Miten tämän nyt sanoisi
Päinvastaisista trendeistä poiketen Helsingin Sanomien tuore päätoimittaja Riikka Venäläinen uskoo paperille painettuun lehteen, tai printtimediaan, kuten hienosti sanotaan. Rikka Venäläinen on monen muun hesarimaisen tavoin oman talon kasvatti. Jos oikein ymmärsin, hän aikoo tuoda lyhyehköltä vierailultaan naistenlehdestä valtalehden uutisoimistoimitukseen tarinan kertomisen.
Aion nyt kokeilla, sopisiko tarina ja miten se ehkä sopisi tälle palstalle. Älkää peljästykö, ei tämä ole niitä poliisitarinoita, joita toiset sanovat janoavansa ja toiset kavahtavat.
Talon jalostaja piirrätti postitalon takapihalle, joen rantaviivan tuntumaan kerrostalon, joka nyt taatusti kelpaisi asuinpaikaksi kenelle tahansa. Jokainen osaa kuvitella näkymät ylimmän kerroksen olohuoneesta, avautuipa se näkymä nyt mihin ilmansuuntaan tahansa.
Vaikka juukalainen kollegaani Erik Martikaista sanoo, että Joensuu on jotenkin sivussa, kaikki pohjoiskarjalaiset tuntevat sen rantanäkymän, joka Joensuun keskustasta Pielisjoelle avautuu. Aika moni muistaa - minäkin asevelvollisuusajaltani - sen kauppahallin, joka tuohon näkymään erinomaisesti sopi. Piimälinnan ja tämän nykyisen kauppahallin suhteen on meneillään siedätyshoito, jonka vaikutus nähdään sukupolvien vaihduttua.
Minulle tuntematon taho osti vanhan postitalon - jalostettavaksi sanotaan. Jalostettavaksipa hyvinkin.
Talon jalostaja piirrätti postitalon takapihalle, joen rantaviivan tuntumaan kerrostalon, joka nyt taatusti kelpaisi asuinpaikaksi kenelle tahansa. Jokainen osaa kuvitella näkymät ylimmän kerroksen olohuoneesta, avautuipa se näkymä nyt mihin ilmansuuntaan tahansa. Arvattavasti kaupungin kamreerit ynnäävät jo neliöitä ja hyvien veronmaksajien äyrejä.
Kaavaluonnoksen esillepano herätti naapurit. Jos yhdelle, toiselle myös. Esillepano herätti myös heidät, joille jokinäkymä merkitsee muutakin kuin rahastamisen mahdollisuuden.
Kaupunkirakenteen tiivistämisellä on perusteensa, mutta monta hyvää perustetta on esitetty kaikille yhteisen kulttuurimaisemankin puolesta. Kaavamuutos tuskin on läpihuutojuttu kaupunginvaltuustossakaan, niin tarpeellisia kuin jokainen veroeuro onkin.
Ja nyt sitten se tarina, joka tästä vuoropuhelusta assosioitui.
Suomen Poliisipäällystö Yhdistys on noin neljänsadan poliisiupseerin ammattijärjestö, jonka edunvalvonnan osaaminen on vähän niin ja näin, mutta joka taitaa perinteidensä vaalimisen. Oli aikanaan joltinenkin ponnistus saada yhdistyksen vuosikokous ylipäätään kehäkolmosen tälle puolen, sillä kertaa Ouluun. Helsinkiläinen puheenjohtaja lausui avaussanoissaan, että hän ei ollut uskoa Oulun kaltaisen pikkukaupungin kykenevän tarjoamaan edes järjestön perinteiden edellyttämiä puitteitakaan.
Uudenkarhean hotellin puitteissa ei ollut sanan sijaa.
Hallitus tietysti kokoontui jo edellisenä iltana ja pitihän sitä tehdä kierros kaupungillakin. Oliko silloin Rotuaaria, sitä en muista.
Uudelleen valintaansa odottavan, kutsuvieraita isännöivän hallituksen piti olla skarppina. Ei sopinut valvoa myöhään. Sovimme muutaman varttuneen kutsuvieraan kanssa, että iltapala vanhaan tervaproomuun rakennetussa ravintolassa ja huulet tyynyyn.
Kevättalven aurinko oli mennyt mailleen, kun nousimme proomusta tervattua laskusiltaa laiturille, niihin päiviin säilyneeseen Oulun kulttuurimaisemaan. Haminan poliisimestari, äskettäin 80 vuotta täyttänyt Seppo Soila pysähtyi, seisautti toisetkin ja jäi tuijottamaan hotelliamme. Vaikutti että poliisimestarin katse siirtyi hotellin valaistusta silhuetista vanhan tervasataman idylliin ja takaisin.
Hetken ennätin jo miettiä pysähdyksen syytä, kun Soila terästäytyi, tuijotti uutta hotellia ja kysyi, että kukahan tuonkin mahtoi suunnitella. Mitähän se siitä sai. Oulun kaupunginvaltuutettu, osuuskaupan luottomies Kari Myllyniemi selitti, että osuuskauppayhteisöllä oli sellainen arkkitehti, joka piirsi hotelleja ja kauppakeskuksia kuukausipalkalla. Ei niistä mitään ylimääräistä maksettu.
Kulttuuriharrastuksistaankin tunnettu poliisimestari katseensa pois ja mutisi kaulukseensa, että jonkun vuoden kuritushuonetta olisi ansainnut.
- Erkki Kanerva -
