Suomalaisenkin talouden elinlinja on hyvin toimiva infrastruktuuriverkko, jonka kautta tuotantomme kulkee kotimaisten ja ulkomaisten ostajien käsiin
Eurooppa voi välttää kasvukivut
Kuva: Kari Hulkko
Euroopassa on noussut uudenlainen epäpyhä allianssi. SDP:n ja sen sisarpuolueiden rinnalle on ryhmittynyt eurooppalaisen, ja jopa maailmanlaajuisen, kapitalismin perinteisimpiä äänenkannattajia.
Molempien yhteinen viesti on selkeä. Näkyvyyttä ja kuuluvuutta sille antavat osaltaan tuore Euroopan parlamentin puhemies, saksalainen sosialidemokraatti Martin Schulz, Euroopan sosialistien puolueen PES:n puheenjohtaja, entinen Bulgarian pääministeri Sergei Stanishev ja toiselta puolelta laatuluokan konservatiivinen talouslehti Financial Times.
Viesti kuuluu: leikkausten tie vaarantaa potilaan terveyden, mahdollisesti hengen.
Financial Times varoitti aiemmin tällä viikolla pääkirjoituksessaan, että Saksan liittokansleri Angela Merkelin ajama tiukka budjettikuri ja leikkaukset kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden menoihin vie mennessään myös mahdollisuudet minkäänlaiseen talouskasvuun.
FT muistutti, että löysempi budjettipolitiikka Yhdysvalloissa on pitänyt talouden paremmin pinnalla ja mahdollistanut yksityisen velan nopeamman saattamisen realistiselle tasolle.
Schulz ja Stanishev yrittävät puolestaan saada eurooppalaisia instituutioita vakuuttumaan kasvua tukevien investointien välttämättömyydestä näinä aikoina, kun taantuma on vähintään nurkan takana, jos ei jo kävellyt vastaan.
Euroopan komission puheenjohtajalta José Manuel Barrosolta on totuttu jo vuosikausia, aina ennen maaliskuussa pidettävää talousasioihin keskittyvää unionin huippukokousta, kuulemaan kauniisti otsikoituja puheita talouskasvun välttämättömyydestä.
Varsinaisiin toimiin talouskasvun edistämiseksi ei kuitenkaan ole ryhtynyt sen enempää komissio kuin jäsenvaltioiden päämiesten neuvostokaan. Kummassakin on ollut vuosikausia enemmistönä oikeistopoliitikkojen kerho, jolle valtion osuuden pienentäminen markkinoilla on ollut ideologinen valinta.
Valitettavasti tällä hetkellä yksityinen sektori ei rahoitusmarkkinoiden myllerryksessä investoi tarpeeksi. Talouden kasvua helpottavia infrastruktuurihankkeita sen sijaan riittäisi koko Euroopan laajuisestikin.
PES haluaa lisätä EU27:n julkisia investointeja 1,1 prosenttia vuodessa kymmenen vuoden ajan. Laskelmien mukaan sillä luotaisiin 12 miljoonaa uutta työpaikkaa, ja silti alijäämä putoaisi 1,2 prosenttiin vuosien 2016 ja 2020 välillä.
