VALIKKO

VM:n budjettipäällikkö Niemelä: Alvin nosto ei riitä 3,5 %:n tarkkailuluokkatavoitteeseen – aukko 200-300 miljoonaa euroa

Budjettipäällikkö Mika Niemelä.

Hallitus tavoittelee tänä vuonna julkisen talouden alijäämäksi 3,5 prosentin lukemia. Tällä voitaisiin välttää uhka EU:n “tarkkailuluokasta” eli alijäämämenettelystä. Tulevana vuonna alijäämän pitäisi kuitenkin painua kolmeen prosenttiin.

Kun valtiovarainministeriö (VM) julkaisi tänään tuoreen taloudellisen katsauksen, viesti oli, että alijäämä heikkenee 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2024. Arviossa on otettu huomioon syksylle ennakoitu arvonlisäverotuksen korotus.

VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönen vaikutti antavan myöntävän vastauksen, kun häneltä kysyttiin, onko hallituksella kuitenkin painetta tehdä vielä lisätoimia tänä vuonna.

– Hallituksella on tämän mukaan paikka ja mahdollisuus tehdä lisätoimia. 3,5 prosenttiin päästään meidän arviollamme alvin korotuksesta. Virallista vaikutusarviota ei kaiketi tässä vaiheessa vielä ole. Sanotaan näin päin, että siellä ei ole ainakaan varaa lisämenoihin. Pikemminkin toiseen suuntaan. Tarkkana saa olla, hän sanoi.

Hallituksen riihessään päättämä arvonlisäveron korotus puolellatoista prosenttiyksiköllä on näillä näkymin ajoittumassa syksyyn.

– Se nousee viimeistään 1.9. mutta arvioimme sitä lisätalousarvioprosessissa, että onko sitä tarpeen aikaistaa. Alv:n korottaminen riittää näiden lukujen valossa tämän vuoden alijäämätavoitteen (3,5) saavuttamiseen, pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti tänään toimittajille eduskunnassa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi Demokraatille, että alvin nosto ei ole tulossa kesäkuukausina voimaan. Hän sanoi, että asia on juuri lähdössä lausunnoille. Voinee päätellä, että syyskuun alun voimaantulo on todennäköinen.

Purran mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että sopeutukset riittävät. “Tämä riittää”, Petteri Orpo on sanoi kehysriihen lisäsopetuspäätösten jälkeen, minkä myös Purra allekirjoittaa.

DEMOKRAATTI kysyi VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelältä, joka ei ollut tänään äänessä ministeriönsä tiedotustilaisuudessa, riittääkö alvin nosto syksyllä siihen, että 3,5 prosentin alijäämätavoite saavutetaan tänä vuonna.

Niemelä vastasi tekstiviestitse, ettei alvin nosto syksyllä tee toteutumasta varmaa.

– Katsomme nyt juuri II lisäbudjetin yhteydessä ensimmäisenä läpi arviomäärärahat jne automaattiset tekijät, joiden myötä voidaan mahdollisesti saada apuja, Niemelä toteaa.

Hänen mukaansa yleisen arvonlisäveron nosto olisi hyvä saada voimaan alkusyksystä.

Kuinka paljon tätä vajetta voisivat arviosi mukaan paikata mainitsemasi automaattiset tekijät ja arviomäärärahat ja miten suureksi jäisi silti rahallisesti lisäsopeutuksen tarve?

– Suuruusluokkana nykyennusteen perusteella puhutaan parista, kolmesta sadasta miljoonasta eurosta, Niemelä vastaa.

Hän sanoo, ettei vielä pysty arvioimaan paljonko hänen mainitsemansa automaattiset tekijät vaikuttavat, kun läpikäynti on kesken.

– Muutoksia kun tulee olemaan molempiin suuntiin.

KYSYIMME Niemelältä myös, näyttääkö siltä, että hallitus olisi saavuttamassa yhden prosentin alijäämätavoitteensa vuonna 2027.

Niemelän mukaan hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta toteutuu noin 82 prosentin tasolle 2027-2028, kun kaikki päätetyt toimet (mukaan lukien työllisyystoimet ja hyvinvointialueiden omat toimet) toteutuvat. Alijäämän osalta liikutaan nykyennusteella vuonna 2027 noin 1,3 prosentissa ja vuonna 2028 noin 0,9 prosentissa.

Ministeri Purra muistutti tänään, että hallituksella on nimenomaan velkasuhteen vakauttamisen tavoite ja siltä pohjalta laskennallisesti arvioitu alijäämän määrä.

– Sehän (alijäämän määrä) ei ole varsinainen tavoite, vaan se on laskettu hallitusohjelman alkuperäisen kuuden miljardin (sopeutuksen) ja velkasuhteen vakauttamisen kautta tämä 1 prosentin alijäämä, Purra sanoi.

AVAINSANAT

43 toimen ohjelma julki – näin hallitus suitsii nuoriso- ja jengirikollisuutta

Oikeusministeriö julkaisi torstaina laajan toimenpideohjelman nuorten ja niin sanottujen katujengien rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) (kuvassa) sanoi tiedotustilaisuuden aluksi, että nuoriso- ja jengirikollisuuden vähentämiseen voidaan vaikuttaa torjumalla syrjäytymistä, varmistamalla poliisin hyvät resurssit ja parantamalla oikeusketjun toimivuutta.

-  Hallitusohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta, ja tähän muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta kodeista ja vanhemmista lähtien.

Ohjelmassa on kaikkiaan 43 toimenpidettä. Varhaisiin keinoihin kuuluvat esimerkiksi vanhempien kasvatusvastuun ja vanhemmuuden tukeminen sekä nuorten, myös rikoksia tehneiden, ohjaaminen harrastuksiin.

-  Vanhemmuuden tuki sekä lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut ovat keskeisessä asemassa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyssä, ohjelmassa sanotaan.

Ohjelmassa mainitaan poliisin ankkuritoiminta, joka perustuu nuorten rikosten ennalta estämiseen.

-  Varhaisemman puuttumisen mahdollistamiseksi tulisi kontaktin tulla ankkuritiimeille enenevässä määrin kouluista ja oppilaitoksista, joissa nuoren oireilu tai muuttunut käytös voidaan havaita jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällöin nuoren suuntaan voidaan vaikuttaa mahdollisesti jo ennen ensimmäisen rikoksen tapahtumista.

Poliisin läsnäoloa netissä ja sosiaalisessa mediassa halutaan vahvistaa rikosten ennaltaehkäisemiseksi.

OHJELMASSA on mainittu lastensuojelulain kokonaisuudistus ja esimerkiksi hatkanneiden eli luvatta sijoituspaikasta poistuneiden lasten tilanne.

-  Tehostamalla sijaishuoltopaikoista luvatta poistuneiden tavoittamista voidaan ehkäistä lasten ja nuorten joutuminen rikosten uhreiksi. Samalla tulee ennalta estää heidän päätymisensä rikoksentekijäksi.

Hallitus haluaa kehittää nuorisorangaistussääntelyä muun muassa tuomalla rangaistukseen yhdyskuntapalvelua.

-  Nuorisorangaistus on seuraamuksena selvästi intensiivisempi kuin esimerkiksi ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena määrätty nuorten valvonta.

Ohjemassa tuodaan esille poliisin puutteelliset toimivaltuudet alle 15-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen kohdalla. Tällä hetkellä poliisi ei voi esimerkiksi pidättää tai vangita alle rikosvastuun iässä olevaan nuorta.

Hallitus aikoo selvittää alle 15-vuotiaaseen epäiltyyn kohdistettavia viranomaistoimia, joilla sosiaaliviranomaiset ja poliisi yhdessä voisivat turvata rikostutkinnan siten, että lapsen oikeudet toteutuvat.

TOIMENPIDEOHJELMA sisältää myös rangaistusten kiristyksiä. Hallitus haluaa rangaistusta koventavaksi perusteeksi rikoksen liittymisen katujengiin. Lisäksi se aikoo vahvistaa välillisen tekemisen oppia siten, että alle 15-vuotiaan rikolliseen tekoon yllyttävä katsottaisiin useammin rikoksen tekijäksi.

-  Rikosvastuuikärajaa nuoremman lapsen yllyttäminen rikolliseen tekoon on moitittava teko myös lasta kohtaan. On syytä huolehtia siitä, että tällaiset moitittavat teot tulevat rikoslainsäädännön nojalla riittävästi huomioon otetuiksi.

Hallitus haluaa lisäksi laajentaa niin sanottua exit-toimintaa eli irtautumista tukevaa työtä kattamaan myös katujengiläiset.

AVAINSANAT

STM olisi jättänyt perusterveydenhuollon lisäsäästöjen ulkopuolelle – hallitus viis veisasi ehdotuksille

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sanoi hallituksen kehysriihtä varten tehdyssä muistiossaan, että perusterveydenhuolto olisi pitänyt jättää lisäsäästöjen ulkopuolelle.

Muistion mukaan hyvin toimiva perusterveydenhuolto on kustannustehokas, säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja tuottaa väestön tarvitsemat palvelut halvemmalla.

Muistio sisältyy tänään julkaistuun valtiovarainministeriön aineistoon, jonka se oli toimittanut hallitukselle kehysriihen valmistelua varten.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontui viime viikolla kehysriiheen päättämään julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille.

Riihessä päätettiin muun muassa korottaa sote-palvelujen asiakasmaksuja ja pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuu kolmeen kuukauteen nykyisestä kahdesta viikosta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu pidentyy nykyisestä neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen.

STM EHDOTTI muistiossaan jopa perusterveydenhuollon vahvistamista yhtenä säästötoimena.

Muistion mukaan potilaan ja lääkärin hoitosuhteen jatkuvuuden parantaminen voisi tuoda arviolta 150 miljoonan euron kustannushyödyt vuonna 2026. Vuonna 2027 kustannushyödyt olisivat arviolta 300 miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi hoitotakuun pidentämisen arvioidaan tuovan 130 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Yhteensä hallitus tavoitteli kehysriihessä 750 miljoonan euron lisäsäästöjä hyvinvointialueille, muistiossa kerrotaan.

STM:n mukaan niin sanotun hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto veisi vähimmillään vuoden. Tämän jälkeen vaikutuksia olisi saatavissa muun muassa erikoissairaanhoidon lähetteisiin ja sitä kautta kustannuksiin.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus on yhteydessä pienempiin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin, muistiossa kerrotaan.

Tällaisen henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuus on Suomessa huono, eikä sitä ole viime vuosina juuri järjestelmällisesti kehitetty, STM sanoo.

Tämän takia hoitosuhteen parantamisesta olisi odotettavissa itsenäistä ja muusta kehittämistoiminnasta riippumatonta taloudellista hyötyä, muistiossa arvioidaan.

NOPEA toimintamallin muuttaminen tosin edellyttäisi säädösmuutoksien lisäksi vahvaa sisältöohjausta, muistiossa huomautetaan. Hyvinvointialueet tarvitsisivat muutoksen toteuttamiseksi lisää lääkäreitä ja hoitajia.

Työvoimaa olisi STM:n mukaan kuitenkin saatavissa, jos työnantajien verovähennysoikeutta työterveyshuollon sairaanhoidosta rajattaisiin merkittävästi tai se poistettaisiin kokonaan. Tämä voisi STM:n mukaan vähentää työnantajien halukkuutta maksaa työterveyshuollon sairaanhoidosta.

Työterveydestä näin vapautuvia lääkäreitä ja hoitajia olisi STM:n arvion mukaan mahdollista saada työskentelemään perusterveydenhuoltoon.

HALLITUS ei tarttunut näihin STM:n ehdotuksiin riihessään.

Lääkäreitä voisi saada palvelemaan perusterveydenhuollon tarpeita myös uudistamalla nykyistä Kela-korvausmallia.

STM hahmottelee, että uudessa korvausmallissa asiakas voisi halutessaan valita terveysaseman sijasta yksityissektorilta omalääkärinä toimivan lääkärin ja hänen työparinaan toimivan omahoitajan.

Uuden Kela-korvausjärjestelmän avulla yksityislääkäreiden työpanos olisi mahdollista yhdistää nykyistä paremmin muuhun terveydenhuoltoon, STM:n muistiossa sanotaan.

AVAINSANAT

”Mutta kun Sanna Marin…” – Zyskowicz ryöpytti SDP:tä hallituksen kipeistä päätöksistä, Lindtman ei jäänyt sanattomaksi

Oppositio kyseenalaisti kyselytunnilla hallituksen sopeutustoimien oikeudenmukaisuuden. Hallitus etsi taas juurisyyt edellisestä hallituksesta.

Ruodittavana olivat erityisesti hallituksen viime viikon kehysriihessä päättämät uudet sopeutustoimet vanhojen päälle.

SDP:n Joona Räsänen huomautti, että taloudellisesti vaikeina aikoina ihmiset odottavat, että välttämättömät julkisen talouden sopeutukset toteutetaan oikeudenmukaisesti.

– Pääministeri Orpo, te totesitte viime viikolla painokkaasti, että “tällä kertaa” tämä kokonaisuus on rakennettu oikeudenmukaisesti.

Hän huomautti, että hallitus on esimerkiksi räätälöimässä keskituloisille eläkeläisille uuden lisäveron, suorastaan ikäveron, ja hallitus käy jo toistamiseen pienituloisten opiskelijoiden kukkarolla.

– Suurempituloisten verotusta ei kevennetä ”enempää”. Ja kaikkein varakkaimmat rajaisitte kokonaan näiden talkoiden ulkopuolelle. Oletteko edelleen sitä mieltä, että tämä paketti on rakennettu oikeudenmukaisesti.

ORPON mukaan oikeudenmukaisuutta on se, että velkaantuminen lopetetaan ja pidetään Suomesta huolta.

– Velkaantumisen tahti, jonka saimme perintönä oli viime vuonna Euroopan nopeinta. Me teimme ratkaisut, on tehty säästöjä tai veronkorotuksia. Ne on pyritty tekemään niin, että ne jakautuvat laajasti eri puolille.

“Tämä kuulostaa pahasti jo siltä himoverottamiselta.”

Ei se velkaantuminen ole loppumassa, Räsänen painotti. Hän puuttui edelleen hallituksen veropolitiikkaan.

– Te olette räätälöineet ministereiden tuloluokkaan historian suurimmat veronkevennykset, kaksi tonnia puhtaana käteen, nipistätte siitä 300 euroa ja tätä te juhlitte suurena oikeudenmukaisuustekona. Ja minkä ihmeen takia keskituloisille eläkeläisille teette suuremman veronkorotuksen kuin ministerien tuloluokkaan. Tämä kuulostaa pahasti jo siltä himoverottamiselta.

Pienituloisilla eläkeläisillä verotus ei kiristy, Orpo huomautti ja hänen mukaansa yli 5 000 euron kuukausitulojen jälkeen raippavero iskee jo 5-6 prosentilla.

– Keskituloisille eläkeläisille tulee kyllä maltillinen korotus, puhutaan noin 20 euron kuukauden summasta kuukaudessa ja suurimmillaan korotus on noin 500 eurosta vuodessa. Tästä tulee oikeudenmukainen kokonaisuus, hän laskeskeli.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puuttui myös keskituloisten eläkeläisten tilanteeseen.

– Miksi 2 000 euron eläke on niin suuri, että sinne pitää laittaa lisävero, mutta ministereiden tulot ovat niin pieniä, että niihin tarvitaan edelleen 1 700 euroa vuodessa. Mikä on käsityksenne oikeudenmukaisuudesta?

SDP:n Pia Viitanen kuittasi puheet oikeudenmukaisuudesta suureksi silmänkääntötempuksi, kun taas kerran kaikkein varakkaimmat ovat hallituksen erityissuojelussa viitaten keskituloisten eläkeläisten lisäveroon.

Orpo puolustautui toteamalla, että työn verotukseen, joka on Suomessa niin kireää ja progressio on maailmanennätyksen luokkaa, ettei siitä voi rangaista.

KOKOOMUKSEN Ben Zyskowicz sanoi oman sanansa oikeudenmukaisuudesta.

– Minusta ei ole oikeudenmukaista se, että edellinen punamultahallitus eli yli varojen tulevien sukupolvien piikkiin. Minusta ei ole oikeudenmukaista myöskään se, että täällä demarit joka päivä moittivat hallitusta talouspolitiikasta, mutta eivät pysty esittämään omaa vaihtoehtoaan.

Pääministeri säesti sanomalla, että hallitus haluaa nähdä SDP:n vaihtoehdon, joka estäisi Suomen joutumisen alijäämämenettelyyn.

– Teillä on nyt yhdeksän tuhannen miljoonan tehtävä kesäkuuhun mennessä, jolloin komissio arvioi, joudummeko sinne vai emme joudu.

Lindtmanilla oli vastaus Zyskowiczille:

– Edustaja Zyskowicz on tässä salissa kunnostautunut siinä, että joka kerta kun pitäisi puolustaa hallituksen tekojen oikeudenmukaisuutta, hän sanoo, että mutta kun Sanna Marin… Hän unohtaa kertoa sen, kun syyttää velkaantumisesta edellistä hallitusta, että kokoomus ollessaan oppositiossa hyväksyi yhdeksän kymmenestä otetusta velasta.

HÄN PUUTTUI myös hallituksen työllisyystoimiin. Hallitus lupasi kaudellaan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta nyt saldo on miinuksella 50 000:llä. Myös Lauri Lyly (sd.) huomautti, että hallituksen politiikka on johtanut vain työttömyyden kasvamiseen jatkuvasti.

Orpo vetosi valtiovarainministeriön tämänpäiväiseen raporttiin, jonka mukaan hallituksen toimet parantavat työn vastaanottamista ja tarjontaa.

– Jo ennen kehysriihtä tehdyt toimet VM:n arvion mukaan tuovat tuovat 72 000 uutta työpaikkaa. Työllisyys lähtee kasvuun ja hallituksen toimet ovat aivan oikeansuuntaisia.

Työministeri Arto Satonen (kok.) korosti, että hallituksen keskeiset uudistukset eivät ole vielä voimassa, pääosin ne tulevat voimaan syksyllä, jolloin vaikutukset alkavat.Hänen mukaansa suuri huoli on nyt, että avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt.

– Omalle vahtivuorollanne te nukuitte onnenne ohi. Jos olisitte tehneet nämä uudistukset, jotka me nyt teemme, työllisyystilanteemme olisi aivan eri luokkaa. Koska tuolloin oli enemmän avoimia työpaikkoja, jotka olisivat nopeammin täyttyneet näillä uudistuksilla, joita nyt toteutetaan.

AVAINSANAT

Eduskunnalta tyrmäys: Lakkolakipakettia ei palauteta perustuslakivaliokunnan käsittelyyn

Hallituksen esitystä työrauhalaiksi ei palauteta eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Eduskunta äänesti SDP:n kansanedustaja Kim Bergin esityksestä, että esitys pitäisi viedä uuteen tarkasteluun perustuslakivaliokuntaan. Esitys kuitenkin kaatui täysistunnossa lukemin 102-42, joten esityksen käsittely jatkuu normaalisti.

SDP halusi uuden käsittelyn perustuslakivaliokunnassa, koska esitykseen oli tehty työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa muutos, joka sallisi lain soveltamisen poliittisiin lakkoihin myös taannehtivasti.

AVAINSANAT