Tilastokeskus: Suomen talous supistui 0,2 prosenttia viime vuonna

Kuva: Istock

Suomen bruttokansantuote pieneni viime vuonna 0,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Loka-joulukuussa bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi työpäiväkorjattuna 1,2 vuodentakaisesta.

Tammikuussa kansantalouden tuotanto kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuoden tammikuusta. Kausitasoitettu tuotanto väheni kuitenkin 0,5 prosenttia joulukuusta.

Suomi jäi jälkeen muun EU:n kehityksestä. Eurostatin ennakkotietojen mukaan koko EU-alueen bkt kasvoi koko viime vuoden aikana 0,9 prosenttia.

AVAINSANAT

Finnair peruu noin 7000 asiakkaan lennot Qatarin Dohaan – taustalla Lähi-idän kiristynyt turvallisuustilanne

Lentoyhtiö Finnair kertoo peruvansa lentonsa Qatarin Dohaan kuun loppuun saakka. Lisäksi se peruu yhden lennon heinäkuun ensimmäiseltä päivältä. Syynä on Lähi-idän kiristynyt turvallisuustilanne.

Finnairin viestintäpäällikön mukaan tilannetta arvioidaan seuraavan kerran maanantaina 30.6.

Peruutukset koskevat noin 7  000 asiakasta.

-  Olemme suoraan yhteydessä Finnairin asiakkaisiin, joita lentojen peruutukset koskevat, ja tarjoamme mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoista reititystä noin kahta vuorokautta ennen lentoa, sanotaan viestintäpäällikkö Mari Kanervan STT:lle lähettämässä lausunnossa.

Finnair ei tällä hetkellä uudelleenreititä asiakkaita Dohaan tai Dohan kautta. Jos matkan lähtöpaikka tai määränpää on Doha, niin Finnair ei tarjoa korvaavaa lentoa. Tällöin asiakas voi hakea lipusta takaisinmaksua.

Viime viikon torstaina yhtiö kertoi peruvansa Dohan-lennot maanantaihin asti. Normaalisti Finnair on lentänyt Dohaan päivittäin.

Finnair ei tällä hetkellä lennä Irakin, Iranin, Syyrian tai Israelin ilmatilan kautta.

-  Seuraamme tarkasti viranomaisten suosituksia ja arvioimme säännöllisesti kaikkia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lentoihimme, sanotaan Finnairin tiedotteessa.

Uutista täydennetty klo 16.15 muun muassa Mari Kanervan kommentilla.

AVAINSANAT

Finnwatch kiittelee somevaikuttajien verokikkailua suitsivaa lakiluonnosta – ”Päätös korjata porsaanreikä on tärkeä”

Finnwatchin mukaan lausuntokierroksella nyt oleva lakiluonnos vaikuttaisi myös järjestön tutkimiin somevaikuttajayhtiöihin. Kuvituskuva.

Finnwatch pitää holdingyhtiöjärjestelyn avulla tapahtuvaan osinkoverotuksen minimointiin puuttuvaa lakiluonnosta pääpiirteittäin onnistuneena ja toivoo, että lakimuutokset saatetaan voimaan mahdollisimman pian.

– Arvostamissäännöksiin ehdotetut muutokset laittavat stopin viime vuosina suppean omistuspiirin yrityksissä vauhdilla yleistyneille verovetoisille järjestelyille. Lakimuutos kasvattaa valtiovarainministeriön arvion mukaan vuotuisia verotuloja 34 miljoonalla eurolla, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kiittelee tiedotteessa.

Finnwatch on aiemmin selvittänyt somevaikuttajien verosuunnittelua. Finnwatchin mukaan lakimuutos purisi myös näihin somevaikuttajien yhtiöihin.

– Hallituksen päätös korjata osakevaihtoja koskeva porsaanreikä on tärkeä. Nykyisellään valtaosa osakevaihtojärjestelyistä toteutetaan nimenomaan osinkoverotuksen minimoimiseksi, Hietanen huomauttaa.

LAKILUONNOS julkaistiin lausuntokierrokselle ennen juhannusta. Luonnoksessa esitetään muutoksia holdingyhtiöjärjestelyssä omistustaan vaihtavien osakkeiden arvostukseen silloin, kun kyse on lähipiirin sisällä toteutetusta järjestelystä. Käyvän arvon sijaan osakkeet arvostettaisiin jatkossa niiden poistamattomaan hankintamenoon.

Finnwatchin mukaan muutos tarkoittaisi, ettei holdingyhtiöjärjestely enää jatkossa kasvattaisi omistajan mahdollisuuksia nostaa omistamastaan yhtiöstä niin kutsuttuja huojennettuja osinkoja.

Finnwatchin mukaan on tärkeää, että lakimuutos ei poista vain tulevien holdinyhtiöjärjestelyjen verohyötyjä. Lakiluonnoksessa tulevien osingonjakojen verotusta esitetään muutettavan kaikkien niiden yritysten osalta, jotka ovat toteuttaneet osakevaihdon 1.1.2017 tai sen jälkeen.

– Vuoden 2017 jälkeen osakevaihtojärjestelyjen määrät ovat kasvaneet nopeasti, ja vanhoista järjestelyistä olisi syntynyt isoja veromenetyksiä vielä vuosien ajan, tiedotteessa todetaan.

– Nyt tärkeintä on saattaa lakimuutokset voimaan mahdollisimman pian. Mitä pidemmälle niiden voimaan astuminen venyy, sitä enemmän verotuloja menetetään, Hietanen sanoo.

OSINKOVEROJEN minimoinnin lisäksi lausuntokierroksella olevalla lakiluonnoksella tarkoitus on puuttua myyntivoittoverojen välttelyyn osakevaihdon avulla.
Nykyisellään osakevaihto saattaa Finnwatchin mukaan nostaa yrityksen verotuksessa huomioon otettavaa hankintamenoa merkittävästi ja pienentää siten myöhemmän yrityskaupan yhteydessä syntyvää myyntivoittoa. Finnwatchin mukaan joissain tapauksissa myyntivoitosta voi osakevaihdon seurauksena muodostua kokonaan verovapaa.

– Myyntivoittoverojen minimointiin puuttuminen samassa yhteydessä on perusteltu valinta, Hietanen summaa.

Finnwatchin mukaan nyt esitetyt lakimuutokset eivät poista tarvetta korjata listaamattomien yhtiöiden kohdalla sovellettavia osinkoverosäännöksiä. Järjestö muistuttaa, että niin kutsuttuun osinkoverohuojennukseen liittyy muitakin ongelma. Se esimerkiksi kohtelee erilaisia yrityksiä eri tavoin, tuottaa perusteetonta etua varakkaiden yhtiöiden omistajille ja sisältää investointien ja tuottavuuden kannalta haitallisia kannusteita.

– Finnwatch kannustaakin hallitusta käynnistämään hallituksen esitysluonnoksessakin tarpeelliseksi todetun osinkoverojärjestelmän kokonaisuudistuksen, tiedotteessa patistellaan.

Suomi-seura: Pankit sulkevat ja rajoittavat mielivaltaisesti ulkosuomalaisten pankkipalveluja

Ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Ulkosuomalaisten Suomi-seura muistuttaa, että myös he tarvitsevat suomalaista tiliä ja pankkiyhteyttä kotimaan asioiden hoitamiseen.

Suomi-Seura ry:n toteuttaman ulkosuomalaisten pankkipalvelukyselyn tulokset osoittavat, että yhä useampi ulkomailla asuva Suomen kansalainen on kohdannut viime vuosina ongelmia pankkipalveluissa.

Kyselyn tulosten mukaan Suomessa toimivat pankit eivät välttämättä enää suostu avaamaan uusia tilejä tai säilyttämään aiempia asiakkuuksia, minkä seurauksena moni suomalainen jää ilman mahdollisuutta hoitaa asioitaan kotimaassaan. Syyksi pankit ilmoittavat muun muassa rahanpesun estämisen.

TIEDOTTEESSA korostetaan, että pankkitili Suomessa on myös ulkosuomalaisille välttämätön asioiden hoitamiseksi kotimaassa. Ilman pankkitiliä on vaikeaa maksaa laskuja, vastaanottaa palkkaa, eläkettä tai vuokratuloja, hoitaa kiinteistön tai metsän omistamiseen liittyviä asioita.

Pankkitiliä tarvitaan myös Suomessa asuvien läheisten asioiden hoitamiseen ja vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen viranomaispalveluissa. Moni ulkosuomalainen suunnittelee myös muuttoa Suomeen.

– Pankkipalvelut ovat välttämättömyyspalveluja, joita ilman on vaikea toimia Suomessa. On kohtuutonta, että Suomen kansalainen joutuu luopumaan pankkitilistään asuinmaansa perusteella. Yhteys Suomeen ei katkea ulkomaille muuttaessa. Noin 300 000 ulkomailla asuvaa Suomen kansalaista on suuri mahdollisuus asiakaskuntana pankeille, sanoo Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri tiedotteessa.

SUOMI-SEURAN toteuttamaan pankkipalvelukyselyyn saatiin 1542 vastausta, joista enemmistö (64 prosenttia) tuli EU/ETA-alueen ulkopuolella asuvilta suomalaisilta.

Kyselyyn vastanneista 74 prosentilla on pankkitili Suomessa, yhdeksällä prosentilla vastaajista ei ole pankkitiliä Suomessa ja lähes joka viidennen (17 prosenttia) vastaajan pankkitili oli suljettu.

Vastaajista suurin osa oli saanut pankilta ilmoituksen pankkitilin sulkemisesta vuosina 2019-2025, ja monella oli ollut pankkiin pitkä asiakassuhde.

SULKEMISEN syiksi oli pankki- ja rahoituspalveluiden sääntelyn ja rahanpesun torjunnan lisäksi ilmoitettu muun muassa, että tilinomistajalla ei ole pysyvää osoitetta Suomessa, pysyvä asunpaikka on EU/ETA-alueen ulkopuolella, tilin vähäinen käyttö ja että pankilla on oikeus valita asiakkaansa.

Pankkitili oli myös suljettu ilman mitään perusteluja. Vain harva oli onnistunut yhteydenoton seurauksena säilyttämään pankkitilinsä Suomessa.

Suomalaisten pankkien tiukentuneet käytännöt ulkomailla asuvien asiakkaidensa osalta ovat johtaneet moniin haasteisiin ja tunnustettuihin tarpeisiin joustavampien ratkaisujen puolesta. Tiedotteessa painotetaan, että tulevaisuudessa tarvitaan raameja, jotka mahdollistaisivat pankkipalvelujen saatavuuden kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.

Todistamisen taakka – Näin ”Tohtori Tuhosta” tuli Suomen virallinen talousoptimisti

Taloustieteilijä Mika Maliranta tunnustaa, että ei koululaisena edes tiennyt taloustieteen olemassaolosta. Jos elämä olisi mennyt vähän toisin, hän olisi voinut olla osallisena Lahden doping­skandaalissa.

Työn ja talouden tutkimus Labore -tutkimuslaitosta, entiseltä nimeltä Palkansaajien tutkimuslaitos, johtava Maliranta kävisi taloustieteen mainosmiehestä. Sitä hän osin onkin, sillä Maliranta opettaa Turun yliopistossa osa-aikaisena professorina.

Maliranta valitsee sanojaan tarkkaan, ”ettei suututa tovereita muissa yhteiskuntatieteissä” vastatessaan kysymykseen, mikä taloustieteissä kiehtoo.

– Uskaltaako sanoa, jos ei katso sivuille, että taloustiede on mennyt vauhdilla eteenpäin viimeisen reilun 100 vuoden aikana. Se on ratkonut kysymyksiä ja siirtynyt seuraavien kimppuun. Kumulatiivisuus on aika hieno piirre tieteellisessä tutkimustoiminnassa. Myös johdonmukaisuus ja eksaktisuus viehättävät, Maliranta muotoilee.

Talousoptimismini on analyysin tulos, ei mikään luonteenpiirre.

TALOUSTIETEIDEN yhteiskunnallinen merkitys onkin kasvanut jo pitkään. Yhä useammin mediassa maailmaa selittää taloustieteilijä. Itsekin usein televisiossa maailmaa kommentoiva Maliranta sanoo ilmiötä globaaliksi, mutta ei uudeksi.

Hän muistuttaa jo toisessa maailmansodassa taloustieteilijöiden kehittelemillä peliteorioilla olleen tärkeä rooli, kun Yhdysvallat voitti Japanin. Nyky-Yhdysvalloissa politiikan tutkimus ja yhteiskuntatieteet ovat jo pitkään lähestyneet taloustiedettä.

– Oma tulkinta taloustieteiden pärjäämiselle on, että se on ollut tieteellisiltä menetelmiltään todella edistyksellinen ja monipuolinen. Siinä on luotu ajattelun kehikkoja, monella alalla toimiva työkalupakki käytännöllisten ongelmien ratkaisemiseen.

Suomen edesmennyt virallinen fundeeraaja, Mauno Koivisto, on Malirannan mielestä hyvä esimerkki syvällisestä talouspoliittisesta ajattelijasta. Hän tunnustautuu Koiviston suureksi ihailijaksi.

Hän kuvaa Koiviston otetta yhteiskunnalliseen talouspoliittiseen keskusteluun samaan aikaan niin hätkähdyttäväksi, kiehtovaksi ja filosofiseksi, että sellaiseen törmää harvoin. Valtiomiestason talouspohdiskelua, Maliranta summaa.

Malirannan mielestä Koiviston ajattelu oli usein niin loogista ja osaavaa, että hänen johtopäätöksistään ei edes tarvitse olla samaa mieltä. Ja tämänkin Koivisto osasi perustella.

– Koiviston kirjoissa on upeaa, että hän puhuu filosofiasta yleisellä tasolla. Usein tällainen filosofointi jää vähän ilmaan, mutta Koivistolla kyse on käytännön ajattelusta, joka kertoo, kuinka yleinen filosofinen teoria toteutuu erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa.

– Pidän myös Koiviston ajatuksesta, että aina pitää olla vähän huolissaan. Se on terve lähestymistapa. Koivisto myös pohti optimismin roolia elämässä. Hän taisi päätyä omalla kohdallaan arvioon optimistinen pessimisti.

SUOMEN virallinen talousoptimisti on ilmaus, mikä on viime vuosina liitetty Malirantaan. Hän painottaa, että omalla kohdalla talousoptimismi on analyysin tulos, ei mikään luonteenpiirre.

Suomen talouden nousua pitkään ennustanut Maliranta oli aikoinaan myös melkoinen talouspessimisti, jopa tohtori tuhoksi kutsuttu. Tämä tosin tapahtui jo ennen finanssikriisiä. Maliranta teki tuolloin useammankin kriittisen kirjoituksen, joissa hän ruoti Suomen pidemmän aikavälin talouskasvunäkymiä ja ict-alan odotuksia katteettomasta optimismista.

Synkistelyyn taipuvaisessa Suomessa on helppo saada optimistin leima. Tähän kuuluu Malirannan mukaan myös se, että optimistilla on nyt kova todistamisen taakka.

Maliranta on jo pitkään puhunut, kuinka Suomessa talouskasvun mahdollisuudet ovat monia kilpailijamaita paremmat seuraavan 10 vuoden aikana. Todistamisen taakkaa hän purkaa muun muassa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Pinnan alta. Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika?

Kirja latoo uutta ja vanhaa tutkimustietoa sekä muuta faktaa talousoptimismin perusteluiksi.

– Päätekijä, jos olen oikeassa, on, että Suomen yrityssektorin tuottavuusero Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna alkaa kaventua. Tässä oltiin jo lähellä 2010, mutta Nokian takia finanssikriisin jälkeinen aika oli Suomessa monia muita maita karumpi. Toinen Suomelle myönteinen tekijä on yritysten tki-toiminnassa 2010-luvulla tapahtunut merkittävä rakennemuutos.

Maliranta myöntää kirjaprosessin aikana kyseenalaistaneensa optimistista tulkintaansa, mutta kertoo saaneensa kirjasta kollegoilta myönteistä palautetta.

Hän on itse tyytyväisin kirjan lukuun, missä hän purkaa 12 myyttiä kasvuesteistä. Myös myyttien murtamisessa todistamisen vastuu vaati paljon perusteellista tarkastustyötä.

– Pidän vuodessa noin 50 esitelmää tai luentoa. Kirja taklaa lähes kaikki taloustieteen vastaiset näkemykset, joita noissa tilaisuuksissa on minulle esitetty.

Suomessa optimistilla on kova todistamisen taakka.

MALIRANTA kehuu suomalaista taloustieteellistä tutkimusta, jossa hänen johtamansa Labore on yksi neljästä akateemista käytännön tutkimusta tekevästä tutkimuslaitoksesta.

Labore keskittyy työmarkkinoita, palkansaajia ja kuluttajia koskeviin tutkimusaiheisiin, Etla tekee elinkeinoelämän näkökulmasta kiinnostavia tutkimuksia, Pellervon taloustutkimus keskittyy alkutuotantoon ja VATT on julkistalouden tutkimuslaitos.

– Meillä on hyvä ja toisiamme täydentävä työnjako. Kaikissa tutkimuslaitoksissa on vahva akateeminen osaaminen ja kaikki tekevät kovatasoista kansainvälisen tason tutkimusta. Sieltä tulee osaaminen ja riippumattomuuden vaatimus.

Maliranta painottaa, että työnjaosta huolimatta edellä mainitut tutkimuslaitokset eivät ole taustayhteisöjensä lobbareita.

– Taustaryhmänsä äänitorveksi leimaaminen ei tunnu mukavalta, mutta sellainen pitää ottaa enemmän haasteena. Tutkimuslaitokset kirittävät ja täydentävät toisiaan, kun tutkimuskysymykset ovat sen verran erilaisia. Ja laitokset myös tekevät paljon yhteistyötä. Asetelma on vähän vaikea selittää somenillittäjille, mutta talouspolitiikan päätöksentekoporukoissa tutkimustyötämme arvostetaan.

SUOMALAISEEN luonteeseen sopii ajatus ”pessimisti ei pety”. Tosin optimistikin voi pettyä – tai ainakin joutua myöntämään, että optimismin toteutumista voi joutua odottamaan arvioitua pidempään.

Maliranta edelleen näkee Suomen talouskehityksen optimismin perusteltuna, mutta toteutumisaikataulu voi venyä. Tällä kertaa syyt ovat hyvät ja globaalit: pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Trump.

– Jos politiikan tutkijat ovat käänteistä yllättyneitä, niin kai taloustieteilijöilläkin on tällaisten tapahtumien takia oikeus olla väärässä, Maliranta puolustelee.

– Asia, joka tapahtuu kerran tai kaksi vuosisadassa, pandemia. Tämä oli Suomen kaltaiselle maalle erityisen hankala, kun olimme muutenkin vähän toipilas. Sitten Venäjä hyökkää naapurimaahan, mikä tosin tapahtuu useammin kuin kerran vuosisadassa. Ja sitten Trump ja tariffit.

Maliranta pelkää, että Trumpin toimet voivat iskeä Suomeen kovempaa kuin moneen muuhun maahan. Uudesta suhdannekuopasta uhkaa tulla pidempi ja syvempi kuin monessa muussa Euroopan maassa.

– Tämä selittää, miksi optimismissa on otettu takapakkia ja toteutumisen aikataulua pidennetty. Iso kuva, pitkän aikavälin trendi, ei kuitenkaan ole muuttunut. Uskon edelleen, että Suomella on vahvat perusteet seuraavan 10 vuoden aikana aikaisempaa vahvempaan kasvuun, mutta laskusuhdanne voi hidastaa trendin toteutumista.

OIKEISTODEMARI. Malirantaa edelleen harmittaa, että hän vuosia sitten lipsautti itsestään tällaisen ilmauksen toimittajalle.

– Sehän oli sarkasmia, mutta jäi valitettavasti elämään. Osa vihaa ilmausta oikeisto-sanan takia, osa demarin takia. Haukkuja tulee sekä oikealta että vasemmalta, Maliranta huokaisee ja jatkaa:

– Monen demarin mielestä oikeistodemari on yhtä paljon demari kuin punainen on nainen.

Oikeistodemarin asemesta Maliranta asemoi itsensä ”pohjoismaisen hyvinvointivaltion vannoutuneeksi kannattajaksi”, markkinataloushenkisellä painotuksella.

– Hyvinvointivaltio on upea idea ja valtava innovaatio, ajatus, että yhteiskunta panostaa markkinoiden toimivuuteen. Ehkä osin tähän liittyvä oikeistodemarius on Ruotsista lähtenyt, kun siellä demarihallitusten aikana voimallisesti edistettiin hyvinvointivaltion ja markkinatalouden yhteistoimintaa.

Valitettavasti Trumpin takia myös toimiva markkinatalous on vaarassa. Ei vielä rikki, Maliranta arvioi, mutta särkymisvaarassa. Hän sanoo Trumpin toimivan nyt kaikkea sitä vastaan, mitä aikaisemmat markkinamyönteiset republikaanipresidentit ovat tehneet.

– Yksikään republikaanijohtaja ei ole aiemmin esimerkiksi kyseenalaistanut keskuspankin roolia rahapolitiikassa. Ainoa asia, missä Trump seuraa edeltäjärepublikaaneja, on julkisen talouden velkaantuminen.

Maliranta pitää Trumpin markkinataloudella leikittelyä kovana pelinä, jossa riskit ovat isot. Toisaalta – markkinatalouden voimaan uskovana – hän pitää mahdollisena, että markkinavoimat voivat myös hillitä Trumpin toimia.

Hän ihmettelee, mistä nousee ajatus markkinatalouden haastamisesta. Taloustieteilijöillä kun on ollut jo toistasataa vuotta konsensus markkinatalouden tehokkuudesta.

Tähän konsensukseen kuuluu, että hyvinvointi heikkenee, jos kaikkia maita hyödyttävä kansainvälinen kauppa hyytyy. Suomen kaltainen pieni, viennistä elävä maa kärsisi erityisen paljon.

– Teoria ja empiirinen tutkimus tukevat näkemystä markkinatalouden toimivuudesta. Valitettavasti hulluja ideoita ei näemmä saa lopullisesti kuopattua, kun tutkimuksellisesti näin selvä asia nousee politiikassa välillä uudestaan pintaan.

Monen demarin mielestä oikeistodemari on yhtä paljon demari kuin punainen on nainen.

TRUMP on perustellut tekemiään veron­alennuksia muun muassa niiden dynaamisilla vaikutuksilla. Näin teki myös Suomessa valtiovarainministeriö, kun puoliväliriihessä hallitus kertoi tulevista veronalennuksista.

Kun Malirannalta kysyy arviota dynaamisista vaikutuksista, alkaa suoranuottisesti muuten puhuvan Malirannan hieman yllättäväkin pyörittely: väärinymmärryksille altista, tahallistakin väärinymmärrystä, kuuluu sotaan molemmin puolin…

– Taloustieteilijöiden valtaenemmistö oli aika hämmentynyt VM:n perusteluista ja laskelmista. Aiemmin se ei ole tuon henkisiä perusteluja esittänyt. Itse olisin kaivannut tarkempaa tukeutumista tutkimusnäyttöön. Diplomaattisesti sanottuna, tämän tyyppisellä ohjelmalla Suomen talous tuskin vahvistuu, Maliranta muotoilee.

Maliranta pitää ongelmallisena, jos VM:n kaltaisen superministeriön uskottavuus heikkenisi.

Hänen mielestään Suomessa talouspolitiikassa on tarvetta vahvalle toimijalle ja koordinaattorille. Vallan keskittyminen kuitenkin muuttuu vaaralliseksi, jos valta toimii itseään suojelevalla tavalla. Maliranta pitää olennaisena miettiä, miten VM:n valvontaa voitaisiin jatkossa kehittää.

– VM:llä on valtavasti valtaa. Sen rooli on samaan aikaan uhka ja mahdollisuus. Olennaista on, että valta ja vastuu ovat tasapainossa. Näen VM:n vallan keskittymisessä epäkohtia, mutta toistaiseksi tämä on toiminut, kun VM on toiminut virkavastuulla. Puoliväliriihen tapaus on asia, jota ei ole aiemmin tapahtunut.

TALOUSTIEDE ei ollut nuorelle Mika Malirannalle itsestään selvä valinta. Vakava urasuunnitelma oli kilpahiihto ja urheiluvalmennus.

Lukion toisella luokalla Maliranta pohti vakavasti puoliammattimaista hiihtäjäuraa. Siihen saakka urheilijan kehitysura oli ollut lupauksia herättävä. Kilpakumppaneista hän oli kertaalleen voittanut muun muassa Mika Myllylän ja Jari Isometsän.

Epävirallisessa B-maajoukkueessa hiihtänyt Maliranta suunnitteli panostavansa täysillä kaksi vuotta hiihtoon ja katsovansa mihin kyvyt riittävät. Suunnitelmaan kuului pyrkiminen Jyväskylän liikuntatieteellisessä juuri alkaneelle valmentajalinjalle.

Malirannan hiihtäessä kilpaa puhuttiin jo dopingista. Hänelle kerrottiin, että dopingin käyttö ei ole tarpeellista, se vain nopeuttaa fyysistä kehitystä. Maliranta kertoo tuolloin pohtineensa, että hänen kärsivällisellä luonteellaan dopingin käytölle ei ole tarvetta.

Kohtalo, hankala sairastuminen, puuttui peliin. Hiihtohaaveet saivat jäädä. Maliranta valitsi opinnot Helsingin yliopistossa. Viimeistään Lahden doping­skandaali näytti, millainen onnenkantamoinen tämä oli.

– Thank God! Jos olisin jatkanut hiihtoa ja päässyt valmentajaksi, olisi muutaman vuoden kuluttua tullut tietoon, että ilman epoa ei pärjää. Se olisi ollut minulle tosi paha moraalinen dilemma.

– Lisäksi Lahden episodin päähahmoja oli hiihtoaikojeni suosikkivalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Lukion toisen luokan Mika joskus haaveili, että voisi olla itse tuossa tehtävässä, vaikka todennäköisyys sille oli jo tuolloin kyseenalainen.

KESTÄVYYSURHEILU palasi elämään yliopistossa.

Hiihtämisen tilalle tuli lähes puoliammattimaisesti maraton. Malirannan paras aika oli ”jonkin verran” alle 2.30 tuntia. Citymaratonilla hän oli parhaimmillaan kuudes, toiseksi parhaana suomalaisena 5 000 osallistujasta.

– Kestävyysurheilu sopii hyvin tutkijalle. Lisensiaatintutkintoani tehdessä pyörittelin pitkillä lenkeillä päässäni tutkinnon asioita ja kotiin päästyäni aloin heti kirjoittaa. Tyttöystäväni joutui muistuttamaan, että siinä välissä voisi käydä suihkussakin.

AVAINSANAT

Näin perintöverotus muuttuisi: uudet verorajat lausuntokierrokselle

Verotettavien perintöjen alaraja voi nousta ensi vuonna. Hallitus lähetti torstaina lausuntokierrokselle ehdotuksen, että verollisen perintöosuuden alarajaa nostettaisiin 20  000 eurosta 30  000 euroon.

Samalla lahjaveron piirissä olevan lahjan alarajaa nostettaisiin 5  000 eurosta 7  500 euroon.

Lisäksi perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa esitetään korotettavaksi 4  000 eurosta 7  000 euroon.

Ehdotus toteutettaisiin muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikon porrastettuja euromääriä sekä laissa säädettyjä pienimpiä verotettavia määriä.

SUOMESSA perinnöt ovat olleet keskimäärin varsin pieniä, ellei kuolinpesälle ole kertynyt erityisen merkittävää asunto-omaisuutta.

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2021 puolet silloisista suomalaisista perinnönsaajista sai alle 15  100 euron arvoisen perinnön.

Uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

AVAINSANAT