Tehyn Rytkönen kunta- ja hyvinvointialan sopimusneuvotteluiden alkamisen aattona: ”Meitä eivät ole ennenkään sitoneet muiden alojen ratkaisut”

Neuvottelut kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksista alkavat tiistaina. Sopimusten piirissä on noin puoli miljoonaa palkansaajaa, ja ne ovat päättymässä huhtikuun lopussa.

Hoitajaliitto Tehyn ja sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten puheenjohtaja Millariikka Rytkönen korostaa, että neuvotteluja käydään puhtaasti alakohtaisina. Hän ei halua puhua esimerkiksi vientialojen määrittämästä yleisestä linjasta tai heidän tavoitteistaan suhteessa siihen.

Yleisen linjan mukaiseksi tasoksi on muodostunut 7,8 prosenttia kolmessa vuodessa.

-  Vaikka Orpon hallitus kuinka yritti saada palkkamonttulakia ja sitoa käsiä, niin meillä on ihan edelleen Suomessa sopimusvapaus ja neuvotteluosapuolten neuvottelu- ja sopimusoikeudet. Niitä ei ole millään tavalla lainsäädännöllä rajoitettu, Rytkönen sanoo STT:lle.

-  Meitä eivät ole ennenkään sitoneet muiden alojen ratkaisut, eivätkä sido nytkään.

Rytkönen ei halua avata vielä tässä vaiheessa palkankorotustavoitteita prosentteina eikä euroina.

PALKANKOROTUSTAVOITTEISTA ei halua vielä puhua tarkemmin myöskään opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Katarina Murto.

Hän toteaa, että vuoden vaihteessa voimaan tullut niin sanottu vientivetoinen palkkamalli on jo nyt heijastunut käynnissä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin, ja se jäykistää palkoista ja työehdoista neuvottelemista. Malli rajoittaa valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia ylittää esityksissään yleistä linjaa.

-  Elinkeinoelämän keskusliitto EK voimakkaasti ajoi tätä vientivetoista palkkamallia lakiin. Ja he haluavat pitää kiinni siitä katosta. Ja tietysti me nähdään, että se on lattia, eli vähimmäistaso, Murto sanoo STT:lle.

Työnantajaa edustavan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas pitää yleistä linjaa kunta- ja hyvinvointialalle kalliina. Hän huomauttaa, että taloustilanne on hyvinvointialueilla vaikea ja kunnissakin lähivuosina heikkenevä.

-  Julkinen rahoitushan on kokonaisuus, ja alalla ei oikein ole muita rahoituslähteitä. Ei sillä tavalla tehdä tulosta, mitä yritykset tekevät. Tämä on aina vähän haaste, Nybondas-Kangas sanoo.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas. (Kuvat: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto ja Markku Ulander)

EDELLISELLÄ sopimuskierroksella vuonna 2022 sovittiin alalle myös viisivuotisesta palkkaohjelmasta. Sen myötä ensi vuodelle on tulossa 0,8 prosentin ja sitä seuraavalle 1,2 prosentin korotus, jos ohjelmaa ei irtisanota.

Sekä Rytkönen että Murto korostavat, että ohjelmasta on pidettävä kiinni ja tulevat sopimuskorotukset on neuvoteltava niiden päälle.

-  Se on aivan olennainen niin opettajien kuin koko kunta- ja hyvinvointialan työntekijöiden työn arvostuksen ja palkkatasa-arvo edistämisen kannalta, Murto sanoo.

Rytkönen huomauttaa, että vaikka vuoden 2022 sopimukset olivat palkkatasa-arvon näkökulmasta historiallisia, ei sen suhteen ole valmista vieläkään.

-  Vielä ei pää pinnalla ole, eikä päivänvalo näy, kyllä siinä on todella paljon vielä korjattavaa.

KT:n Nybondas-Kangas taas katsoo, että palkkaohjelman jatkosta neuvotteleminen on osa sopimusneuvotteluita.

-  Samoja rahojahan ne ovat, sama mistä lähteestä ne tulevat. Niin nyt halutaan totta kai keskustella myös tämän kehittämisohjelman jatkosta tässä yhteydessä.

Se ei ole pelkästään Puolustusvoimat, joka pitää meistä huolta.

NEUVOTTELUISSA sovitaan paitsi palkoista myös tekstikysymyksistä. Niihin liittyvistä tavoitteista Rytkönen nostaa esiin yötyötä tekevien työajan lyhentämisen. Hän sanoo, että näin toimitaan esimerkiksi Norjassa, sillä yötyö aiheuttaa tutkitusti vakavia terveyshaittoja.

Toinen tavoite liittyy työvuorosuunnitteluun. Rytkösen mukaan hoitajat saavat yleensä työvuorolistat vain kolmeksi viikoksi kerrallaan, kun monilla miesvaltaisilla aloilla sykli on huomattavasti pidempi.

Murto nostaa esiin tavoitteen luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantamisesta ja vahvistamisesta.

Rytkönen ennakoi neuvotteluista vaikeita muun muassa taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi. Hän toivoo, että esimerkiksi hoitajat nähtäisiin osana Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.

-  Se ei ole pelkästään Puolustusvoimat, joka pitää meistä huolta. Vaan myös nämä sote- ja vaka-alan ammattilaiset pitävät meidän arjestamme huolta.

Nybondas-Kangas aloitti KT:n toimitusjohtajana noin viikko sitten. Hän sanoo suoraan, ettei ole helppo tilanne lähteä saman tien ”syvään päätyyn” sopimusneuvotteluihin.

-  Mutta kyllä yli 25 vuotta KT:ssa auttaa tähän, tällä kokemuksella olen ihan turvallisin mielin tässä kipparoimassa.

Terhi Riolo-Uusivaara / STT

Ay-liike raivostui kokoomukselle – Teollisuusliiton Aalto: ”Pöyristyttävää”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto moittii kokoomuksen viestintäkampanjaa.

Kokoomuksen viestintäkampanja on saanut ammattiyhdistysliikkeeltä runsaasti kritiikkiä. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan puolue hyökkäsi suoraan ay-liikkeen edunvalvontaa ja järjestytyneitä työntekijöitä vastaan.

– On pöyristyttävää, että hallituspuolueen viestintäkampanja rakennetaan tavalla, jossa järjestäytyneet työmarkkinat ja työntekijöiden edunvalvonta esitetään kustannuseränä, Aalto sanoo tiedotteessa.

– Kokoomus ei enää edes yritä peitellä suhtautumistaan järjestäytymiseen ja työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen. Tämän poisvedetyn kampanjan sisältö kertoo enemmän kokoomuksen todellisista tavoitteista kuin yksikään hallitusohjelman lause, hän sanoo.

Kyse on kokoomuksen viestintäkampanjasta, jossa puolue vertailee veronkevennysten vaikutuksia asettamalla rinnakkain liittoon kuuluvan ja liittoon kuulumattoman henkilön. Hallitus kertoi puoliväliriihessään aikovansa poistaa ammattiliiton jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Kokoomus veti kampanjan pois ja pyysi sitä anteeksi. Teollisuusliiton Aalto ei tyydy anteeksipyyntöön, joka on hänen arvionsa mukaan annettu pelosta – ei periaatteesta.

– Kokoomus pelästyi opettajien närkästymistä ja kannatuskatoa. Jos kampanjassa olisi käytetty esimerkkinä asentajaa, metallimiestä tai muuta teollisuuden työntekijää, anteeksipyyntöä ei olisi koskaan tullut, Aalto sanoo.

Aalto huomauttaa myös, että viestintäkampanjassa esitetyt veroluvut ostovoimasta ovat harhaanjohtavia.

– Kokoomus puhuu tuloveron kevennyksistä, mutta unohtaa mainita, että samaan aikaan työttömyysvakuutusmaksut nousevat, koska hallitus hoitaa työttömyyttä niin huonosti. Arvonlisäveron kiristykset syövät myös ostovoimaa. Kun tähän lisätään ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ja tehdyt leikkaukset, palkansaaja jää veromuutoksista tappiolle. Tämä on kylmä fakta, Aalto sanoo.

TEOLLISUUSLIITON Aalto toteaa, että uuden työministerin kausi sai kampanjan myötä pahimman mahdollisen alun. Kokoomus julkaisi kampanjansa samana päivänä, kun uusi työministeri Matias Marttinen aloitti tehtävässään.

Aalto huomauttaa, että ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan Marttinen totesi haluavansa varmistaa, että palkansaajien ääni kuuluu uudistuksissa.

– Nämä sanat menettivät merkityksensä saman tien. Uuden työministerin kausi sai pahimman mahdollisen alun, kun hänen oma puolueensa veti työministerin alta maton työntekijäpuolta vähättelevällä törkykampanjallaan, Aalto sanoo.

Aalto muistuttaa, että kokoomus on lyönyt työntekijöitä jo poikkeuksellisen kovilla heikennyksillä ja leikkauksilla.

– Mikään ei tunnu riittävän. Tämän päälle piti vielä käynnistää pilkkakampanja. Jos tästä jotain hyvää voi etsiä, niin ehkä sen, että kokoomus paljasti nyt avoimesti, mitä se todella ajattelee työntekijöiden edunvalvonnasta ja järjestäytymisestä.

KOKOOMUKSEN kampanjaa arvosteli myös Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Hänen mukaansa kampanjalla tuotiin selkeästi ilmi Orpon hallituksen vihamielinen suhtautuminen järjestäytyneitä työntekijöitä ja ay-liikettä kohtaan. Rönni-Sällinen kiittääkin kokoomusta rehellisyydestä.

– Positiivista on, että nyt yhdellekään työntekijälle ja palkansaajalle ei Suomessa ole epäselvää, mitä pääministeripuolue ajattelee tavallisista suomalaisista työntekijöistä ja ammattiliittojen jäsenistä. Arvostus on täysi nolla, Rönni-Sällinen tylyttää tiedotteessa.

Hän moittii hallitusta siitä, että työllisyyttä surkeasti hoitanut hallitus yrittää ottaa kunnian ostovoiman parantumisesta.

PAMin jäsenkyselyn mukaan kokoaikaisten jäsenten keskiansio oli 2500 euroa kuukaudessa. Puoliväliriihen veromuutosten myötä ammattiliiton jäsen saa noin 15 euroa kuukaudessa lisää.

Vastaavasti esimerkiksi kaupan alalla PAMin neuvottelemien palkankorotuksien myötä 2500 euroa kuukaudessa tienaavalla palkka nousee jo sopimuskauden ensimmäisenä vuonna 2,9 prosenttia eli 72,5 euroa kuukaudessa.

– Ostovoiman vahvistamisen esittäminen hallituksen ansiona on härski silmänkääntötemppu. Jos otetaan huomioon tavallisiin työntekijöihin kovimmin iskenyt arvonlisäveron korotus niin hallituksen ”potti” on vielä tätäkin pienempi. Puhumattakaan palvelualojen vastentahtoisesti osa-aikaisista työntekijöistä, joilta vietiin suojaosat heti hallituskauden alussa.

KOKOOMUKSEN kampanja sai eilen runsaasti näkyvyyttä, kun Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti luopuvansa kokoomuksen jäsenyydestä kampanjan vuoksi.

– Pidän Kokoomuksen kampanjaa erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan, Murto kirjoitti Facebookissa.

Kampanjaa kritisoi myös Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, joka luonnehti Demokraatille kampanjaa alatyyliseksi ja sopimattomaksi.

– Tuntuu tosi oudolta, että meillä johtava hallituspuolue haluaa välittää sellaista viestiä tähän yhteiskuntaan, että ”erotkaa, jengi, liitosta”, Löfgren sanoi STT:lle tiistaina.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puolestaan kuvasi kokoomuksen ”veronalennuksia hypettävää ja järjestäytymistä syyllistävää” kampanjaa Facebookissa harvinaisen epäonnistuneeksi.

– Hallitus ja Kokoomus eivät tunnu ymmärtävän järjestäyneiden työmarkkinoiden hyötyjä niin yhteiskunnalle kuin työelämälle. On kyse sitten yhteiskunnan eheydestä, yhteiskuntarauhasta, palkansaajien toimeentulosta ja hyvinvoinnista aina tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen työpaikoilla, Eloranta kirjoittaa.

Hän kertooo viestineensä epäonnistuneesta kampanjasta myös pääministeri Petteri Orpolle (kok.) ja vedonneensa sen puolesta, että hallitus peruisi päätöksensä poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Juttua täydennetty klo 16.28 PAMin osuudella.

AVAINSANAT

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktöörit lakkoon – taustalla aie korvata konduktöörit järjestyksenvalvojilla

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktöörit ovat lakossa torstaina ja perjantaina. Työnseisauksella vastustetaan VR:n konduktöörien korvaamista järjestyksenvalvojilla HSL-alueen liikenteessä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liittto JHL:n julistaman kaksipäiväisen työnseisauksen kohteena ovat raidealan työehtosopimuksen lähiliikenteessä olevat työtehtävät. Työtaistelu alkaa torstaina heti puolenyön jälkeen ja päättyy perjantaina kello 23.59. Lakko koskee kaikkia tällä aikavälillä alkavia työvuoroja.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo, että liitto ei hyväksy työnantajan työehtoshoppailua. JHL torppaa VR:n aikeet korvata pääkaupunkiseudun lähijunien konduktöörit edullisemmassa työehtosopimuksessa olevilla järjestyksenvalvojilla.

– HSL-alueen konduktöörien määrää on vähennetty joka vuosi HSL:n esitysten mukaan. Vähentäminen on johtanut lähijunissa turvallisuustason laskuun, mikä vaikuttaa matkustajien lisäksi junien matkustamohenkilökuntaan, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Nyt VR ja HSL ovat sopineet ”uudesta palvelumallista”, jossa käytännössä loput konduktöörit ollaan korvaamassa järjestyksenvalvojilla. VR on aloittanut yt-neuvottelut, joissa irtisanomisuhan alla on 130 163:sta lähiliikenteen konduktööristä, hän jatkaa.

Konduktöörin apu on korvaamatonta monille matkustajaryhmille.

EKSTRÖM ihmettelee, miten yhden ammattiryhmän irtisanominen ja laadukkaan matkustajakokemuksen rapauttaminen auttavat yhtiötä sen kohti maailman parasta, kuten VR visiossaan ”yhteisellä matkalla maailman parhaaksi” linjaa.

JHL pitää selvänä, että junissa tarvitaan konduktöörejä. Ekström muistuttaa, että konduktööri neuvoo reiteissä, auttaa lipun ostossa ja varmistaa sujuvan matkanteon kaikille – myös iäkkäille, liikuntarajoitteisille ja lasten kanssa matkustaville.

– Se on hyvää palvelua. Konduktöörin apu on korvaamatonta monille matkustajaryhmille. Heidän poistamisensa heikentää julkisen liikenteen esteettömyyttä.

– Konduktööri on junan ammattilainen, joka huolehtii matkustajien turvallisuudesta, valvoo järjestystä ja toimii apuna hätätilanteissa. Jos konduktöörit korvataan järjestyksenvalvojilla, menetetään laadukas palvelu ja matkustuskokemus.

Finnairin lentäjät lopettavat työtaistelutoimet

Suomen Liikennelentäjäliitto (SLL) ilmoittaa keskeyttäneensä kaikki työtaistelutoimet tiistai-iltana. Finnairin palveluksessa olevien lentäjien kerrotaan tekevän työtehtävänsä tavanomaiseen tapaan.

-  Tähän saakka lentäjät suorittivat vain työvuorolistallaan olevat työvuorot eikä vapaapäivätöitä taikka ylitöitä tehty. Lisäksi meillä oli eiliseen saakka voimassa myös reservihakukielto. Luovuimme näistä kaikista toimista tällä ilmoituksella, sanoo SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto tiedotteessa.

Finnairissa tieto työtaistelutoimien keskeyttämisestä otettiin tyytyväisenä vastaan.

-  Tämä on tietysti erinomainen uutinen meille ja meidän asiakkaillemme. Nyt päästään tältä osin siirtymään normaaliin toimintaan, sanoi viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist STT:lle.

-  Totta kai toivomme vielä, että varsinainen ratkaisu ja työehtosopimus saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti.

Tallqvistin mukaan tilanteen paraneminen alkaa näkyä heti myös matkustajille ja toiminta palautuu nopeasti normaaliksi. Joitakin yksittäisiä jälkivaikutuksia voi tosin hänen mukaansa vielä tulla.

SLL hylkäsi tiistaina työnantajapuolen esityksen työriidassa. Liitto sanoi jo tuolloin olevansa valmis keskeyttämään työtaistelutoimet neuvottelurauhan takaamiseksi. Liitto totesi myös, että työnantajapuolen esityksessä on seikkoja, joita voidaan pitää SLL:n kannalta myönteisinä.

Työnantajaa edustava Palvelualojen työnantajat Palta ilmoitti tiistai-iltana olevansa äärimmäisen pettynyt ratkaisuehdotuksen hylkäämiseen.

Finnairin liikennelentäjiä koskevasta uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu elokuusta lähtien. Työriitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimistolla marraskuusta lähtien.

Sovittelun on määrä jatkua keskiviikkona.

Uutista täydennetty klo 13.07 kauttaaltaan, mm. Finnairin kommentein.

Akavan puheenjohtaja oli yhteydessä Orpoon kokoomuksen mainoksesta: ”Alatyylistä ja sopimatonta”

Maria Löfgren on johtanut Akavaa vuodesta 2022. Viime vuoden toukokuussa hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo kokoomuksen mainoskampanjan verojen keventämisestä olevan alatyylinen, rajan ylittävä ja kaikkia korkeakoulutettuja ammattiliittojen jäseniä loukkaava.

Aiemmin tänään opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti Facebook-tilillään eroavansa kokoomuksesta 20 vuoden jäsenyyden jälkeen. Syyksi hän kertoi hallituksen työmarkkinapäätökset, etenkin ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen sekä vientivetoisen palkkamallin.

Viimeinen pisara Murrolle oli kokoomuksen mainoskampanja, jossa käytännössä kehotettiin eroamaan ammattiliitosta, jotta veronkevennyksistä jäisi enemmän käteen.

– En tietenkään kommentoi Katariinan päätöstä, koska se, mihin puolueeseen kuuluu tai ketä äänestää, on jokaisen oma asia. Mutta en voi kuin ihmetellä, onko tämä se viesti, jonka kokoomus haluaa korkeakoulutetuille ammatti-ihmisille lähettää – ja tätä kysyin myös pääministeri (Petteri) Orpolta itseltään, Maria Löfgren sanoi Demokraatille.

Mitä pääministeri vastasi?

– No, en ala siteerata, mutta sanotaanko, että tyylinsä mukaisesti. Eli pyöritteli sanoja.

MYÖS OAJ:n Murto kirjoitti fb-päivityksessään pitävänsä kokoomuksen mainoskampanjaa työn verotuksen keventämisestä ”erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan”.

– Kampanja on alatyylinen ja sopimaton, eikä varmasti edistä yhteistyötä akateemisten alojen kanssa vaikeassa taloustilanteessa. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä toivoisin, ettei tällaiseen lähdettäisiin ollenkaan, Akavan Löfgren kommentoi.

Sopimusyhteiskunnan kannattajaksi ilmoittautunut Murto kirjoitti, että ”onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, muun muassa sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut”.

– Akavalaisten järjestäytymisastetta ja intoa siihen nämä päätökset ja viestintätyyli eivät kyllä ole vähentäneet. Sanoisin, että pikemmin päinvastoin, Maria Löfgren tokaisi.

KOKOOMUS on nyt poistanut mainoskampanjansa Facebook-sivuiltaan.

Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää tässä asiassa.

Juttua muokattu ke 7.5. klo 18.11: korjattu otsikkoon ja tekstiin, että Löfgren ei soittanut Orpolle, vaan yhteydenpito tapahtui tekstiviestein.

Rakennusalan lakko peruuntuu – sopu uusista työehdoista syntyi

Rakennusalan työehtosopimusneuvotteluissa syntyi tiistaina neuvottelutulos. Näin ollen keskiviikoksi ilmoitettu Rakennusliiton lakko Uudenmaan alueen LVI-töissä peruuntui, liitto kertoi tiedotteessaan.

Liiton mukaan sopu saatiin kaikille sopimusaloille. Neuvottelutulos sisältää yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Yleiseksi linjaksi on muodostunut tällä työmarkkinakierroksella 7,8 prosentin palkankorotukset tyypillisesti kolmivuotisella sopimuskaudella.

Rakennusliitto ei vielä tiistaina kertonut tiedotteessaan saavutetun tuloksen yksityiskohdista sen tarkemmin. Sisältöä on määrä avata, kun ratkaisu on käynyt neuvotteluosapuolten hallintojen käsittelyssä. Rakennusliiton hallitus aikoo kokoontua perjantaina 16. toukokuuta.

Liitto kävi tällä kierroksella neuvotteluja työnantajapuolen kanssa kaikkiaan kahdeksasta yleissitovasta työehtosopimuksesta.