Ajatuksia ennen vaaleja
Vaalien alusaikahan on tunnetusti lupauksien aikaa, eikä siinä mitään huonoa olekaan, mutta lupaukset toteutettuina maksaa rahaa.
Luin tuossa postilaatikkooni pudotetun erään eduskuntavaaliehdokkaan mainoksen, mikä sisälsi ihan hyviä ajatuksia, vaaliohjelman toteutumiseen ei kuitenkaan oltu esitetty mistä ja miten kustannuspuoli rahoitetaan? Ne esitykset uuden rahoittamisesta menevät entisen huononevan palvelutuotannon ylläpitämiseen ja velkojen maksuun. Siis ei mitään uutta taivaan alla? Olisi edes tuo mainos painettu vessapaperille niin olisi ollut käyttöä.
Melkein jokaisesta lehdestä saa lukea, ettei kuntien terveyskeskuksiin saada lääkäreitä. Puute on korjattavissa sillä, että seuraavalla vaalikaudella säädetään laki lääkärikoulutuksen tuntuvasta lisäämisestä. Onhan se nyt varsin kummallista, että yksi ammattiala päättää itse kuinka paljon lääkäreitä koulutetaan?
Lisäksi tulee säätää laki jolla säädetään lääkärien pätevöityminen vasta 3 - 5 vuotta terveyskeskuspalvelun jälkeen, kieltää toimimasta yliopistollisissa sairaaloissa, keskussairaaloissa ja yksityisissä sairaaloissa tämän pätevöitymisjakson aikana ilman terv.ministeriön lupaa.
Eduskuntavaalien jälkeen puolueet neuvottelevat hallitusyhteistyöstä ja samalla tietenkin sopivat siitä, jotta hallitus istuu koko vaalikauden, vaikka maa kaatuisi, mutta ei hallitus. Menettely on irvokas muoto demokratiasta.
Pystytäänhän sitä asepalveluksesta kieltäytyjät määräämään ns. siviilipalvelukseen 13 kuukaudeksi. Jokainen voi omassa tykönään päätellä kumpi vaihtoehto käytännössä on tarpeellisempi?
Lisäksi lääkärikoulutuksen saanut ,joka aikoo muuttaa ulkomaille harjoittamaan lääkärin ammattia joutuisi maksamaan koulutuksesta aiheutuneet kulut,no sanotaan nyt vaikka kaksinkertaisena takaisin.
Usein saa myöskin lukea, että virkamiehet eivät ole lotkauttaneet korvaansa näistä puutteista?
Minun käsitykseni on, että virkamies toteuttaa hallitusten ja valtuustojen päätöksiä, silloin kun kysymyksessä on virkojen lisääminen. Uppiniskainen virkamies on tietenkin jo ennakkoon etsinyt itselleen uuden työpaikan?
Viimevuosituhannen lopulla kuntien budjetissa mentiin ns. raamibudjetointiin eli könttärahoitukseen eri hallintokunnille. Toisin sanoen hallitukset ja valtuuston joppasivat valtansa johtaville virkamiehille. Se oli tavattoman suuri virhe, kuntien menot kasvoivat holtittomasti, korruptio lisääntyi ja budjettivarojen käytön priorisointi muuttui virkamiehen puoluekantaa myötäileväksi. Kun sanonta kuuluu, että valta otetaan, niin sen menetetyn luottamusmiesvallan takaisin saanti on varmaankin hakusessa? Ei tietenkään mahdotonta ja sitä tulee tavoitella, sillä estetään päätöksen tekemisen virkavaltaistuminen edelleen. Seuraavaa askelta on joissakin kunnissa virkailijavallan lisäämiseen tehty siirtymällä pormestari vetoisiin kuntiin.
Eduskuntavaalien jälkeen puolueet neuvottelevat hallitusyhteistyöstä ja samalla tietenkin sopivat siitä, jotta hallitus istuu koko vaalikauden, vaikka maa kaatuisi, mutta ei hallitus. Menettely on irvokas muoto demokratiasta.
Persut Soinin suulla kertovat, että he menevät hallitukseen, jos saavat takeet olla erimieltä EU:n kriisirahoituksesta? Persu ovat näin tekemässä Sinnemäet eli hallituksen jäsen saa olla vastaan ja hallituksen luottamusäänestyksessä muut persut äänestävät puolesta.
Demareiden halu, meno tai pääsy hallitukseen ei sinällään pitäisi olla mikään perusarvo ja miksi ei, no siksi jotta eikö Siperia tai roikkuminen nahkurinorsilla ole opettanut mitään? Demarihan eivät ole näissä porvarihallituksissa muuta kuin statistina, sen on saanut tuntea, kun on seurannut torstaisin eduskunnan kyselytuntia. Kyselyihin on vastauksina saatu kuulla"demarit olitte itse hallituksessa hyväksymässä kyseisen päätöksen" tarkennusta siitä, jotta kyseinen päätös on tehty kompromissina, että demarit ovat saaneet edes joitain omia lupauksiaan täytetyiksi.
Suomalaisten on ollut vaikeaa uskoa, jotta demarit ovat aina olleet porvarienemmistöisen hallituksen takuumiehenä. Tulevissa neuvotteluissa sitä kannattaa harkita huolella.
Kauko Pakarinen
