Teknologiateollisuus ei ole laskenut hintalappua poliittisille lakoille – “Itse suosittelisin sellaista linjaa, että katsotaan eteenpäin, eikä taaksepäin”

Teollisuusliiton lakkovahteja piikiekkovalmistaja Okmeticin tehtaan portilla Vantaalla 11. maaliskuuta 2024.

Tuoreet tiedot Suomen teknologiateollisuusyritysten tilauskertymästä ja kysynnän kehittymisestä ennakoivat vaikeita talousnäkymiä loppuvuodeksi, Teknologiateollisuus ry kertoo. Positiivista on, että yritykset ovat pyrkineet pitämään kiinni henkilöstöstään.

Teknologiateollisuus avasi toimialaan liittyviä lukuja tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun tuloksista.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaportaan mukaan viime kuukaudet Suomen vientiteollisuudessa ovat sujuneet pitkälti odotusten mukaisesti.

– Syksyllä ennakoitu tuotannon kääntyminen laskuun on toteutunut, mutta vakava taantuma on yhä kyetty välttämään. Vaikeudet teollisuudessa tulevat jatkumaan ainakin alkusyksyyn saakka, hän summaa tiedotteessa.

Toimialan maaliskuun lukuihin vaikuttivat osaltaan poliittiset lakot, mutta Teknologiateollisuus ry ei ole laskenut erikseen niiden hintalappua toimialalle.

– Olemme viitanneet EK:n laskelmiin näissä. En tiedä, kuinka hedelmällistä on niitä lakkovaikutuksia ruveta laskemaan. Kaikki ymmärtävät, että ne ovat aika isoja. Itse suosittelisin sellaista linjaa, että katsotaan eteenpäin, eikä taaksepäin, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola vastasi kysymykseen hintalapusta tiedotustilaisuudessa.

Eduskunta äänestää tänään työrauhalainsäädännön muutoksista. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo, että työrauhan vahvistaminen otetaan ilolla vastaan.

– Kyllähän nämä kevään kuukauden mittaiset lakot näissä meidän tuotantolaitoksissa ja satamissa osoittavat tämän lainsäädännön tarpeellisuuden. Tällähän ei puututa neuvottelutoimintaan liittyvään työtaisteluoikeuteen millään tavalla. Tämä vahvistaa sopimuskauden aikaista työrauhaa ja on siinä mielessä tervetullut uudistus.

Jaakko Hirvola huomautti, että kansainvälisessä kilpailussa työrauha on yksi asia, jolla voidaan ”tasoittaa kilpakenttää”.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN kysyntätilanne jatkui alkuvuonna heikkona ja tilausvirrat ovat olleet aiempaa ohuempia. Rautaporras nostaa esiin positiivisena signaalina, että erittäin vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta alan yritykset ovat pyrkineet pitämään kiinni henkilöstöstään.

Rautaportaan mukaan yksi selitys tälle on, että yrityksillä on kuitenkin uskoa ja toivoa siitä, että vähitellen kuljetaan kohti parempaa. Toinen selitys kytkeytyy osaajapulaan.

– Vielä vuosi takaperin lähes jokainen yritys koki, että osaavan työvoiman saatavuus on ollut yksi keskeisin kasvun este, niin tämä on kirkkaana muistissa yrityksissä ja sen tähden nyt heikonkin suhdanteen aikana osaajista pyritään kovasti pitämään kiinni, Rautaporras sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hirvolan mukaan osaajapula on edelleen Teknologiateollisuuden murhelistan kärjessä.

– Toistan moneen kertaan annetun viestin päättäjille siitä, miten kansainvälisiä osaajia pitäisi osata kohdella täällä, jotta me saisimme kaikki kansainväliset osaajat tulemaan tänne ja työllistymään täällä, koska töitä riittää.

Hirvolan mukaan hallituksen lausuntokierrokselle lähtenyt esitys työttömiksi jäävien kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä nopeasta maasta poistamisesta on erittäin huolestuttava viesti vientiyritysten elintärkeille kv-osaajille.

RAUTAPORTAAN mukaan tunnelmat tulevaisuuden näkymistä ovat yrityksissä hieman piristyneet tai ainakaan ne eivät ole enää niin synkkiä kuin aikaisemmin.

– Yritysten optimismia ja tulevaisuudentoivoa kuvaa hyvin sen suuntainen viesti yrityksiltä, että projekteja, hankkeita, aikomuksia ja suunnitelmia on edelleen aika paljon, mutta päätösten teko on venynyt.

Odotukset paremmasta ovat Rautaportaan mukaan tiiviisti kytköksissä toiveeseen korkojen laskuun kääntymisestä.

– Nyt odotetaan, että korkojen lasku saisi investoinnit liikkeelle ja nämä hankkeet lähtisivät pyörähtämään. Vaikea kysymys on, onko optimismi ylimitoitettua.

Myös Hirvola nostaa positiivisia merkkejä muutoin ”mollivoittoisen kehityksen keskellä”. Teknologiateollisuus on tyytyväinen hallituksen kehysriihessään tekemään päätökseen yritysvetoisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten lisäämisestä sekä hallituksen esittämästä investointikannustimesta.

– Suurten investointien jälkikäteinen verotuki auttaa Suomea pärjäämään yllättäen heränneessä, globaalissa valtiontukikilpailussa. Tuki tulee kohdistaa investointeihin, joita ei muuten tehtäisi Suomeen tai jotka tuen ansiosta toteutuisivat merkittävästi aikaistettuina. Määräaikainen verokannustin houkuttelee suuria yrityksiä luomaan uusia vihreän siirtymän hankkeita Suomeen mahdollisimman nopeasti, Hirvola sanoo tiedotteessa.

Hirvola nosti tiedotustilaisuudessa esiin myös toimialoja, joiden kehitystä Teknologiateollisuudessa on seurattu ilolla.

– Yksittäisiä pirteitä uusia alueita on esimerkiksi puolijohdeala. Vaikka se on pieni Suomessa, niin sillä on mittavat mahdollisuudet, hyvä potentiaali kehittyä ja siellä ollaan tekemässä rohkeita liikkeitä. Tekoäly on toinen alue, jossa voidaan nähdä huikea tuottavuuspotentiaali, jos se saadaan kunnolla vietyä eteenpäin.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat – kauppa käy hitaalla

Pientaloja Marttilassa Helsingissä 22. syyskuuta 2019.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ja 5,4 prosenttia loka-joulukuusta, kertoo Tilastokeskus.

Vuoden takaiseen verrattuna hinnat putosivat suurissa kaupungeissa 9,9 prosenttia ja muualla maassa 6 prosenttia. 60  000-100  000 asukkaan kunnissa hinnat romahtivat edellisvuodesta 10,1 prosenttia.

Kauppa kävi hitaasti, ja vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin alkuvuodesta 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin tammi-maaliskuussa. Myynti oli hankalaa erityisesti 20  000-59  999 asukkaan kunnissa, joissa kauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toisaalta näissä kunnissa hinnat laskivat vain 3,4 prosenttia.

UUSIEN omakotitalojen hinnat putosivat ensimmäisellä neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja 0,7 prosenttia loppuvuodesta 2023. Omajohteisten elementeistä rakennettujen omakotitalojen eli talopakettien hinnat laskivat prosentin.

Omakotitalotonttien kauppa oli niin ikään tahmeaa. Tonttikauppoja tehtiin vain 370, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tonttien hinnat nousivat kuitenkin koko maassa 5,7 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Verrattuna vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen nousua tuli jopa 8,1 prosenttia.

AVAINSANAT

New Yorkin pörssissä kaikki kolme pääindeksiä kohosivat keskiviikon päätteeksi uusiin ennätyslukemiin

New Yorkin pörssissä kaikki kolme pääindeksiä kohosivat keskiviikon päätteeksi uusiin ennätyslukemiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain tuoreet inflaatioluvut saivat osakemarkkinat nousuun ympäri maailman.

Teollisuusindeksi Dow Jones oli pörssipäivän päätteeksi 0,9 prosenttia plussalla, ja lähenteli 40 000 pisteen rajapyykkiä.

Laaja-alainen S&P  500 puolestaan singahti 1,2 prosentin nousuun, kun taas teknologiapainotteinen Nasdaq kohosi 1,4 prosenttia.

Wall Streetin kepeä keskiviikko kiritti kursseja myös Aasiassa, kun Tokion pörssi avautui torstaina uuteen pörssipäivään nousussa.

Nikkei -indeksi oli torstaina alkupäivästä 1,19 prosentin nousussa, kun taas laaja-alaisempi Topix kohosi 0,52 prosenttia.

INFLAATIO Yhdysvalloissa laantui huhtikuussa 3,4 prosenttiin vuositasolla, kun se oli maaliskuussa 3,5 prosenttia, kertoi maan työministeriö keskiviikkona.

Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten tammikuun, kun inflaatio hidastuu vuositasolla. 0,1 prosenttiyksikön lasku oli asiantuntijaodotusten mukainen. Kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat 0,3 prosenttia.

Pohjainflaatio, josta on puhdistettu ruoan ja polttoaineiden nopeasti heilahtelevat hinnat, jäähtyi huhtikuussa 3,6 prosenttiin eli alimmalle tasolleen sitten huhtikuun 2021.

Kokonaisinflaatio on pysynyt viime kesäkuusta lähtien 3,0-3,7 prosentin välillä, ja ekonomistien usko inflaation laantumiseen on heikentynyt. Monia inflaatioennusteita onkin jouduttu vähitellen nostamaan.

Viime kuukausina sitkeästi koholla pysynyt inflaatio on hillinnyt odotuksia Yhdysvaltain keskuspankin Fedin koronlaskuista. Aiemmin odotettiin Fedin aloittavan ohjauskorkonsa laskemisen jo kesällä, mutta hintapaineet näyttävät siirtävän koronlaskuja tuonnemmaksi.

AVAINSANAT

Olkiluoto 3 edelleen pysähdyksissä – vuosihuolto venähtänyt yli 70 päivän mittaiseksi

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin vuosihuollon päättyminen lykkääntyi keskiviikkona jälleen ainakin päivällä.

Teollisuuden Voima (TVO) kertoi lisäviivästyksestä viestipalvelu X:ssä.

Päivitetyn aikataulun mukaan sähköntuotanto alkaa torstaina.

TVO:n mukaan viimeisin viivästys johtuu määräaikaiskokeista, jotka suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa reaktorin ylösajon aikana.

Myös tiistaina TVO ilmoitti päivän viivästyksestä. Tuolloin syyksi kerrottiin päähöyrylinjan ulospuhallusjärjestelmän varoventtiilin teknisen vian selvittely. TVO kertoi jo silloin, että lisää viivästyksiä voi tulla.

Viime vuonna käyttöön otetun Olkiluodon kolmosreaktorin ensimmäinen vuosihuolto on toistuvien viivästysten takia venähtänyt yli 70 päivän mittaiseksi.

Karut luvut TEM:iltä: työllisyysaste putoaa tänä vuonna selvästi – rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen

Suomen työikäisen väestön työllisyysaste laskee tänä vuonna 0,6 prosenttiyksikköä 73,0 prosenttiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) työmarkkinaennusteessaan.

Työllisyysasteen loiva lasku jatkuu TEMin mukaan ensi vuonna, mutta vuonna 2026 työllisyysaste kääntyy kasvuun päätyen 73,3 prosenttiin.

TEMin mukaan Suomen heikko talouskehitys näkyy työvoiman kysynnän laantumisena. Avoimia työpaikkoja on ministeriön mukaan vain puolet siitä, kuinka paljon niitä oli koronakriisin jälkeen.

Vaikka työllisyysasteen ennustetaankin laskevan tänä vuonna, työllisten määrän ei ennusteta kääntyvän laskuun. Syynä tähän on vilkas maahanmuutto.

Vuonna 2025 työllisten määrä kasvaa talouskehityksen ja maahanmuuton ansiosta 16 000 työllisellä, ja vuonna 2026 vielä 29 000 työllisellä lisää.

SUOMEN työttömyysaste nousee TEMin arvion mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen arvioidaan laskevan 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 7,1 prosenttiin.

Vuonna 2024 työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan keskimäärin 277  000, mikä on 17  000 enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2025 työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan laskevan 269  000 henkilöön, ja vuonna 2026 edelleen 267  000 henkilöön.

TALOUDEN taantuma on näkynyt TEMin mukaan eniten rakentamisessa, jossa työllisyys on vähentynyt vuoden 2023 alusta lähtien ja on nyt alimmillaan 25 vuoteen. Työmarkkinaennusteessa rakennusalan työllisyys putoaa vielä tänä vuonna viime vuoteen nähden lähes 15  000 työllisellä.

Vuoden 2025 loppua kohden rakennusalan työllisyystilanne alkaa parantua, ja myönteinen suuntaus jatkuu vuonna 2026.

Teollisuudessa on käytetty matalasuhdanteeseen sopeutumisessa paljon lomautuksia ja siten saatu säilytettyä työpaikkoja. Työmarkkinaennusteessa teollisuuden työllisyys onkin tänä vuonna vain muutamia tuhansia alhaisempi kuin vuonna 2023. Tulevina vuosina voidaan teollisuuden työllisyydessä jo nähdä pientä kasvua.

TEMin työmarkkinaennuste perustuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu pysähtyy kuluvana vuonna, kasvaa jälleen 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.

AVAINSANAT

Tilastokeskus: Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kuva: Istock

Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia loka-joulukuusta, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bruttokansantuote oli tammi-maaliskuussa kuitenkin 0,4 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

-  Lakkomaaliskuu oli heikko, mutta alkuvuosi kohtalainen. Jos BKT pysyisi loppuvuoden samalla tasolla, niin koko vuoden BKT:n muutos olisi -0,5 prosenttia, kommentoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki X:ssä.

Maaliskuun työpäiväkorjattu tuotanto väheni 0,8 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, ja kausitasoitettu tuotanto väheni prosentin verran helmikuusta.

TYÖLLISTEN määrän ennakoidaan kasvaneen tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattua työpäiväkorjattua nousua on 0,6 prosenttia.

Alustavien lukujen valossa kasvua on myös työtuntien määrässä, joiden näyttävät nousseen 1,2 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen ja 0,2 prosenttia vuodentakaiseen.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan ennakkotietoihin.

AVAINSANAT