Hätäkeskukset hädässä
Sisäasiainministeri Holmlund sanoi eduskunnan kyselytunnilla 11.3.2010 sanatarkasti "Se joka joustaa, on aikataulu, ei suinkaan se, että ihmisten turvallisuudesta tippakaan tingittäisiin". Asiana oli hätäkeskusten lakkauttaminen ja yhdistäminen suuremmiksi. Myöhemmin lehtihaastatteluissa hän on korostanut, että keskusten yhdistämisten tapahtuessa myös tietojärjestelmän tulee olla kunnossa ja käytössä.
Vaan mikä tilanne on elävässä elämässä? Uusi tietojärjestelmä on käytössä raakileena ehkä jo vuonna 2015, todennäköisemmin vasta 2018. Sen hinta on silloin yli sata miljoonaa euroa. Summa vastaa koko hätäkeskuslaitoksen seitsemän sadan työntekijän kolmen-neljän vuoden palkkamenoja.
Vahvistetun suunnitelman mukaan jo tänä vuonna lakkautetaan Lapin hätäkeskus ja toiminnat siirretään Ouluun. Siirtoa on valmisteltu jo lähes vuosi. Ensi vuonna suljetaan Pohjois-Karjala. Valmistelu on jo käynnissä.
Vahvistetun suunnitelman mukaan jo tänä vuonna lakkautetaan Lapin hätäkeskus ja toiminnat siirretään Ouluun. Siirtoa on valmisteltu jo lähes vuosi. Ensi vuonna suljetaan Pohjois-Karjala. Valmistelu on jo käynnissä. Suunnitelma jatkuu niin, että uuden tietojärjestelmän tullessa vasta käyttöön, kaikki yhdistämiset on jo tehty. Yhtään viitettä aikataulun joustamiseen ei ole näkyvissä.
Todellinen syy yhdistämispyrkyyn on valtion tuottavuusohjelma ja sen vaade henkilöstön vähentämiseen. Se ilmenee selkeästi siinä, että jokaiselle päivystäjälle tavoitellaan 11000 hätäilmoitusta vuodessa. Kun ilmoituksia tulee vuodessa vähän yli neljä miljoonaa, saadaan siitä helpolla jakolaskulla uudeksi päivystäjämääräksi 400 nykyisen 600 sijaan.
Yhdistämisten seurauksena kiire ja työkuormitus lisääntyy. Kansalaisten turvallisuustaso laskee. Aluekoon kasvaessa paikallistuntemus heikkenee. Keskusten ja kentällä toimivien viranomaisten yhteistyö vähenee ja muuttuu ihmisten kanssakäymisestä organisaatioiden väliseksi vaikuttaen hidastavasti mm. tietojen ajantasaisuuteen. Tekniikan ongelmatilanteissa mottiin voi jäädä koko mammuttimaisen alueen väestö. Jos tilat on jatkossakin yhtä ajattelemattomasti toteutettuja kuin tänään, suurin riskipiste voi olla keskuksen sisällä. Päivystäjä tulee sataprosenttisesti tekniikasta riippuvaiseksi. Negatiivisten vaikutusten luettelo on pitkä.
Valtion rahan käyttö ihmetyttää. Säästöjen nimissä pitää kaksisataa päivystäjää vähentää, sen palkkasumman suuruusluokka on kymmenen miljoonaa. Kuitenkin on vara sijoittaa yhdeksännumeroinen summa tietojärjestelmään. Mitä ministeriö sitten sanookaan, jos kaikki 200 vähennettävää ilmoittaa siirtyvänsä uuteen sijoituspaikkaan?
Ari Tielinen
Hätäkeskuksen johtaja evp
