, von Gerich huomauttaa.

-  Suhteessa vaikka Suomeen USA:n talous on kuitenkin luonteeltaan aika suljettu. Kotimarkkinalla on se suurin vetovoima siellä. Totta kai heilahdukset ulkomaankaupassa vaikuttavat kasvunäkymään, mutta ulkomaankaupan selkeä hidastuminen ei yksistään kaada USA:n taloutta, ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Von Gerichin mukaan markkinoillakin näytetään luotettavan siihen, että kauppadiilejä saadaan aikaan eivätkä näin korkeat tullit jää pysyviksi.

Yhdysvaltain vähittäiskauppaliiton mukaan tuonnin odotetaan putoavan vuoden jälkipuoliskolla vähintään 20 prosenttia edellisvuodesta. Yhdysvaltalaispankki JP Morgan arvioi uutiskanava CNN:n mukaan, että tuonti Kiinasta romahtaa 75-80 prosenttia.

-  Jos tätä ei pystytä helposti korvaamaan tuonnilla muista maista, tämän mittaluokan romahdus paitsi kohottaa hintoja voimakkaasti, myös horjuttaa toimitusketjuja, JP Morgan sanoi raportissaan.

RAHTILIIKENNE Kiinasta Yhdysvaltoihin väheni huhtikuussa 60 prosenttia, ja Kiinan edustalla on nyt paljon tyhjiä laivoja odottamassa toimeksiantoja. Tullien vaikutus alkaa näinä aikoina vähitellen näkyä Yhdysvaltain länsirannikon satamissa, raskaassa liikenteessä ja muutaman viikon päästä myös kauppojen hyllyillä.

-  Jos tämä jatkuu vielä muutaman viikon, (kaupat) myyvät varastonsa loppuun ja kesään mennessä tiedossa on puutetta tuotteista ja tyhjiä hyllyjä, sanoi logistiikkayritys Flexportin toimitusjohtaja Ryan Petersen CNN:lle.

Elorannan mukaan tyhjät hyllyt olisivat poliittisesti kohtalokkaita.

-  Eivät äänestäjät sitä halua katsoa, että maailman edistyneimmässä taloudessa ei ole saatavilla tuotteita hyllyistä. Etenkin nykyisenä someaikana siitä kyllä lähtevät nopeasti leviämään kuvat, jotka ovat tosi haitallisia.

MYÖS inflaation kiihtyminen luo Trumpin hallinnolle painetta muuttaa kurssia tullipolitiikassaan, Eloranta uskoo.

Hän huomauttaa, että republikaanit kampanjoivat viime syksynä nimenomaan inflaation taittamisella. Vaikka moni Trumpin äänestäjä on nyt valmis antamaan presidentille hieman siimaa ja kestämään lyhyellä aikavälillä pientä kipua, ei kärsivällisyys jatku loputtomiin. Yhdysvaltain taloudella on mennyt viime vuosina niin hyvin, että äänestäjien sietokyky talouden häiriöille on matala.

-  Kyllä amerikkalaistenkin äänestäjien aikahorisontti, jolla tehdään päätöksiä, on lyhyt. En usko, että siellä on varsinkaan ensi vuoden puolella enää kykyä tai uskallusta jatkaa tämäntyyppisillä poliittisilla siirroilla, jotka tuomitsevat republikaanit välivaaleissa hirvittävään tappioon, Eloranta arvioi.

-  Korkeimmassa johdossa on niitäkin henkilöitä, jotka ymmärtävät, että inflaatio on tosi iso riski poliittisille puolueille.

HIIPUVAN talouskasvun ja kiihtyvän inflaation yhdistelmä on herättänyt julkista keskustelua jopa stagflaation mahdollisuudesta. Stagflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea työttömyys ja korkea inflaatio. Yhdysvalloissa sellainen koettiin 1970-luvulla öljykriisin seurauksena.

Von Gerich ja Eloranta eivät usko stagflaatioon, ainakaan perinteisen määritelmän mukaan.

-  Stagflatorista kehitystä ja sellaisia piirteitä varmasti nähdään. Inflaatio kiihtyy ja kasvu hyvin todennäköisesti hidastuu. Mutta sellaista aitoa, perinteistä stagflaatiota, jossa taloudella menisi poikkeuksellisen huonosti ja samalla inflaatio pysyisi koholla, sellaista en kyllä ennustaisi, von Gerich sanoo.

Eloranta muistuttaa, että Yhdysvalloissa on oltu pitkään täystyöllisyyden tilanteessa.

-  Siellä pitäisi tulla tosi syvä notkahdus, että työttömyys lähtisi nousemaan sellaisille tasoille mitä yleensä stagflaatiotilanteessa nähdään. Ne ovat Yhdysvaltojen mittareissa aika outoja lukuja.