VALIKKO

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai päätökseen työrauhapaketin käsittelyn – SDP, vasemmistoliitto ja vihreät esittävät lakkolakien hylkäämistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut päätökseen työrauhapaketin käsittelyn. Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät esittävät lakkolakien hylkäämistä omassa vastalauseessaan.

Oppositioedustajat katsovat, että esitetyt lakimuutokset ovat suhteettoman rajuja tilanteessa, jossa lakkojen määrä maassamme on erittäin vähäinen. Hallituksen esityksen mukaan lakkojen määrää halutaan vähentää 5-10 prosentilla.

– Mielestämme yksilöille määritelty 200 euron sakko on tarpeeton ja sitä ei tulisi säätää. Tällaisia työrauhan vastaisia tapauksia on nykyäänkin erittäin harvoin. 2000-luvulla yli 1 100:sta käsitellystä jutusta vain 39. Nyt kun lakkosakot nousevat rajusti työtekijäpuolelle, niitä on entistä vähemmän. Teemme vain uudenlaista oikeuskäytäntöä, turhaa lainsäädäntöä ja aiheutamme kaksinkertaisen sanktion ensin yhdistykselle ja sitten vielä sen jäsenelle, sanovat oppositioedustajat.

Opposition mukaan palkansaajien asemaa heikennetään monelta osin ja myötätuntotyötaisteluista rajaaminen vaikeuttaa liikaa muun muassa sellaisten alojen tulemista, jotka tarvitsevat tukea saadakseen kunnollisen sopimuksen aikaiseksi. Myös poliittisten lakkojen rajoittaminen 24 tuntiin on kohtuuton vaade. Jatkossa samasta aiheesta ei saisi lakkoilla 12 kuukauteen.

– Hallitus tavoittelee lakiuudistuksella itseensä ja erityisesti ajamiinsa asioihin kohdistuvan arvostelun rajoittamista. Tämä on kummallista etenkin siksi, että Suomessa poliittisia lakkoja on järjestetty harvoin. Niiden määrään hallitus itse voi vaikuttaa politiikallaan.

– Lakko-oikeuden rajoitukset ovat ongelmallisia Suomen kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta. Kansainvälinen työjärjestö ILO on juuri kehottanut hallitusta neuvottelemaan esityksestä työmarkkinaosapuolten kanssa. Tähän hallitus ei enää suostunut, kertovat oppositioedustajat.

OPPOSITIO sanoo lisäksi, että lakiesityksen valmistelu on ollut kautta koko lainvalmistelun puutteellista. Sen mukaan hallitusohjelman tiukka kirjaus ja etukäteen lukkoon lyöty tavoite ovat rajoittaneet lainvalmistelijaa tekemästä harkittua ja hyvän hallintotavan edellyttämää lakitekstiä. Työmarkkinajärjestöjen ja monien asiantuntijoiden arviot on valmistelussa sivuutettu eikä lakkojen ilmenemisen juurisyihin ole pureuduttu.

Myös kiire on ollut melkoinen.

– Valiokunnan poikkeuksellinen kokoontumisaikataulu on osoittanut sen, että lakiesityksen aikataulua kiirehditty. Alkuperäisellä voimaantuloajalla 1.7.2024 mietintö olisi voinut valmistua vielä touko-kesäkuun vaihteessa. Me vastustamme lakiehdotuksen voimaantulon aikaistamista.

Valiokunta katsoo mietinnössään, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiselle ole. Asia siirtyy seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.

AVAINSANAT

Miten käy Timo Vornasen? – eduskuntaryhmältä odotetaan tänään päätöstä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän on tänään tarkoitus päättää, erotetaanko kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) (kuvassa) ryhmästä.

Eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää, että Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.

Perussuomalaisilta on vaadittu toimia sen jälkeen, kun selvisi, että Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä. Vornasen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan.

Työvaliokunta toimii eduskuntaryhmässä käsiteltäviä asioita valmistelevana ja eduskuntaryhmän päätöksiä toteuttavana elimenä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokuntaan kuuluu ryhmän puheenjohtajisto ja neljä muuta kansanedustajaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimii Jani Mäkelä ja varapuheenjohtajina Jenna Simula sekä Vilhelm Junnila.​

Työvaliokunta kuuli Vornasta ampumavälikohtauksesta.

VORNASEN erottaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä heikentäisi merkittävästi tämän toimintaedellytyksiä kansanedustajana. Asiaa arvioi STT:lle alkuviikolla Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

Yhden hengen eduskuntaryhmän toimintaresurssit ovat vaatimattomat etenkin, jos ryhmä on muodostettu kesken vaalikauden. Lisäksi Vornanen menettäisi todennäköisesti myös valiokuntapaikkansa.

Hallituksen ja opposition voimasuhteisiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän mahdollinen pieneneminen ei tee isoa muutosta. Vornanen mukaan luettuna hallituspuolueilla on 109 edustajaa ja oppositiolla 91.

AVAINSANAT

Ylen EU-vaaligallup: kokoomus suosituin, SDP lähellä vaalivoittoa, RKP menettämässä ainoan paikkansa

Kuva: Istock

Pääministeripuolue kokoomus on tällä hetkellä suosituin puolue 21,7 prosentin kannatuksella, Ylen EU-vaalien kannatusmittauksesta selviää.

Pääoppositiopuolue SDP on toisena 19,7 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kannatus on vain puoli prosenttiyksikköä keskustaa edellä 14,1 prosentissa.

Taloustutkimuksen huhtikuun lopulla toteuttamassa kyselyssä tiedusteltiin, minkä puolueen ehdokasta kyselyyn osallistuneet äänestäisivät EU-vaaleissa, jos ne järjestettäisiin nyt. Kyselyyn vastasi päälle 2  100 ihmistä, joista puoluekantansa paljasti reilut 1  500. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntansa.

Puolet vastauksista kerättiin puhelimitse ja puolet internetpaneelista.

Kokoomukselle kyselyssä saatu ääniosuus toisi neljä euroedustajaa. SDP:n prosentit riittäisivät kolmeen paikkaan.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus oli mittauksessa 10,5 prosenttia.

Mikäli kyselyn kannatus toteutuisi alkukesän EU-vaaleissa, kokoomus, SDP ja vasemmistoliitto saisivat kukin yhden lisäpaikan. RKP ja vihreät taas menettäisivät yhden paikan.

MITTAUKSEN perusteella perussuomalaiset, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto saisivat kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin.

Eduskuntapuolueista RKP, kristillisdemokraatit ja liike nyt jäisivät kyselyn perusteella ilman euroedustajia.

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun RKP:llä ei olisi meppiä sinä aikana, kun Suomi on kuulunut EU:hun. Puolueen nykyinen euroedustaja Nils Torvalds ei ole pyrkimässä jatkokaudelle.

RKP:stä paikkaa tavoittelevat kesäkuun vaaleissa muun muassa puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja kansanedustaja Eva Biaudet.

TALOUSTUTKIMUKSEN toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo Ylelle, että RKP:llä on kyselyn perusteella reilusti kirittävää, jos puolue haluaa säilyttää paikkansa.

-  Puhutaan kymmenistä tuhansista äänistä, jotka pitäisi voittaa tämän mittauksen ja vaalien välillä.

Suomesta valitaan tänä vuonna 15 euroedustajaa eli kaksi edustajaa enemmän kuin vuoden 2019 vaalien aikaan. Vihreät sai kolmannen euroedustajan kesken vaalikauden, kun Suomen paikkamäärä nousi Britannian erottua EU:sta.

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta.

Uutista päivitetty klo 8.47

AVAINSANAT

Nasima Razmyar sanoo nyt suoraan: “Se oli aivan oikea ratkaisu”

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoo, että hallitus romuttaa nyt useaa yhteiskunnan peruspilaria samanaikaisesti.

Yhdenvertaisuutta, taloudellista turvaa, elintärkeitä sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita, oikeusvaltioperiaatetta, avointa Suomea, Razmyar listasi vappupuheessaan.

– Köyhiltä leikataan, palkansaajien asemaa yhteiskunnassa heikennetään, nettiin jaetaan kuvia leikkauslaudoista ja saksista. Orpon hallitus leikkaa pienituloisilta ja koulutuksesta, mutta oli silti kehysriihessä kykenemätön tarkastelemaan esimerkiksi yritystukien kokonaisuutta.

Razmyar palasi puheessaan myös vuoden takaisiin tapahtumiin vaalien jälkeen.

– Vuosi sitten menimme vaaleihin arvot edellä, emmekä joustaneet arvoistamme kokoomuksen hallitustunnustelukysymyksien kohdalla. Se oli aivan oikea ratkaisu. Suomalaiset ovat paljon arvopohjaisempia kuin ehkä ajattelemmekaan.

– Viime syksynä Helsingin Sanomat teki kyselyn, jonka mukaan moni suurituloinenkaan ei pitänyt hallituksen leikkauspolitiikkaa oikeudenmukaisena. Suomalaiset näkevät hallituksen oikeudenmukaisuuspuheiden taakse ja vaativat parempaa politiikkaa. Siksi on tärkeää, että mekin pidämme arvojohtajuuden tärkeyttä esillä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen: Nämä järjestelmämuutokset ovat vain jäävuoren huippu suomalaisen oikeiston suurista tavoitteista

SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan Suomea hallitsee tällä hetkellä toivon ja tulevaisuususkon sijaan apatia, pelottelu ja toivottomuus.

– Kriisimielialaa lietsotaan, jotta saadaan perusteltua järjestelmämuutoksia, joista ei vaaleissa ole uskallettu puhua äänestäjille rehellisesti. Ongelmia ja vastoinkäymisiäkin meillä on, mutta aihetta toivottomuuteen tai paniikkiin ei. Kuitenkin Suomessa Orpon hallitus tekee tällä hetkellä järjestelmämuutoksia, joista ei ennen vaaleja ollut puhetta.

Mäkysen mukaan ensimmäinen järjestelmämuutos koskee työmarkkinoita, toinen julkisia palveluita ja kolmas Suomen perustuslain tulkintaa ja erityisesti sen sosiaalisia oikeuksia sekä oikeusvaltiota.

– Jo viime syksynä hallitus teki ison muutoksen perustuslain vähimmäistoimeentuloa koskevaan tulkintaan mahdollistaessaan etuuksien jäädytyksen koko vaalikaudeksi. Politisoimalla eduskunnan perustuslakivaliokuntaa ajetaan läpi leikkauksia, jotka vaarantavat ihmisten toimeentulon perusedellytykset. Myös lakko-oikeuden rajaamisen yhteydessä nähtiin kova ratkaisu, kun hallituspuolueet päätyivät hyväksymään lakko-oikeuden rajoituksia vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

Seuraava vaihe tulee Mäkysen mukaan olemaan niin sanotun rajalain käsittely.

– Nykyisin ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten ytimestä ei voi poiketa edes sota- tai poikkeusoloissa. Jos Venäjän hybridivaikuttamiseen ei pystytä puuttumaan tavalla, joka sopii yhteen perustuslain kanssa, avataan jälleen uusi aukko perustuslain tulkintaan. Perustuslain heikkenemisen rinnalla huolestuttavaa on se, miten hallituksen ministerit ja kansanedustajat heikentävät viranomaisten ja median riippumattomuutta toimillaan.

Nämä järjestelmämuutokset ovat Mäkysen mukaan vain jäävuoren huippu suomalaisen oikeiston suurista tavoitteista, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

– Työväen ja vasemmiston juhlapäivänä on kuitenkin kyettävä myös itsekritiikkiin: millaiset järjestelmämuutokset sitten hyödyttäisivät Suomessa työskenteleviä ihmisiä, tavallisia palkansaajia? Millaisia järjestelmämuutoksia me haluamme? Tähän vasemmistopuolueet eivät selvästi ole onnistuneet vastaamaan riittävän hyvin.

Mäkynen puhui vappupäivänä Salossa.

AVAINSANAT

SDP:n Räsänen: Moni kansalainen kysyy, miten näin järjetön ja tasapainoton yhtälö on saatu aikaan

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) kritisoi kansanedustaja Matias Marttisen (kok.) vappupuheen väitteitä ja yritystä vierittää syy SDP:n niskoille.

– Hallituksen on täysin naurettavaa syyttää SDP:tä omista epäonnistumisistaan. Tosiasia on, että kokoomuksen johdolla työttömyys lisääntyy koko ajan ja velkasuhde jatkaa heikkenemistään. Vaikuttaakin siltä, että Marttinen moittii omaa peilikuvaansa, Räsänen lataa tiedotteessaan.

Räsänen muistuttaa, että hallitus on asettanut tavoitteekseen 100 000 uutta työllistä, mutta viime viikon työllisyysluvut osoittavat, että vuoden takaiseen verrattuna työllisyys on pudonnut noin 52 000:lla.

– Hallitus penää epätoivoissaan vastauksia oppositiolta, koska sen oman talouspolitiikan pohja on pettänyt. Hallitus on vakuuttanut, että kaikki laarit, jopa laarien pohjat, on käyty läpi, kun talouden tasapainotustoimia on etsitty. Tosiasiassa aika monet laarit jäivät kokonaan penkomatta. Tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu kymmenen miljardin euron vuosivauhtia, miljardien yritystukipotti jäi kokonaan rauhaan. Hallitus ei myöskään löytänyt yhtään säästettävää miljardien maataloustukipotista. Lisäksi kaikkein varakkaimmille kohdistuva listaamattomien yritysten huojennettu osinkoverokohtelu jäi täysin rauhaan. On täysin absurdia, että hallitus halusi räätälöidä keskituloisille eläkeläisille uuden lisäveron, todellisen ikäveron, mutta sijoittajien veroetuja ei voitu karsia.

Räsänen korostaa, että julkisen talouden tasapainottaminen on iso urakka, mutta toimet eivät saisi kohdistua epätasapainoisesti.

– Vaikeina aikoina ihmiset odottavat, että tämä urakka toteutetaan oikeudenmukaisesti. Valitettavasti maan hallitus on valinnut epäoikeudenmukaisuuden ohjenuorakseen. Talouden tasapainotuksen taakka kaatuu eniten heidän niskaansa, jotka ovat jo kaikista heikoimmilla. Yhteiskunnan kaikista varakkaimmat puolestaan ovat hallituksen erityissuojeluksessa. Moni kansalainen kysyykin, että miten ihmeessä näin järjetön ja tasapainoton yhtälö on saatu aikaan.

Räsänen huomauttaa hallituksen säästöpäätösten olevan valintoja.

– Muutaman sentin halvempi oluttölkki tuskin lämmittää, kun sairaalaverkon karsimisen seurauksena lähipalvelut heikkenevät. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa palataan tämän hallituksen päätöksillä osin tilanteeseen, jossa oppimateriaaleista kustannukset sälytetään nuorten niskaan. Näin säästettävä summa vastaa sitä, minkä hallitus antaa osakesäästötilien sijoittajille. Hallitus olisi siis voinut valita myös toisen linjan, mutta sopeutustoimet päätettiin kohdistaa epäoikeudenmukaisesti.

AVAINSANAT