Ulrika Sjöberg-Karjalainen ajaa Lehtosen Liikenteen linjaa numero yksi keskustasta Utraan ja Nepenmäelle.
Paikallisliikenteen ykkönen
Kuva: Arto Miettinen
Paikallisbussin kuljettajana saa olla lääkäri ja terapeutti yhtä aikaa, sanoo Ulrika Sjöberg-Karjalainen.
Joensuun torin liepeillä ei ole heinäkuisena kesäaamuna yhdeksän aikaan suuremmin ruuhkaa. Mutta ei ole niin hiljaista aamua, etteikö ainakin yksi olisi liikkeellä: Lehtosen Liikenteen linja numero yksi.
Tämä on päivittäinen linja minulle, joten kyllä siinä rupeaa jo tuntemaan ihmiset reitin varrelta.
Tasaisesti tunnin välein ykkönen pyöräyttää Kirkkokadun bussipysäkille, ottaa ja päästää matkustajia, ja suuntaa sen jälkeen kulkunsa kohti Utraa tai Nepenmäkeä. Ratin takaa löytyy nuori nainen, Ulrika Sjöberg-Karjalainen.
Sjöberg-Karjalainen on ajanut Lehtosen Liikenteen bussia noin vuoden verran. Jo siinä ajassa ovat nimi ja kasvot jääneet monelle mieleen: Nuori nainen, isolla autolla, kelissä kuin kelissä ja vielä hymyillen.
Oman ammattikuntansa naispuolisena edustajana Sjöberg-Karjalainen sanoo olevansa ehkä hivenen harvinaisuus, muttei mitenkään ainutlaatuinen.
- Tietääkseni Joensuun noin kahdestasadasta linja-autonkuljettajasta kuusi on naisia. Lehtosen Liikenteellä meitä on nyt kaksi, Sjöberg-Karjalainen kertoo.
Lääkäri ja terapeutti
Sjöberg-Karjalainen ajaa Joensuussa Utran ja Nepenmäen suuntaa kahdessa vuorossa.
Vaikka hän onkin kuljettajana nuori, kävi linja-autoliikennöinti alana tutuksi jo vuosia sitten. Nainen nimittäin työskenteli alkuun Lehtosen Liikenteellä muissa tehtävissä, muun muassa korjauspuolella.
Kun tehtävien tiimoilta tuli hankittua aikanaan myös kuorma-autokortti, alkoi kuljetusala tuntua pian realismilta. Kohta tarjoutui tilaisuus yhdistelmä/linja-autokortin suorittamiseen, mistä siitäkään Sjöberg-Karjalainen ei kieltäytynyt.
Seula valitulle alalle oli tiukka, sillä yhdeksästäkymmenestä hakijasta vain kaksitoista kelpuutettiin mukaan. Ajaminen on pienempään kuorma-autoon nähden aika erilaista, koska kuljettaja istuu periaatteessa tyhjän päällä, Sjöberg-Karjalainen selvittää.
Ala oli kokonaan toinen kuin mihin Sjöberg-Karjalainen oli nuorena ajatellut työhön hankkiutua.
- Kai minulla on ollut jonkinlainen kiinnostus ajamiseen aina, mutta olin silti miettinyt enemmän hoitoalaa ja asiakaspalvelutyötä. Mutta aika paljon hoitoalaahan tämäkin työ onkin: tässä saa olla lääkäri ja terapeutti yhtä aikaa, Sjöberg-Karjalainen nauraa.
Sosiaalista palvelua
Mainitsemallaan "hoitoalalla" Sjöberg-Karjalainen viittaa työnsä sosiaaliseen puoleen. Aika pian nimittäin selvisi, että ajaminen on vain yksi pieni osa kuljettajien työtä. Kuljettajan pukilta noustaan milloin auttamaan lasten vaunuja ja rollaattorilla kulkevia vanhuksia, milloin taas muuten vain jutellaan ja kuunnellaan kyydissä olevien kuulumisia.
Kun reitti on tuttu ja useat kasvot myös, muodostuu päivittäisesti ajovuorosta sosiaalisten kohtaamisten sarja.
- Tämä on päivittäinen linja minulle, joten kyllä siinä rupeaa jo tuntemaan ihmiset reitin varrelta. Tosin näin kesäaikaan liikkuu jonkin verran myös vieraampia lomalaisia ja ulkomaalaisia, Sjöberg-Karjalainen tuumaa.
Moni ehkä muistaa, kuinka ennen vanhaan peräkylän raitilta nousi mummo kyytiin ja puhetta riitti koko matkan. Sjöberg-Karjalainen sanoo, että samanlainen kulttuuri elää jossain määrin myös kaupungeissa. Matkustajista on moneksi.
- Osa ryhtyy avautumaan ja kertoo murheensa. Mutta jotkut taas tuskin tervehtivät: kävelevät suoraan takapenkkiin. Minunkin kyydissä liikkuu monenlaisia ihmiskohtaloita, ja se onkin työn antoisin puoli, että saa tutustua hyvin monenlaisiin ihmisiin, Sjöberg-Karjalainen sanoo.
Pelisilmää ja luonnetta
Varsinkin ilta- ja viikonloppuvuoroissa paikallisbussien kuljettajat joutuvat kohtaamaan hyvin monenlaisia tilanteita, joissa luonne ja sosiaaliset taidot punnitaan.
Useimmista tilanteista selvitään Sjöberg-Karjalaisen mukaan oikean pelisilmän ja ihmistuntemuksen avulla: tilanne otetaan haltuun psykologisin keinoin. Esimerkiksi häiritsevät ja päihtyneet asiakkaat palaavat yleensä ruotuun pelkän katseen ja äänensävyn voimalla.
Useimmat ihmiset Sjöberg-Karjalainen tuntee jo entuudestaan, ja uudetkin on osattava arvioida heti autoon noustessaan. Huumausaineiden vaikutuksen alaiset ovat usein arvaamattomia ja aina poliisiasia.
- Aina tulee joitakin ongelmia, mutta niissä tilanteissa pitää vain olla tiukkana. Useimmat aggressiiviset asiakkaat rauhoittuvat, kun niitä jututtaa ja niiden huomion saa käännettyä johonkin muuhun, Sjöberg-Karjalainen sanoo.
Oikealla alalla
Vaikka Sjöberg-Karjalaisella on vasta lyhyt kuljettajanura takanaan ja pitkä edessään, tuntee hän jo nyt olevansa oikealla alalla.
Myös asiakkaat ovat olleet uuteen kasvoon tyytyväisiä. Resepti on ollut yksinkertainen: Kaunis hymy, asiallinen ja ystävällinen palvelu ja aikataulussa pysyminen.
Sjöberg-Karjalainen on itse tykästynyt nimenomaan kaupunkivuorojen ajamiseen.
- Pidemmillä kaukoliikenteen vuoroilla homma saattaisi käydä pitkästyttäväksi, mutta tässä hommassa liikenne elää ja porukka vaihtuu, vaikka reitti pysyykin samana, Sjöberg-Karjalainen perustelee.
Mutta siitä ihmettelystä - positiivisesta sellaisesta - Sjöberg-Karjalainen ei taida päästä eroon vielä pitkään aikaan.
- Alkuun herätti ihmetystä, että miten nuori nainen osaa näin isoa autoa ajaa. Ja osa epäilee edelleen, mutta paljon on heitäkin, jotka suorastaan innostuvat, että nyt näytetään miehille, Sjöberg-Karjalainen naurahtaa.
Teksti ja kuvat:
Arto Miettinen
