VALIKKO

Tukimuutosten karu hinta: Kela patisti kymmeniä tuhansia perheitä muuttamaan halvempiin asuntoihin

  • Kotimaa
  • 19.03.2025
  • 8:37
  • (Päivitetty: 19.03. 10:22)

Viime vuonna 33  000 kotitaloutta sai Kelalta kehotuksen etsiä halvemman asunnon. Kyseessä on perustoimeentulotuen myöntämiseen kohdistunut tiukennus, joka on ollut voimassa viime vuoden huhtikuusta alkaen.

Kelan mukaan kehotuksia lähetettiin eniten alueille, joilla on paljon perustoimeentulotuen saajia, eli isoihin kaupunkeihin.

Kelan mukaan eniten kehotuksia saivat helsinkiläiset. Yhteensä lähes 5  900 kotitaloutta sai kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon.

Toiseksi eniten meni viestejä Pirkanmaan hyvinvointialueen kotitalouksille. Lähes 3  800 kotitaloutta Pirkanmaalla sai vastaavan kehotuksen.

Listan kärjessä ovat myös Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet, joissa molemmissa kehotuksen sai noin 2  800 kotitaloutta.

MUUTTOPATISTAMISTA Kela perustelee lakimuutoksilla. Kela ei voi enää vapaasti hyväksyä perustoimeentulotuen saajilla enimmäisrajoja ylittäviä asumismenoja ilman erityistä perustetta.

-  Aiemmin Kela ei aina ole puuttunut siihen, jos kuntakohtaiset enimmäisrajat asumismenoissa ovat tuen saajilla ylittyneet. Nyt sitten huhtikuusta 2024 lähtien tuessa ei ole enää vastaavaa harkintaa – ellei asumismenojen ylittämiselle ole erityisiä perusteita, sanoo erikoistutkija Lauri Mäkinen Kelan tutkimusyksiköstä STT:lle.

Erityiset perusteet voivat Mäkisen mukaan liittyä terveydentilaan, lasten koulunkäyntiin tai yleisesti elämäntilanteeseen.

Jos asumismenot ylittävät kunnassa hyväksyttävän rajan, Kela kehottaa etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden sisällä.

JOKAISESSA kunnassa on määritelty enimmäisraja perustoimeentulotuessa hyväksyttäviksi asumismenoiksi. Raja on matalin Kihniössä Pirkanmaalla, jossa yhden hengen asumismenoiksi hyväksytään enintään 363 euron asumismenot kuukaudessa.

Korkein on pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa yhden hengen asumismenoiksi hyväksytään 715 euroa kuukaudessa.

Kelalla ei ollut antaa STT:lle tietoja siitä, kuinka moni muuttokehotuksen saajasta on jäänyt asumaan kotiinsa ja kuinka moni on muuttanut.

Toimeentulotuen hakija voi myös jäädä nykyiseen asuntoonsa, mutta tällöin hän maksaa itse asumismenojen ja kuntakohtaisen rajan väliin jäävän erotuksen.

Siitä ei myöskään ollut Kelalta saatavilla tietoa, millaisia kotitalouksia muuttokehotus on koskenut ja millä poikkeussyillä ihmiset ovat mahdollisesti saaneet jäädä asumaan asuntoonsa menettämättä tukiaan.

Perustoimeentulotukea sai yhteensä noin 250  000 kotitaloutta viime vuonna. Näistä suurin osa oli yksin asuvien kotitalouksia.

KÖYHIMMÄT perheet voivat hakea asumismenoihinsa asumistukea ja perustoimeentulotukea. Asumistuessakin on niin ikään enimmäisrajat, joten varsinkin suurissa kaupungeissa asumistuki ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia asumismenoja kuten vuokra- ja vesikuluja.

-  Tällöin asumismenoihin voidaan tarvita toimeentulotukea, Mäkinen sanoo.

Pienituloisten tilanteeseen on vaikuttanut myös se, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kiristi asumistuen saamisen ehtoja. Muun muassa asumiskuluista korvattavaa osuutta on laskettu, ja tukeen vaikuttavien tulojen vaikutusta on kiristetty.

Lisäksi työtulot otetaan kokonaisuudessaan huomioon, kun aiemmin asumistukea hakeva sai tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti tukeen.

Helsinkiläisten suureen osuuteen muuttokehotuksen saajien joukossa on vaikuttanut osaltaan myös se, että asumistuen enimmäisasumismenot laskettiin samalle tasolle pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.

-  Sen takia toimeentulotuesta maksetaan asumismenoja, kun asumistuki ei riitä, Mäkinen sanoo.

Kelan mukaan on selvää, että maksetut asumistuet ovat vähentyneet selvästi kiristysten jälkeen.

-  Myönnetyt tuet ovat vähentyneet noin 30 miljoonalla kuukausitasolla, eli kyllä siellä on aika paljon tullut pudotusta, Mäkinen toteaa.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Varustautuminen pitää tehdä järjellä – Nato-ratsuväkeen ei voi enää luottaa

  • Kolumnit
  • 03.05.2025
  • 16:30
  • (Päivitetty: 03.05. 8:14)

Euroopan on parannettava sotilaallisia valmiuksiaan. Se ei kuitenkaan voi perustua vain uskoon sodan väistämättömyydestä.

Kun nyt on käynyt selväksi – ja hartaasti toivon tämän koskevan myös golfaavaa valtiojohtoamme – ettei Trumpin USA:n Nato-sitoumukseen voi luottaa, on Euroopassa ryhdytty panostamaan oman puolustuksen vahvistamiseen. Järkeä on kuitenkin käytettävä siinä, miten se toteutetaan.

Kiireellisin tehtävä Euroopan varustautumisen vahvistamisessa koskee tarvetta turvata Ukrainan puolustuskyky, kunnes sen suvereniteetin turvaava rauha mahdollisimman pian on saatu tehtyä.

Naton jäsenenäkään ei voi luottaa sinisilmäisesti siihen, että pahan paikan tullen ratsuväki tulee valtameren takaa heti apuun. Molempia maailmansotia käytiin Euroopassa yli kaksi vuotta ennen kuin amerikkalaiset liittyivät demokratian puolustajiin.

Euroopan on joka tapauksessa vahvistettava omaa ”strategista autono­miaansa” ja siihen sisältyvää itsenäistä puolustuskykyä. Oleellisinta ei ole se, mikä on kunkin maan puolustusmenojen osuus kansantulosta, vaan se, minkälaiset ovat tarvittaessa EU:n kyvyt mobilisoida ja yhdessä käyttää lisääntyviä voimavarojaan.

Euroopan maiden oman aseteollisuuden protektionistisen suojelun purkamisella voitaisiin heti saavuttaa merkittävästi lisää kustannustehokkuutta ilman menolisäyksiä.

F-35-hävittäjät ovat Suomen reservin rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi.

PUOLUSTUSMENOIHIN käytettävä osuus BKT:sta nousee. Mutta mihin, se on erikseen katsottava.

Suomi on hoitanut puolustuksensa muiden suuresti arvostamalla tavalla ja kustannustehokkaasti. Sen kova ydin on kykymme tarvittaessa mobilisoida ja aseistaa 280 000 sotilaan suuruinen joukko yli 700 000 sotilaskoulutuksen saaneesta reservistä. F-35-hävittäjät ovat tämän rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi, mutta paljon kalliimpi.

Vastaavaan eivät suuremmatkaan maat Euroopassa kykene. On perusteltua, että puolustusmenojen laskelmissa otetaan täysimääräisesti huomioon ne kustannukset, jotka Suomelle koituvat yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpitämisestä.

YHTÄ oleellinen on kysymys, miten lisävarustautuminen rahoitetaan. Ei ole hyväksyttävää, että se hoidetaan leikkaamalla niiltä, joilla on kaikista vähiten pois otettavaa. Hallitus yhä leikittelee perintöveron poistolla ja muilla lisäetuuksilla hyvätuloisille. Tämän sijaan tulee toimia niin, että ne, joilla on eniten varallisuutta ja tuloja, osallistuvat suurimmalla panoksella puolustuskyvyn vahvistamiseen.

TÄRKEÄMPÄÄ kuin maailmansotaan varautuminen on aina sen toteutumisen ja käynnissä olevan sodan laajentumisen ehkäiseminen. Siksi varustautuminen ei riitä, vaan meidän on käytettävä kaikkia diplomaattisia ja muita keinoja uhkien ja jännitteiden purkamiseksi ja sen osoittamiseksi, että vain pidättäytyminen sotilaallisen voiman käytöstä antaa mahdollisuuksia minkään kansakunnan hyvinvoinnin parantamiseen.

Emme saa unohtaa, että koko ihmiskuntaan kohdistuvat eksistentiaaliset uhat – ydinaseet, ilmastonmuutos ja luontokato – vain kasvavat nykyisessä militaristisessa ilmapiirissä.

Kirjoittaja on historioitsija ja entinen ulkoministeri.

AVAINSANAT

Ministerin avustaja laukoi karuja kommentteja tukien saajista somessa – Juuso Iltalehdelle: ”Viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan hän käy ”vakavan keskustelun” eduskunta-avustajansa Mikko Talson kanssa tämän tukien saajia koskevista kommenteista. Juuso kommentoi asiaa Iltalehdelle tekstiviestitse lauantaina.

-  Julkisuuteen noussut viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut, Juuso viestitti.

Talso kirjoitti vapunpäivänä Facebook-ryhmässä, että kukaan ei kuole Suomessa nälkään, sillä Kela pitää siitä huolen.

-  Jos ei ruokaa saa, niin se on ihan omaa tyhmyyttä!!! Sanon tämän siksi, että te luuserit, jotka odotatte tukianne käsi pitkällä ilman, että nostatte persettänne siitä tuolista, niin olette ansainneet köyhyytenne, Talso kirjoitti.

Lauantaina aamupäivällä Talson kommenttia ei enää löytynyt Facebook-julkaisusta.

TALSON kommentti liittyi Ilkka-Pohjalaisen leipäjonoja koskevaan kirjoitukseen Puhetta Vaasasta -ryhmässä. Hän pahoitteli kommenttejaan seuraavana päivänä Facebookissa. Hänen mukaansa hän ei viitannut kommentissaan kaikkiin työttömiin, vaan ideologisesti työttömiin ja tukien varaan heittäytyjiin.

-  Monet ovat kohtuuttomassa tilanteessa ilman omaa syytään. Itselläni on myös takana rankka työttömyys- ja ulosottojakso, Talso kirjoitti.

Juuso sanoi Iltalehdelle, että ei hyväksy tällaista omilta avustajiltaan, mutta työsuhteen päättäminen yhden virheen takia olisi kohtuutonta.

-  Käymme asian yhdessä tarkasti läpi, ministeri viestitti.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä viimein käyntiin: Hilkka Ahde valmis apulaispormestariksi

  • Helsinki
  • 02.05.2025
  • 15:38
  • (Päivitetty: 02.05. 15:41)

SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään. Ahde kertoo asiasta perjantaina Demokraatille.

Ahde on ensimmäinen demarinimi, joka kertoo halukkuudestaan apulaispormestariksi.

– Olen pohtinut asiaa tiukasti muutaman päivän ajan ja tullut siihen tulokseen, etten pakene vastuuta. Äänimääräni velvoittaa myös ottamaan vastuuta, Ahde sanoo Demokraatille.

Ahde korostaa, että apulaispormestarin tehtävä on poliittinen.

– Tiedän, että tämä on älyttömän vaativa ja tärkeä tehtävä, mutta olen ennenkin ottanut haasteita vastaan ihan mahdottomissakin tilanteissa.

NIMISPEKULOINTI meni uusiksi sen jälkeen, kun SDP Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma ilmoitti maanantaina tavoittelevansa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää Helsingissä, eikä ole siis tarjolla apulaispormestariksi.

Demokraatin kyselykierroksella tiistaina kukaan ei vielä ilmoittautunut kisaan mukaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Äänestys käydään, jos ja kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Ahde sanoo suoraan toivovansa, että myös piiri kunnioittaa äänestäjien antamaa mandaattia. Tällä hän viittaa menestykseensä huhtikuun kuntavaaleissa.

Ahde oli viidenneksi suosituin SDP:n ehdokas Helsingissä. Kukaan hänen edellään olleista sosialidemokraateista ei ole käytettävissä apulaispormestariksi.

Ahde sai vaaleissa noin 800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, kaikkiaan noin 2 500. Eduskuntavaaleissa 2023 Ahde ylsi varasijalle Helsingissä.

Ahde sanoo saaneensa jo parilta osastolta lupauksia ehdolle asettamisesta ja saaneensa muutenkin runsaasti yhteydenottoja asiassa.

AHDE on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä.

– Olen ollut 12 vuotta valtuustossa ja katsellut kaavoitushommaa Oulussa ja Vantaalla. Ei tämä minulle sinänsä uutta ole.

Ahde kertoo asuneensa Helsingissä kaikkiaan jo 30 vuotta, joten tuntumaa kaupunkiin on. Hän nostaa keskeisiksi asioiksi apulaispormestarin työssä muun muassa liikenteen sujuvuuden, kaikkien liikennemuotojen kehittämisen, lähiluonnon huomioon ottamisen ja kohtuuhintaisen asumisen.

Ahde nostaa esille myös kaupungin varsinaiset asukkaat.

– Tänä päivänä tuntuu, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella.

Ahde oli ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun Nasima Razmyar (sd.) palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Johanna Laisaarelle (sd.), joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

Laisaari sanoi tiistaina Demokraatille harkitsevansa vakavasti kisaan lähtöä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT