Hallitus vie 0,7:n hoitajamitoituksen lakiin – Rinne: ”Asia on täysin selvä”

Kuva: Johannes Ijäs
Pääministeri Antti Rinne (sd.) puhui Savonlinnan torille kerääntyneille kansalaisille.

SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunta, ministeriryhmä ja puoluejohto ovat olleet tänään koolla Savonlinnassa.

Tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja pääministeri Antti Rinne avasivat sitä, miten hallitus toteuttaa hoitajamitoituksen ympärivuorokautisessa hoivassa.

Kiuru totesi, että esitys annetaan vielä syysistuntokauden päätteeksi.

Nykyisessä laatusuosituksessa henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä ympärivuorokautisessa hoidossa on tehostetussa palveluasumisessa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Kiuru totesi, että valitettavasti jossakin mennään tämän alle.

– Ensimmäinen askel on se, että nykyisten suositusten alle ei voi millään siirtymäajallakaan mennä enää jatkossa, Kiuru kertoi tulevasta hallituksen esityksestä.

Vaikka kyse on myös 0,5:n tiukasta noudattamisesta, Kiurun mukaan hoitajamitoitukseen ei tule porrastusta.

– Nimenomaan lähtötila hallituksen kirjaukselle on ollut se, että 0,7:n hoitajamitoitus astuu saman tien koko maassa voimaan.

Millä siirtymäajalla tosiasiassa nämä 4000 hoitajaa saadaan, siinä varmasti on annettava alalle jonkin verran ymmärrystä, Kiuru totesi.

Laskelmien mukaan 0,7:ään pääseminen vaatii alalle 4000 uutta hoitajaa.

– Asia on täysin selvä, 0,7 tulee tämän syksyn aikana lainsäädäntöön. 0,5 kulkee rinnalla sillä tavalla, että ensi vuodelle varataan rahaa sen verran, että voidaan varmistua, että joka puolella vähintään 0,5 toteutuu. Mutta se ei ole kytköksissä millään tavalla tähän 0,7:ään vaan se toteutuu. 0,7:n lopullinen toteutus, kun se vaatii lisää 4000 uutta hoitajaa ja lääkäriä riippuu asiantuntija-arviosta, joka valmistuu syyskuun loppuun mennessä, Antti Rinne lisäsi.

– Tämä hoitajamitoitus ja sen säätäminen lakiin ei vemputtamalla parane. Se on tehtävä kertalaakista niin, että hoitajamitoitus säädetään lakiin. Sen jälkeen Suomessa tahtotila on selvä. Kuinka paljon annetaan armoa alan toimijoille siinä, että hoitajat ympäri Suomea saadaan tulevan lainsäädännön mukaisesti rekrytoitua jää nyt nähtäväksi, kun kuullaan asiantuntija-arvio, joka on sitten käytössä näiden lakipykälien ohella. Tulen saamaan sen syyskuussa. Tässä vaiheessa ei ole järkeä vetää mattoa näiden asiantuntijoiden jalan alta, Krista Kiuru totesi.

Puolustusministeri Kaikkonen: Kertausharjoituksia tulee lisää ensi vuonna

Kuva: Kari Hulkko

Reservin kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten harjoitusten määrää lisätään ensi vuodeksi.

Kertausharjoituksissa käyvien määrä nousee ensi vuonna noin 1 200:lla tämän vuoden tasosta, kertoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen mukaan kertausharjoituksissa koulutetaan ensi vuonna yli 19 000 reserviläistä.

Vapaaehtoisten harjoitusten määrä kolminkertaistetaan ensi vuonna 12 000 reserviläiseen tämän vuoden 4 000 reserviläisestä.

Kaikkosen mukaan kertausharjoitusten määrän nousu ensi vuodeksi ei ole kovin iso, mutta määrää on tarkoitus kasvattaa myös tulevina vuosina.

– Sille on selvä tarve ja kysyntä, Kaikkonen sanoi toimittajille puheensa jälkeen.

Hallitusohjelman mukaan kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana. Tavoitteena on 20 prosentin lisäys nykytasosta hallituskauden loppuun mennessä.

Hallitusohjelmassa kertausharjoitusten lisäämiseen on annettu 1,5 miljoonaa euroa pysyvää lisärahaa vuoden 2023 tasolla.

Uutista päivitetty klo 10.39.

Tarkastus paljasti paljon puutteita: Peruspalkka alle tessin, lisiä ei makseta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Työsuojeluviranomaisten mukaan ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa on paljon puutteita. On tavallista, että lisät jäävät maksamatta tai että peruspalkka jää alle työehtosopimusten minimitason.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteiden ehtoja ja työaikoja on tarkastettu koko maassa kuluvan vuoden aikana. Tarkastuksia on tehty noin sata, sekä työvoimaa lähettäviin että ulkomaista työvoimaa tilaaviin yrityksiin.

Noin puolessa kohteista havaittiin palkkaukseen liittyviä puutteita. Lisien puute oli yleisin.

Laiminlyönneistä voidaan määrätä maksu.

Myös työajan hallinnassa oli puutteita noin puolessa kohteista. Työaikakirjanpitoa ei pidetty oikein eikä työajan tasoittumisjärjestelmistä ollut sovittu. Muutamassa tapauksessa havaittiin myös suuria eroja työaikakirjanpidon ja työpaikan kulunvalvontatietojen välillä.

Työntekijöitä lähettävillä yrityksillä on ollut jo lähes kahden vuoden ajan velvollisuus tehdä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle ennen työnteon aloittamista. Laiminlyönneistä voidaan määrätä 1 000–10 000 euron maksu.

Tarkastuksessa kävi ilmi, että puolessa kohteista tämä ilmoitus oli joko kokonaan tekemättä tai se oli tehty puutteellisesti. Aluehallintovirasto harkitsee näissä tapauksissa laiminlyöntimaksun määräämistä.

Uutissuomalainen: Oikeusministeri haluaa vaalilaista avoimemman

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) haluaa muuttaa vaalirahoituslain nykyistä avoimemmaksi.

Henriksson kertoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että lain uudistamista aletaan syksyn aikana pohtia parlamentaarisessa työryhmässä.

Kevään eduskunta- ja eurovaalien jälkeen heräsi keskustelua siitä, miten helposti lain pykäliä voidaan kiertää.

Suuri osa vaalirahoittajiksi jäi anonyymeiksi, koska alle 1 500 euron tuen antajaa ei tarvitse kertoa.

YK:n ilmastohuippukokous alkaa – presidentti Niinistö puhuu

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

YK:n 74. yleiskokouksen avajaisviikko alkaa tänään New Yorkissa. Samassa yhteydessä järjestetään myös ilmastohuippukokous. Sitä edelsi toissa päivänä nuorten ilmastohuippukokous.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on vaatinut maailman johtajia esittämään kokouksessa puheiden sijasta suunnitelmia. Odotukset kokousta kohtaan ovat silti varsin vähäiset, sillä vain harva maa on osoittanut valmiutta sitoviin päästövähennyksiin.

Suomea edustaa yleiskokouksessa neljän ministerin lisäksi presidentti Sauli Niinistö, joka puhuu Guterresin isännöimässä ilmastohuippukokouksessa heti tänään. Niinistö pitää myös huomenna yleiskokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron.

Kunnat halukkaita kokeilemaan työvoimapalvelujen siirtoa valtiolta kunnille

Kuva: Kari Hulkko

Kunnat ovat laajasti kiinnostuneita kokeilemaan työvoimapalveluiden siirtämistä valtiolta kunnille, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina STT:lle.

Hänestä on vaikeampi keksiä kuntia, joita kokeilu ei kiinnostaisi.

Työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut ovat yksi hallituksen työkalupakissa olevista työllistämiskeinoista, joista hallitus kertoi budjettiesityksessään viime viikolla.

Kuntakokeiluissa työttömien palveluprosesseja siirretään TE-toimistoilta kunnille. Tavoite on parantaa erityisesti vaikeasti työllistyvien pääsyä työmarkkinoille.

Ennen päätöstä kokeiluun lähtemisestä kunnat haluavat Reinan mukaan varmistua, että kokeilulle on järkevät lähtökohdat.

– Tärkeintä on, että kunnille siirtyy aidosti valtion resurssit, riittävä toimivalta ja pääsy tietojärjestelmiin, hän summaa.

Vastaava kokeilu tehtiin viimeksi reilussa parissakymmenessä kunnassa viidellä eri alueella viime ja toissavuonna.

Työministeri Timo Harakka (sd.) sanoi budjettiriihen yhteydessä, että Tampereen kokeilu toimii hyvänä esimerkkinä uusissa kokeiluissa, sillä siellä saavutettiin merkittäviä tuloksia keskimääräisen työttömyysjakson lyhentymisessä.

”Nykyinen järjestelmä on vanhentunut”

Tampereella kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät kuntalaiset. Kuntien työntekijät auttoivat työllistymisessä, koulutukseen pääsyssä ja yrittäjäksi ryhtymisessä. He myös pääsivät kokeilun ajan valtion tietojärjestelmiin.

– Nykyinen järjestelmä, jossa toimivaltaa on vain valtion viranomaisilla, on auttamatta vanhentunut, sanoo kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari.

Etenkin kompleksisessa työttömyydessä ja rakennetyöttömyydessä, joissa tarvitaan sekä koulutus- että sosiaali- ja terveyspalveluita, kunta on Saaren mukaan järkevä taho järjestämään työvoimapalveluita.

Kokeilun aikana esimerkiksi valmistuvia nuoria autettiin suoraan oppilaitoksissa. Nuorisotyöttömyys laski selvästi, ja puoli vuotta kokeilun jälkeen nuorisotyöttömyys oli taas selkeästi nousussa.

– Muutenkin työttömyysaste on noussut. Jos verrataan muihin alueisiin Suomessa, kaikki ei voi olla työmarkkinatilanteesta johtuvaa, Saari arvioi.

Pirkanmaalla kokeilussa oli mukana useampi kunta. Niiden budjetit laitettiin yhteen, ja lopputuloksena pystyttiin tuottamaan lähipalvelut kaikkiin alueen kokeilukuntiin. Tampere laittoi kokeiluun seitsemän miljoonaa euroa, mutta siitä viisi miljoonaa euroa tuli takaisin säästöinä työmarkkinatuen kuntaosuudesta.

”Kokeilut pitäisi vakinaistaa”

Tampereella ja laajemmin Pirkanmaalla kokeilua olisi haluttu jatkaa ja kehittää eteenpäin.

Kuntaliiton Reinakin kritisoi maan hallituksia siitä, että useista vastaavista kokeiluista huolimatta ei ole päästy puusta pitkälle, vaikka tulokset ovat olleet lupaavia.

– Olisi tärkeää, että vaikka näitä kutsutaan kokeiluiksi, asennoituminen olisi niin, että haetaan pysyviä toimintamalleja.
Kuntakokeilulain on tarkoitus tulla eduskuntaan vielä loppuvuonna. Saari arvioi, että kokeilut voitaisiin aloittaa ensi kesänä.

Hallituksen tavoitteena on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.
STT–Saila Kiuttu