Trump taipui potkuihin: Signal-sähläri Mike Waltzille suojatyöpaikka YK:sta

Mike Waltz (keskellä) on ensimmäinen nimekäs Trumpin hallinnon toisen kauden tehtävävaihtaja.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz jätti odotetusti torstaina tehtävänsä, ja pääsee nyt maansa YK-suurlähettilääksi.

Yhdysvaltain media, muun muassa Politico ja CBS News, ennakoi jo aiemmin, että Signal-kohussa pahasti ryvettyneestä Waltzista tulee ensimmäinen merkittävä lähtijä presidentti Donald Trumpin toisen kauden hallinnossa.

Trump kertoi Truth Social -palvelussaan, että Waltz siirtyy Yhdysvaltain YK-suurlähettilääksi. Waltzin virkaa taas hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella ulkoministeri Marco Rubio.

-  Mike Waltz on tehnyt kovasti töitä pannakseen Yhdysvaltojen edut etusijalle. Tiedän, että hän tulee toimimaan samoin myös uudessa tehtävässään, Trump kirjoitti.

Senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer evästi viestipalvelu X:ssä Trumpia jatkamaan samaan malliin puolustusministeri Pete Hegsethin kanssa, joka niin ikään välitti sotilastietoja Signal-ryhmissä.

-  Seuraavaksi Hegseth, kuului Schumerin lyhyt ohje.

Waltzin seuraajaksi on Yhdysvaltain mediassa uumoiltu erityislähettiläs Steve Witkoffia, joka on johtanut neuvotteluja niin Venäjän kuin Iraninkin kanssa.

KANSALLISEN turvallisuuden neuvonantajan paikka oli Trumpin ensimmäisellä kaudella varsin tuulinen, sillä siinä ehti olla neljä eri henkilöä.

Waltz itse ei vielä keskiviikkona antanut mitään merkkejä siitä, että hän olisi tiennyt lähdöstään. Hän muun muassa ylisti Fox-kanavan haastattelussa Trumpin panosta Ukrainan ja Yhdysvaltojen välisen mineraalisopimuksen solmimisessa.

Waltz joutui voimakkaan arvostelun kohteeksi sen jälkeen, kun hän lisäsi vahingossa Atlantic-lehden päätoimittajan Jeffrey Goldbergin Signal-viestiryhmään, jossa keskusteltiin ja jaettiin tietoa Yhdysvaltojen ilmaiskuista Jemeniin.

Myöhemmin on kerrottu, että Waltz olisi käyttänyt Signal-viestipalvelua myös useissa muissa tapauksissa, joissa on keskusteltu sotilastoimista.

AVAINSANAT

Kreml: Ehdotus kolmen päivän tulitauosta oli ”testi Ukrainalle”

Venäjän voitonpäivän paraati 9. toukokuuta 2023.

Kremlin mukaan Venäjän ehdotuksen kolmipäiväisestä tulitauosta oli tarkoitus ”testata Ukrainan valmiutta” pitkäaikaiseen ja pysyvään rauhaan Venäjän kanssa.

Asiasta puhui Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov toimittajille lauantaina.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli tyrmännyt jo aiemmin Venäjän tarjouksen, jota hän pitää yrityksenä estää Ukrainaa iskemästä Moskovaan voitonpäivänä 9. toukokuuta. Zelenskyin mukaan tulitaukoehdotus on vain teatteria. Zelenskyin mukaan Ukraina ei lähde mukaan leikkiin salliakseen Venäjän presidentin Vladimir Putinin murtaa kansainvälisen eristyksensä voitonpäivän juhlassa.

Zelenskyi toisti myös lauantaina julkistetuissa kommenteissaan, että Ukraina on yhä valmis sopimaan täydestä 30 päivän tulitauosta.

Zelenskyi sanoi myös uskovansa, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin näkemykset ovat alkaneet kehittyä sen jälkeen, kun hän ja Trump tapasivat toisensa paavin hautajaisten yhteydessä Vatikaanissa.

-  Luotan siihen, että Vatikaanin tapaamisen jälkeen presidentti Trump on alkanut katsoa asioita toisin, Zelenskyi sanoi.

-  Meillä oli tähän asti paras keskustelumme, Zelenskyi sanoi tapaamisesta Vatikaanissa.

VOITONPÄIVÄN juhliin Moskovaan odotetaan noin kahtakymmentä kansainvälistä johtajaa. Tulossa ovat muun muassa Kiinan Xi Jinping, Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukashenka, Venezuelan presidentti Nicolas Maduro ja mahdollisesti myös Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un. EU-maiden johtajista ainoastaan Slovakian pääministeri Robert Fico on sanonut matkustavansa Moskovaan.

Zelenskyi sanoi lauantaina, että Moskovan voitonpäivän juhlintaan osallistuvien johtajien turvallisuus on Venäjän asia.

-  Meidän kantamme on hyvin selkeä, mitä tulee niihin maihin, jotka ovat matkustaneet tai matkustavat Venäjälle 9. toukokuuta. Me emme voi ottaa vastuuta siitä, mitä Venäjän alueella tapahtuu. He ovat vastuussa teidän turvallisuudestanne, Zelenskyi sanoi medialle.

Jotkut Moskovan juhlaan osallistuvat maat ovat olleet johtajiensa turvallisuudesta yhteydessä Kiovaan, Zelenskyi sanoi.

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, entinen presidentti Dmitri Medvedev, syytti saman tien Ukrainaa voitonpäivän vieraiden uhkailusta.

-  Tuo vihreä ruokkoamaton mäntti torjuu Putinin tarjouksen ja sanoo, ettei voi taata maailman johtajien turvallisuutta Moskovassa. Kuka hänen takuitaan kaipaa? Pelkkää suunsoittoa. Tuo tollo ymmärtää, että jos voitonpäivänä tapahtuu todellinen provokaatio, ei kukaan voi taata, että Kiovaan tulee 10. päivä toukokuuta, Medvedev puhkui viestipalvelu Telegramissa.

YHDYSVALTALAISVIRANOMAISTEN uusi Venäjän vastainen pakotepaketti on saatu valmisteltua. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters lähteisiinsä vedoten.

Reutersin mukaan uudet pakotteet kohdistuisivat Venäjän pankki- ja energiasektoriin. Yksi pakotteiden kohde olisi venäläinen kaasujätti Gazprom.

Pakotteiden voimaantulo ei ole kuitenkaan varmaa. Reutersin lähteiden mukaan voimaantulosta päättää lopulta Trump, joka on pyrkinyt neuvottelemaan aselepoa Venäjän ja Ukrainan välille.

Trumpin suhtautuminen Venäjään on ollut selkeästi hänen edeltäjäänsä Joe Bidenia myötämielisempi.

Viime viikkoina Trump on kuitenkin osoittanut turhautumistaan Venäjään ja Putiniin, koska Venäjän asevoimat on jatkanut iskujaan Ukrainan siviilikohteisiin Trumpin aselepopyrkimyksistä huolimatta.

Yhdysvallat ja Ukraina allekirjoittivat keskiviikkona Washingtonissa niin sanotun mineraalisopimuksen. Kyseinen sopimus muun muassa määrittää, että Yhdysvallat ja Ukraina kehittävät yhdessä Ukrainan mineraalivarojen hyödyntämistä.

Mineraalisopimus ei aseta Yhdysvalloille erityisiä turvallisuussitoumuksia. Yhdysvallat kuitenkin väittää, että sen liiketoimintaetujen vahvistaminen Ukrainassa auttaa torjumaan Venäjää, joka hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.

YHDYSVALTAIN ulkoministeriö on hyväksynyt sopimuksen, joka tarjoaa Ukrainalle F-16-hävittäjiin liittyvää koulutusta ja kalustoa. Yhdysvaltain asekaupoista vastaava DSCA-virasto ilmoitti asiasta kongressille.

Ukrainaan myydään 310,5 miljoonan dollarin edestä tarvikkeita ja palveluita hävittäjien ylläpitämiseksi.

Ukraina sai ensimmäiset liittolaistensa toimittamat F-16-hävittäjät viime vuoden elokuussa. Useat maan eurooppalaiset liittolaiset ovat luvanneet Ukrainalle toimivia hävittäjiä.

Yhdysvallat ei ole toimittanut Ukrainalle lentokuntoisia F-16-hävittäjiä, mutta on tarjonnut niihin liittyvää koulutusta ja varaosia.

Työväenpuolue voitti vaalit Australiassa

Anthony Albanese puhui kannattajilleen Sydneyssä vaalivoiton varmistutua.

Australiassa pääministeri Anthony Albanesen johtama työväenpuolue on ottamassa voiton parlamenttivaaleissa. Albanese sanoi voitonjuhlissa australialaisten äänestäneen maansa perinteisten arvojen puolesta.

-  Näinä epävarmoina aikana australialaiset ovat äänestäneet optimismin ja päättäväisyyden puolesta. Australialaiset ovat päättäneet kohdata maailman haasteet australialaiseen tapaan, Albanese julisti voitonpuheessaan.

Australian yleisradioyhtiö ABC ennakoi työväenpuolueen voittavan vaalit jo siinä vaiheessa, kun äänistä oli laskettu noin viisi prosenttia. Ääntenlaskennan edetessä etumatka näytti vain vahvistuvan. ABC ei vielä ennakoinut, saako työväenpuolue enemmistön parlamenttiin.

Pääministerin paikkaa tavoitellut liberaalipuolueen johtaja Peter Dutton putosi itse parlamentista, kertoi muun muassa uutistoimisto Bloomberg. Oikeistolaisella politiikalla kampanjoinut Dutton kertoi iltapäivällä Suomen aikaa soittaneensa Albaneselle ja tunnustaneensa tappionsa.

-  Onnittelin pääministeriä vaalimenestyksestä. Me emme pärjänneet riittävän hyvin tässä kampanjassa, siitä minä kannan täyden vastuun, Dutton sanoi.

Bloombergille vaaleja kommentoinut vaalianalyytikko Antony Green ennusti, että työväenpuolue saa 76 paikkaa 150-paikkaisesta parlamentista.

-  Tästä voi muodostua hyvin merkittävä voitto työväenpuolueelle, Green sanoi.

VAALEISSA valitaan kaikki 150 edustajaa maan parlamentin alahuoneeseen eli Australian edustajainhuoneeseen. Lisäksi parlamentin 76-paikkaiseen ylähuoneeseen valitaan 40 senaattoria.

Mielipidemittausten perusteella työväenpuolue lähti vaaleihin ennakkosuosikkina. Albanesesta oli tulossa ensimmäinen pääministeri pariinkymmeneen vuoteen, joka onnistuu voittamaan kahdet peräkkäiset vaalit.

-  Olen toiveikas, että saamme enemmistöhallituksen tänään, jotta voimme rakentaa luomallemme perustalle, Albanese sanoi australialaiskanava Channel Sevenin aamuohjelmassa lauantaina.

Albanese on luvannut muun muassa panostaa merkittävästi uusiutuvaan energiaan, tehdä toimia asuntojen hintojen laskemiseksi sekä parantaa maan julkista terveydenhuoltoa.

DUTTONIN johtama liberaalipuolue lähti vaaleihin haastajana. Poliisitaustainen Dutton ajoi muun muassa tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan ja rikollisuuteen suhtautumiseen. Hän haluaa myös tuoda ydinvoiman takaisin Australiaan.

Dutton on aiemmin kehunut Yhdysvaltain nykyistä presidenttiä Donald Trumpia ”suureksi ajattelijaksi”.

Tullipolitiikallaan kuohuttanut Trump on asettanut myös Australiasta tuotaville tuotteille tuontitulleja, joista Australia on pyrkinyt neuvottelemaan. Tästä syystä Trump on toisella kaudellaan näyttäytynyt australialaisäänestäjille enemmän vastustajana, ja Dutton on niin ikään kuvaillut Trumpia aiempaa kovemmin sanoin.

-  Mikäli minun on tapeltava Donald Trumpin tai jonkun muun valtiojohtajan kanssa ajaakseni maani etua, tekisin sen silmänräpäyksessä, Dutton sanoi huhtikuussa.

Australiassa äänestäminen on ollut pakollista jo sadan vuoden ajan.

Äänestämättä jättämisestä voi seurata päälle kymmenen euron suuruinen rangaistusmaksu. Mikäli äänestämättä jättämiselle ei ole perusteltua syytä ja rangaistusmaksua ei maksa, voi asia edetä oikeuteen, kertoo Australian yleisradioyhtiö ABC.

Australiassa järjestettiin edellisen kerran parlamenttivaalit vuonna 2022. Äänensä käytti tuolloin 89,9 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysprosentti oli huonoin yli sataan vuoteen.

Trump jakoi tekoälyllä tehdyn kuvan itsestään paavina

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolisonsa Melania Trumpin kanssa paavi Fransiscuksen hautajaisissa Vatikaanissa 26. huhtikuuta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jakanut tekoälyllä tehdyn kuvan itsestään pukeutuneena paaviksi. Hän vitsaili jo aiemmin tällä viikolla, että haluaisi mielellään ryhtyä seuraavaksi katolisen kirkon johtajaksi.

Kardinaalien konklaavi uuden paavin valitsemiseksi alkaa Vatikaanin sikstiiniläiskappelissa keskiviikkona. Kun Trumpilta kysyttiin, kenet hän haluaisi uudeksi paaviksi, oli presidentillä nimi jo tiedossa.

-  Haluaisin olla paavi, se olisi minun ykkösvalintani, Trump sanoi medialle.

Trump lisäsi, että New Yorkin kardinaali on ”erittäin hyvä”. Hänen tulkittiin puhuvan New Yorkin arkkipiispasta, Timothy Dolanista. Dolan tunnetaan konservatiivina ja tiukkana abortin vastustajana.

Noin viidennes Yhdysvaltojen kansalaisista on katolilaisia. Ovensuukyselyjen perusteella heistä noin 60 prosenttia äänesti Trumpia viime marraskuussa. Trump ei itse ole katolilainen vaan määrittelee itsensä vain kristityksi.

Edesmennyt paavi Franciscus arvosteli usein Trumpin politiikkaa. Hän tuomitsi muun muassa Trumpin aikeet rakentaa muuri Meksikon rajalle.

-  Hän, joka haluaa vain rakentaa muureja eikä siltoja, ei ole kristitty, Franciscus sanoi.

AVAINSANAT

Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa tulee kuluneeksi 80 vuotta ja nyt sodan raunioille rakennettua maailmanjärjestystä murennetaan

Kesäkuun alussa 1944 otetussa kuvassa Britannian sotilaita Normandian maihinnousun operaatiossa Ranskassa.

Ensi viikolla tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun natsi-Saksa antautui liittoutuneille ja esirippu laskeutui toisen maailmansodan Euroopan näyttämölle.

Saksan diktaattori Adolf Hitler oli tappanut itsensä edeltäneellä viikolla. Tyynellämerellä liittoutuneiden sota keisarillista Japania vastaan jatkui vielä syyskuuhun asti vuonna 1945.

Pyöreiden vuosien muistopäivän kunniaksi eri puolilla Eurooppaa pidetään lähipäivinä muistotilaisuuksia. Sunnuntaina Saksassa vietetään Dachaun ja Ravensbrückin keskitysleirien vapauttamisen vuosipäivää. Sodan loppumista muistetaan Britanniassa jo maanantaina ja muualla Euroopassa torstaina. Venäjällä voitonpäivää vietetään perjantaina.

Sodan muistamisessa on auennut railo lännen ja idän väliin. Venäjän edustajia ei enää juuri eurooppalaisissa muistotilaisuuksissa nähdä, ja Vladimir Putinin Venäjä väittää valheellisesti Ukrainassa käymäänsä hyökkäyssotaa jatkumoksi historialliselle fasismin vastaiselle kamppailulle.

Ukrainan sota on suurin Euroopassa käyty konflikti sitten toisen maailmansodan lopun. Aiemmin tällä viikolla Putin esitti kolmipäiväistä aselepoa Ukrainaan voitonpäivän yhteyteen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Putin haluaa vain pitää voitonpäivän paraatinsa rauhassa.

-  Me arvostamme ihmishenkiä, emme paraateja. Siksi uskomme, että ei ole mitään syytä odottaa toukokuun 8. päivää. Aselevon ei pidä kestää vain muutamaa päivää vain palataksemme tappamiseen. Sen on oltava välitön, täysi ja ehdoton, Zelenskyi sanoi maanantaina.

Yhdysvallat ja Ukraina ovat aiemmin vaatineet 30 päivän aselepoa, mutta Venäjä on ollut ilmeisen haluton tähän.

80-VUOTISPÄIVÄN myötä maailma astuu yhä lähemmäksi hetkeä, jolloin elossa ei ole enää yhtäkään ihmistä, jolla toisen maailmansodan aikakausi olisi elävässä muistissa.

Suomen sotien veteraaneja oli vuoden alussa jäljellä noin 1  400, ja määrän on ennakoitu laskevan alle tuhanteen tänä vuonna. Keski-iältään jo liki satavuotiaiden veteraanien liekki sammuu lopullisesti vuoteen 2033 mennessä, kertoo ennuste.

Veteraanien mukana haudataan myös heidän asiaansa ajaneita järjestöjä. Suomen sotaveteraaniliitto päätti syyskuussa yhdistyksen purkamisesta ja tehtäviensä luovuttamisesta Tammenlehvän perinneliitolle. Rintamaveteraaniliitto lopetti vuonna 2023 ja Rintamanaisten liitto kymmenen vuotta aikaisemmin.

Viimeisenä neljästä perinteisestä veteraanijärjestöstä Sotainvalidien veljesliitto on lakkauttamassa tänä vuonna toimintaansa sotainvalidipäivänä 18. elokuuta, tiedotti liitto alkuvuodesta. Virallinen lakkauttamispäätös tehtiin liittokokouksessa maaliskuussa.

Sotainvalidijäseniä yhdistyksellä oli vuodenvaihteessa enää alle 300, ja joukossa on muitakin kuin veteraaneja. Sotainvalidien leskiä oli yhä puolisojäseninä lähes 2  000. Sotainvalidius kosketti koko kansaa, ei vain veteraaneja, kertoo STT:lle liiton pääsihteeri Seppo Savolainen, 67.

-  Jäsenjoukossa on sodan siviiliuhreja – ilmapommituksissa vammautuneita, sotavangiksi rajakylistä joutuneita ja partisaaniuhreja. Tästä vajaan 300:n joukosta yli puolet on vuoden 1926 jälkeen syntyneitä, eli sillä perusteella tiedetään, että on muualla kuin rintamalla vammautuneita, sanoo Savolainen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lotta ja sotapoikia Ilmantorjuntapatteristo 1939-1944 Taivaskalliolla -tapahtumassa Helsingissä 23. huhtikuuta 2015.

Savolaisen oma isä oli veteraani, ja kaksi äidinpuoleista, sodassa palvellutta setää olivat sotainvalideja.

-  Kun on käynyt eri alueilla sotainvalidipiirien päätösjuhlissa, niin kyllähän siellä haikea tunnelma on. Toisaalta monin paikoin todetaan, että nyt on työt valtaosin tehty, Savolainen jatkaa.

Neljä alas ajettua veteraaniyhdistystä perustivat vuonna 2003 Tammenlehvän perinneliiton jatkamaan veteraanien muiston ja perinteiden vaalimista. Kun elävät muistot sodasta hiipuvat, mitä jälkipolvien olisi tärkeintä muistaa sodasta?

-  Sen tiedostaminen, että itsenäisyys ja nämä meidän arvot eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat vaatineet uhrauksia monelta, ja siihen on oltu valmiita, vastaa Savolainen.

NYKYAJAN maailmanjärjestyksen rakensivat poliittiset päättäjät, jotka olivat kokeneet 1900-luvun alkupuolen sodat itse. Toisen maailmansodan tuhkista nousivat kansainväliset järjestöt kuten YK, jonka turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ovat yhä sodan voittajamaita.

Uuden liberaalin maailmanjärjestyksen yhtenä tehtävänä oli varmistaa, etteivät maailmansodan ja holokaustin kaltaiset katastrofit pääse koskaan toistumaan. Erityisesti Yhdysvallat ajoi sodan jälkeen maailmaan niin kutsuttua sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, johon kuului muun muassa ajatus, ettei valtioiden rajoja muuteta voimatoimilla.

80 vuotta toisen maailmansodan jälkeen tätä järjestelmää murennetaan nyt monelta suunnalta. Venäjä käy neljättä vuotta laajaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja osana mahdollisia aseleponeuvotteluja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on mediatietojen mukaan harkinnut miehitetyn Krimin niemimaan tunnustamista Venäjän alueeksi.

Lähi-idässä Israel on toista vuotta jatkuvassa äärijärjestö Hamasin vastaisessa sodassaan kohdistanut Gazan kaistan palestiinalaisiin massiivisia sotatoimia, jotka monen arvostelijan mielestä täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

Sääntöpohjaista järjestystä haastetaan avoimesti myös lännessä, jossa Donald Trump ajaa röyhkeästi ja avoimesti alueliitoksia Yhdysvaltoihin. Trump puhuu julkisuudessa toistuvasti sekä Grönlannin että Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin, mikä on polttanut maan suhteita pohjoiseen rajanaapuriin ja liittolaismaa Tanskaan, jonka autonominen alue Grönlanti on.

Trump ajaa voimapolitiikkaa myös talouselämässä kauppasodalla, joka on kääntänyt vapaaseen kauppaan perustuneen maailmantalouden mullin mallin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja hänen vaimonsa Jill Biden kävelivät Normandian maihinnousussa kuolleiden hautausmaalla Colleville-sur-Merissä Ranskassa Normandian maihinnousun 80-vuotisseremonian jälkeen 6. kesäkuuta 2024.

POLIITTISTEN päättäjien parista ennen sodan loppua syntyneet ovat jo pitkälti poistuneet. Suomessa viimeinen ennen toisen maailmansodan loppua syntynyt presidentti oli Tarja Halonen, joka syntyi vuonna 1943. Sauli Niinistö syntyi vaaran vuosien häntäpäässä 1948, ja Alexander Stubb 20 vuotta myöhemmin.

Yhdysvalloissa maan veteraaniasioiden virasto arvioi vuonna 2024, että alle puoli prosenttia toisessa maailmansodassa palvelleista yhdysvaltalaisista oli enää elävien kirjoissa.

Vuonna 1942 syntynyt Yhdysvaltain edellinen presidentti Joe Biden syntyi vielä ennen toisen maailmansodan päättymistä, mutta kun presidentti Donald Trump syntyi vuonna 1946 tykit olivat jo hiljenneet myös Tyynenmeren yllä.

Maailman mahtavimmaksi vanhainkodiksi haukutussa Yhdysvaltain kongressissakin ennen sodan loppua syntyneet käyvät jo vähiin. Yli 430 edustajasta ja sadasta senaattorista enää runsaat 20 on syntynyt ennen sodan loppua. Heistä tunnetuimpia on vuonna 1940 syntynyt demokraattien entinen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi.

Ajan vääjäämättömästä kulumisesta kertoo sekin, että ensimmäistä kertaa roomalaiskatolisen kirkon seuraavasta paavista eivät äänestä ennen sodan loppua syntyneet kardinaalit. Nuorimmatkin heistä ovat jo ylittäneet 80 vuoden ikärajan, jota vanhemmilla kardinaaleilla ei ole enää äänioikeutta paavinvaaleissa.

Pääsiäisenä kuollut, vuonna 1936 syntynyt paavi Franciscus jää näillä näkymin viimeiseksi sodan nähneeksi paaviksi. Argentiinalaisen Franciscuksen seuraajasta päätetään konklaavissa, joka kokoontuu Euroopan voitonpäivän aattona 7. toukokuuta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Huhtikuuhun 1945 päivätyssä kuvassa Bergen-Belsenin keskitysleirin naisvangit keräsivät kuolleita vankeja yhteen ennen heidän hautaamistaan.

ELÄVÄSTÄ muistista katoaa väistämättä myös holokausti. Natsi-Saksan toteuttama noin kuuden miljoonan juutalaisen ja miljoonien muiden ihmisten kansanmurhan selviytyjät eivät ole enää kauaa väittämässä vastaan, kun holokaustin kieltäjät levittävät valheitaan. Termillä ”holokausti” tarkoitetaan useimmiten juuri juutalaisiin kohdistunutta kansanmurhaa.

-  Toivon heidän uskovan, ettemme keksineet näitä tarinoita. Olemme yhä täällä, mutta he väittävät, ettei sitä tapahtunut, sanoi satavuotias kanadalainen selviytyjä Josep Cipin uutistoimisto AFP:lle huhtikuussa.

Holokaustin kieltäjät ovat löytäneet uudenaikaiset alustat ja yleisöt, ja esimerkiksi vuonna 2022 tehdyssä Unescon selvityksessä todettiin, että viidesosa holokaustia alustalla käsittelevästä sisällöstä joko kiisti sen historiallisen todellisuuden tai vääristeli siihen liittyviä faktoja. Videoalusta TikTokissa osuus oli samaa luokkaa.

-  Muistot voivat hävitä, haalistua ja kadota, tai ne voidaan panna tahallaan sivuun, jos hallinnot pitävät niitä hankalina, sanoi AFP:lle Guy Poirot, yksi harvoista Ravensbrückin keskitysleirissä syntyneistä lapsista, joka selvisi hengissä.

Holokausti viilsi maailman juutalaisväestöön haavan, jonka arpi näkyy tähän päivään asti. Maailman juutalaisväestö viime vuoden lopulla oli noin 15,8 miljoonaa, josta hieman alle puolet asuu Israelissa, kertoi Times of Israel. Kasvusta huolimatta kokonaismäärä ei ole koskaan ylittänyt historiallista 16,6 miljoonan huippua, jonka se saavutti holokaustin kynnyksellä vuonna 1939.

Lassi Lapintie / STT
AVAINSANAT

Ukrainan mukaan Venäjän iskuissa Harkovaan haavoittui liki 50 ihmistä

Venäjän drooni-iskun jälkiä Zaporizhzhjassa 2. toukokuuta.

Venäjän drooni-iskuissa Koillis-Ukrainan Harkovaan on haavoittunut lähes 50 ihmistä, kertoo alueen kuvernööri Oleh Synjehubov.

Synjehubovin mukaan haavoittuneiden joukossa oli 11-vuotias tyttö. Poliisi kertoi lauantaina, että iskussa haavoittuneita on kaikkiaan 47.

Perjantai-iltana tehdyissä iskuissa vaurioitui kuvernöörin mukaan lisäksi asuinrakennuksia, siviili-infrastruktuuria sekä autoja.

Aiemmin perjantaina kymmeniä ihmisiä haavoittui Venäjän iskuissa Zaporizhzhjaan.

Venäjän iskuissa Ukrainan siviilialueille on kuollut viime viikkojen aikana kymmeniä ihmisiä.

Venäjän puolella Krasnodarin kuvernööri Veniamin Kondratjev sanoi viestipalvelu Telegramissa, että Ukraina teki alueelle laajan iskun, jossa haavoittui neljä ihmistä. Kaksi uhreista on kuvernöörin mukaan lapsia, kaksi aikuisia. Lisäksi kolme kerrostaloa vaurioitui.

Venäjä on julistanut ensi viikon torstaista lauantaihin kestävän yksipuolisen tulitauon. Venäjällä vietetään ensi perjantaina voitonpäivää.

Ukraina on kritisoinut Venäjän tulitaukoilmoitusta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Ukrainan arvostavan ihmishenkiä eikä paraateja.