Hyvästi
On tullut hyvästien aika. Nämä ovat viimeiset virkkeet 106-vuotiaan Eteenpäin -lehden historiassa.
Lehden ja kymenlaaksolaisen väestön yhteinen taival päättyy, koska lehden julkaiseminen kävi taloudellisesti mahdottomaksi ensi vuoden alusta lukien SDP:n puoluehallituksen evättyä viestintätuen aluelehdiltään. Tämä tekee niin suuren loven lehden tuloihin, ettei sitä ole täytettävissä muista lähteistä.
Työväenlehdistön menestynein aluelehti, levikkialueensa ykköslehdeksikin aikanaan noussut tiennäyttäjä Eteenpäin synnytti varallisuutta, josta muukin sd-viestintä on saanut taloudellista tukea ja turvaa. Nyt se siirtyy muistojen kirjaan.
PÄIN NÄKÖÄ
Valtajulkisuudessa ovat politiikan asiakysymykset ovat saaneet väistyä erilaisen valtapelin ja "voittajien" seuraamisen alle.
* * *
SDP:n aluelehtien lopettamiset eri puolilla maata puoluehallituksen tahdon mukaisesti ovat kiukuttaneet sosialidemokraattien aktiiveja ja lehtien lukijoita pitkin kulunutta syksyä.
Vaikea puoluehallituksen enemmistön linjausta on ollut ymmärtää myös aluelehdissä. Näin on semminkin, kun tiedossa ei ole mitään korvaavaa tapaa hoitaa sd-viestintää maakunnissa. Piirilehtien rahathan vietiin puoluetoimiston käyttöön momentille "sd-viestintä". Tarkempaa sisältöä otsikolle ei ole syksyn mittaan kerrottu. Puhuttu on ainoastaan puolueen "menemisestä nettiin", mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Netissähän ne lehdetkin ovat olleet osana demari.fi -portaalia, facebookia unohtamatta.
SDP:n puoluehallituksella olisi ollut tarjolla esimerkiksi se mahdollisuus, että puolueen viidesti viikossa ilmestyvästä, vaatimattomalla painosmäärällä julkaistavasta pää-äänenkannattajasta olisi tehty kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti. Sellaisiahan muilla puolueilla pää-äänenkannattajat nykyisin ovat.
Edellä todettu vaihtoehto olisi pitänyt aluelehdet hengissä SDP:n lehdilleen myöntämän tuen kokonaissumman nousematta nyt päätetystä. Jostakin syystä tämä mahdollisuus rajattiin pois keinovalikoimasta viime keväänä hyvissä ajoin ennen puoluehallituksen keskustelua asiasta.
Hakaniemestä katsottuna Suomi ja sen tarpeet näyttävät kaiketi toisilta kuin vaikkapa SDP:n vankoilla tukialueilla maakunnissa. Ehkäpä siellä nähdään puolue pikemminkin keskusjohtoisena vaaliorganisaationa kuin maakuntien väen toiminnasta kumpuavana kansanliikkeenä, jonka omaa viestintää aluelehdet ovat aidosti olleet.
Aluelehtien lahtaaminen on kytketty julkisessa puheessa tiiviisti SDP:n puoluesihteerin ajamaan puolueen uudistamiseen. Tältä jakkaralta katsottuna on kuitenkin vaikea pitää aluelehtiä puolueen uudistamisen esteinä ja luutuneisuuden linnakkeina. Sitä vastoin ajattelen, että niitä olisi tarvittu ja voitu käyttää uudistamisessa.
Käytössä olevien työkalujen hylkäämisellä ja piiriorganisaation pöllyttämisellä ei mikään uudistus ala ja etene. Järjestö uudistuu nyt kuten aiemminkin perustason toiminnasta ja toimintatavoista alkaen, jos se on uudistuakseen.
* * *
Eteenpäin-lehden tekijät ovat kokeneet monia vaiheita vuosikymmenten aikana. Yhteinen nimittäjä aikakausille on ollut pula rahasta. Aina sitä on ollut työväenlehden tekijöillä perin vähän tarpeisiin nähden. Se mikä on rahassa puuttunut, on korvattu useimmiten talkootyöllä.
Eteenpäin -lehden lopettaessa toimintansa voi todeta, että ympyrä sulkeutuu monessakin mielessä lehden viimeisten numeroiden myötä. Milteipä yhtä vaatimattomilla voimavaroilla muutaman hengen voimin esimerkiksi lehteä on tehty sekä viime vuosina että lehden alkuaikoina.
Eteenpäin aloitti syntyessään marraskuussa 1905 suurlakon innoittamana leimallisesti vanhan työväenpuolueen lehtenä. Oltuaan välillä seutunsa ykköslehti ja korostetusti uutisten välittämiseen keskittynyt aluelehti 1960-1980 -luvuilla, on viikkolehti Eteenpäin vahvistanut viime vuosina jälleen SDP:n poliittisen lehden rooliaan.
"Perinteisen" roolin painottamisella on ollut syynsä. Ensiksikin olemme halunneet voimistaa piirilehden luonnetta osoittaaksemme SDP:n johdolle ja aktiiveille, että puolueen saaman viestintätuen suuntaaminen aluelehdelle on ollut perusteltua, kun asiaa on viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana kyseenalaistettu.
Toisaalta sosialidemokraattien kannatuksen hiipuminen parhaista vuosista kuten myös oppositiovuodet edelliseltä vaalikaudelta ovat osoittaneet, etteivät sosialidemokraatit saa näkemyksiään julki monesti kuin oman lehtensä kautta. Valtajulkisuudessa ovat politiikan asiakysymykset ovat saaneet väistyä erilaisen valtapelin ja "voittajien" seuraamisen alle. Valtamediassa on ollut sellaistakin asennetta, ettei "valtionhoitajapuolueesta" enää tarvitse kovin välittää. Sen kokoukset, tavoitteet, kannanotot ja toiminta ovat jääneet usein noteeraamatta tyystin.
Kolmas syy Eteenpäin -lehden linjaukseen on ollut ylipäätään yhteiskunnallisen viestinnän ja poliittisen sisällön hiipuminen yhä kaupallisemmaksi käyneessä suomalaisessa mediassa.
Olemme kokeneet tehtäväksemme uida vastavirtaan, pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua. Muussa mediassa ovat palstatilaa saaneet yhä vain lisää monet luonteeltaan kaupalliset ja elämäntapaan liittyvät aiheet kuten sisustaminen, puutarhanhoito, matkailu, ihmissuhteet, kokkailu ja niin edelleen väheksymättä lainkaan näitäkään elämänalueita. Tilaa tulee olla kuitenkin myös talouden, työelämän, politiikan, kulttuuristen virtausten ja sosiaalisen elämän kysymyksille, jopa eettisille pohdinnoille.
Neljäs syy poliittisen journalismin korostamiselle Eteenpäin -lehdessä on ollut kehitys sosialidemokraattisessa liikkeessä ja laajemmin poliittisessa ja ammatillisesta palkansaajaliikkeessä.
Työväenyhdistykset ja ammattiosastot eivät tunnetusti kokoa nykyisin väkeä menneiden vuosikymmenten lailla "talolle" puimaan maailman, paikkakunnan, työpaikkojen tai politiikan ajankohtaisia asioita ja käymään niistä keskustelua yhteisen tahtotilan ja toiminnan synnyttämiseksi. Niinpä Eteenpäin on yrittänyt osaltaan ylläpitää ja uusintaa jonkinlaista "työväentalokulttuuria" sivuillaan.
Erilaisia teemanumeroita, kirjoitussarjoja ja keskustelupuheenvuoroja lehti on synnyttänyt milloin koulutuksesta, milloin taloudesta. Kulttuurista elinvoiman synnyttäjänä lehti julkaisi juhlavuonnaan 2005 kirjoitussarjan Raimo Sailaksen avauksesta. Niin ikään lehti on antanut hyvin tilaa erilaiselle kansalaisjärjestötoiminnalle – puolueyhdistykset ja ammattiosastot mukaan lukien – elävän kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Maakunnan, seudun ja alueen kuntien asiat ovat olleet keskeistä lehden sisältöä.
* * *
Eteenpäin -lehden historian voi jakaa vuoden 1988 lopulla ilmestyneen Eteenpäin -päivälehden ja sen seuraajaksi vuoden 1989 alussa synnytetyn Eteenpäin -viikkolehden tarinaksi.
Jälkimmäiselle ponnistukselle eivät monet kotkalaisetkaan povanneet sen alkutaipaleella kuin muutamia vuosia elinaikaa. Aika lailla ennakoitua pidempään lehti kuitenkin ilmestyi, kun toimintavuosia kertyi lopulta 23.
Vanhempi kollegani, viikkolehden ensimmäinen päätoimittaja ja entinen työtoverini Risto Tuominen kirjoitti viimeisen kolumninsa Eteenpäin -päivälehden sivulle vuoden 1988 lopulla otsikolla "Näkemiin". Samalla hän toivotti lehden lukijat tervetulleeksi seuraamaan ilmestymisensä aloittaneen viikkolehden tarjontaa.
Viikko-Eteenpäin ei ole saamassa jatkajaa työlleen. Niinpä joudun sanomaan hyvästi lehden lukijoille. Kiitän samalla menneistä vuosista kaikkia ja erityisesti niitä, jotka ovat jaksaneet sitoutua lehteen ja tukea sen toimintaa eri tavoin omaa aikaansakin uhraten.
Omasta puolestani olen ylpeä saadessani olla se viimeinen eteenpäinläinen, joka sammuttaa lähtiessään toimituksesta valot. Pitkän ja vaiheikkaan matkan monen muun lailla olen minäkin saanut kulkea lehden rinnalla sen jälkeen, kun ensi kertaa avasin toimituksen oven nuorena valtiotieteen ylioppilaana ja kesätoimittajana kesällä 1976.
Yhtään ei tarvitse hävetä tämän lehden ja sen tekemiseen eri aikoina osallistuneiden puolesta, vaikka virheitäkin on matkan varrella varmasti tehty. Tärkeää palvelutehtäväänsä Eteenpäin on hoitanut kelvollisesti. Se on antanut lukijoilleen työkaluja ymmärtää maailmaa, ja luonut näin pohjaa itse kunkin arkisille toimille ja eri yhteisöjen tulkinnoille ja tavoiteasettelulle.
Liike ja sen lehti ehtivät paljon. Nyt on toisten asia jatkaa taivalta – ja muuttaa maailmaa.
