Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoi perussuomalaisten ryhmäkokouksen kulusta varapuheenjohtaja Pietari Jääskeläisen (edessä) ja kansanedustaja Jussi halla-ahon (takana) kanssa viime viikon keskiviikkona.
Perussuomalaiset lähtivät pelin politiikkaan
Kuva: Kimmo Mäntylä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja erityisesti kansanedustaja Jussi Halla-aho lähtivät harrastamaan vanhan SMP:n tuomitsemaa "pelin politiikkaa" oikein kunnolla. Mutta ainakin ensimmäinen yritys kolahti pahasti omaan nilkkaan.
PS:n eduskuntaryhmä hyväksyi syrjintää ja rasismia koskevan kannanoton, jota se tarjosi myös muiden eduskuntaryhmien allekirjoitettavaksi. Luonnoksen laati kansanedustaja Jussi Halla-aho ja ryhmä hyväksyi sen yksimielisesti. Siinä tuomitaan syrjintä ja rasismi, mutta myös kaikki etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuva suosiminen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.
Tapahtumaketju opetti myös, että perussuomalaisten kokematonta eduskuntaryhmää on helppo naruttaa.
Halla-ahon tähtäimessä oli ensisijassa ruotsinkielisten kiintiöt koulutuspaikoista. Hommafoorumin nettisivuilla hän kirjoitti, että "pallo on nyt vastapuolella. Joko ne allekirjoittavat paperin, joka tuomitsee myös positiivisen diskriminaation ja ruotsinkielisten kiintiöt, tai sitten me kysymme niiltä seuraavat neljä vuotta, eivätkö ne vastustakaan kaikkea syrjintää."
Opiskelijakiintiöillä on haluttu turvata esimerkiksi ruotsinkielisten lääkärien ja tuomarien määrää. Vähemmistöjen suosimista, jota joskus nimitetään myös positiiviseksi syrjinnäksi, harrastetaan kuitenkin monin muinkin tavoin.
Vammaiset ovat suurin vähemmistöryhmä yhteiskunnassa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut, mutta ei vielä vahvistanut, lähtee siitä, että erilaiset tukitoimet eivät ole syrjintää, jos ne auttavat vammaisia yhdenvertaisuuteen.
Sotaveteraaneilla, joista perussuomalaiset yleensä puhuvat kauniisti, on monia erityisoikeuksia. Naisten asemaa julkisessa päätöksenteossa on koetettu parantaa säätämällä sukupuolikiintiöistä päätöksentekoelimissä.
Muut eduskuntaryhmät huomasivat heti tarkoituksen eivätkä lähteneet mukaan. Jotkut oikeusoppineet totesivat linjauksen olevan vastoin perustuslakia.
Perussuomalaiset ovat koettaneet rimpuilla irti tällaisista tulkinnoista. Mutta pallo ei ole vastapuolella, vaan perussuomalaisten sylissä. He voisivat vastata esimerkiksi kysymyksiin, miltä kaikilta osin he haluavat muuttaa perustuslakia, mistä kaikista kansainvälisistä sitoumuksista ja sopimuksista Suomen on sanouduttava irti, äänestävätkö he vastaan, kun vammaisten oikeuksia koskevaa sopimus tulee eduskunnan käsittelyyn?
Tapahtumaketju opetti myös, että perussuomalaisten kokematonta eduskuntaryhmää on helppo naruttaa. Muiden, mutta myös perussuomalaisten itsensä on syytä olla varuillaan.
