VALIKKO

Tampereen Lenin-museo suljetaan – hirmuvaltiaan nimi aiheutti liikaa väärinkäsityksiä

Lenin-museossa on esitelty näyttävästi myös neuvostoajan hirmuhallinnon tekosia, kuten vankileirejä.
  • Kotimaa
  • 23.04.2024
  • 9:53
  • (Päivitetty: 23.04. 13:47)

Tampereella sijaitseva Lenin-museo vaihtaa nimensä ja muuttuu ensi talvena idänsuhteiden ja suomettumisen ajan museoksi.

Vuodesta 1946 asti toiminut Lenin-museo suljetaan marraskuun alussa, eikä paluuta vanhaan ole, kertoo museonjohtaja Kalle Kallio Demokraatille.

Samoissa työväentalon tiloissa avataan helmikuussa 2025 idänsuhteiden museo Nootti, joka kertoo idänkaupan ja kulttuurivaihdon ohella myös suomettumisesta, YYA-ajasta ja rähmälläänolosta.

– Leninin nimestä aiheutuneiden väärinymmärrysten määrä on viime vuosina ollut niin suuri, että helpointa on muuttaa koko museo uudenlaiseksi. Uskon, että tällaiselle objektiivisesti ja neutraalisti Venäjä-suhteitamme lähestyvälle museolle on Suomessa tarvetta, Kallio kertoo.

VAIKKA Kallion johtajuuskaudella Lenin-museon näyttelyssä on esitelty kattavasti neuvostopropagandaa sekä katsauksia Leninin luoman diktatuurin hirmuteoista, vankileireistä ja Stalinin vainoista, paikkaa on syytetty nykyisen Venäjän tukemisesta.

– Sosiaalisen median perusteella me olemme olleet joku pahuuden temppeli tai Leninin palvontapaikka, ja tällaista ovat väittäneet useimmiten ihmiset jotka eivät ole meillä ikinä käyneet. Se on tuntunut epäreilulta, kun meillä ei ole Putinin Venäjän kanssa mitään tekemistä eikä mitään sympatioita sinne, Kallio korostaa.

Mielikuva periytyy 1970-luvulta, kun museo oli Suomessa vierailleiden itänaapurin arvovieraiden ja kotimaisten kommunistien pakollinen virallinen pyhiinvaelluskohde.

Museonjohtaja Kalliokaan ei ole itse edes koskaan käynyt Neuvostoliitossa.

NIMENMUUTOKSEEN oli tilaisuus jo kahdeksan vuotta sitten, kun museo viimeksi uudistettiin osana yhdistymistä tamperelaiseen työväenmuseo Werstaaseen. Tuolloin historianäkemys kuitenkin voitti.

– Ajattelimme silloin, että Lenin on Suomen historiaan kuuluva hahmo, ja riittää että hänet ja Neuvostoliitto kuvataan täällä rehellisesti. Emme kuitenkaan onnistuneet muuttamaan museon imagoa tarpeeksi, Kalle Kallio sanoo.

Kallion mukaan nimenmuutos ei johdu tamperelaispoliitikkojen tai museon rahoittajien käskystä.

– Olemme saaneet toimia kokonaan historiantutkimuksen ehdoilla, ja nyt on aika uudistua. Emme halua jäädä menneisyyden – eikä missään nimessä Leninin -vangeiksi.

Hän lupaa, että uusi Nootti-museo esittelee Suomen, Neuvostoliiton ja Venäjän kanssakäymistä kaikkine hyvine puolineen sekä väärinkäytöksineen mahdollisimman avoimesti.

AVAINSANAT

Venäläismielinen hakkeriryhmä iski suomalaiskohteisiin – “Eivätköhän hekin lähde kohta viikonlopun viettoon”

  • Kotimaa
  • 03.05.2024
  • 18:53
  • (Päivitetty: 03.05. 18:56)

Venäläismielinen hakkeriryhmä NoName on tehnyt palvelunestohyökkäyksiä suomalaiskohteisiin, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskus. Sen mukaan perjantaina aamupäivällä ainakin kolmen organisaation sivuihin kohdistui palvelunestohyökkäyksiin viittaavaa liikennettä.

Keskuskauppakamari vahvisti STT:lle, että sen sivut olivat hetken aikaa alhaalla hyökkäyksen vuoksi. Valtioneuvosto puolestaan kertoo viestipalvelu X:ssä, että valtioneuvoston julkaisuarkistoon on tänään kohdistunut palvelunestohyökkäys. Valtioneuvoston mukaan sivusto ei välttämättä toimi kunnolla tai pääsy sivustolle voi olla estynyt. Julkaisut eivät myöskään näy ministeriöiden verkkosivustoilla.

NONAME on listannut sekä Keskuskauppakamarin että Valtioneuvoston julkaisuarkiston kohteikseen Telegram-kanavallaan. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan häiriötilanne oli nopeasti ohi ja sen vaikutukset jäävät pieniksi.

-  Tässä on kyseessä ihan heidän tavanomainen tyylinsä. Muutamista minuuteista puoleen tuntiin sivut alhaalla, ei sen vakavampaa, kertoo tietoturva-asiantuntija Matias Mesiä Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Mesiän mukaan vähäistä häiriöliikennettä voi kohdistua suomalaisorganisaatioihin edelleen.

-  Eivätköhän hekin lähde kohta viikonlopun viettoon. Toki iskuja voi joskus olla myös viikonloppuisin. NoName päivittää aktiivisesti kohdelistaansa päiväsaikaan, ja osa sivustoista saattaa vastaanottaa haittaliikennettä myös toimistoaikojen ulkopuolella, Mesiä kommentoi perjantaina iltapäivällä.

HAKKERIRYHMÄ NoName ilmoitti palvelunestohyökkäyksistä perjantaina Telegram-kanavallaan. Se kertoi iskujen syyksi Suomen tuen Ukrainalle ja “tarkalleen kuukausi sitten solmitun sopimuksen”. Tällä ryhmä tarkoittanee tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Kiovassa 3. huhtikuuta solmimaa turvallisuusyhteistyösopimusta, jossa Suomi sitoutui tukemaan Ukrainaa pitkäaikaisesti.

Kyberturvallisuuskeskus ei kuitenkaan täysin allekirjoita tätä tulkintaa.

-  En tiedä, siitä on kuukausi aikaa. Yleensä heidän aiheensa ovat olleet ajankohtaisempia. Onko siellä sitten jonoa aiheista muita maita kohtaan, pohtii Mesiä.

Keskuskauppakamarin tietohallintojohtaja Max Moiseev kertoo, että Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin palveluihin on kohdistunut hyökkäyksiä siitä lähtien, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa vuonna 2022.

-  Hyökkäyssodan alettua näitä hyökkäyksiä on ollut useita, tämä ei ole ensimmäinen eikä todennäköisesti viimeinen, Moiseev sanoo.

MOISEEVIN mukaan NoName on kertonut aiemmin viestipalvelu X:ssä ja Telegram-kanavallaan, että ovat ottaneet Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin kohteikseen.

-  Tämän päivän (perjantain) hyökkäyksen takana olevasta ryhmästä ei ole tietoa. (NoName) on vain kertonut sivuillaan, että aikovat hyökätä, mutta tätä tietoa en voi vielä vahvistaa.

Moiseevin mukaan ryhmällä on todennäköisesti lista länsimaisista organisaatioista, joihin hyökkäyksiä kohdistetaan.

-  Ne ovat varmaan huoltovarmuuden ja yhteiskunnan rakenteiden kannalta tärkeitä keskeisiä viranomaisia sekä finanssialan yhtiöitä. Näitä on yleensä yhdistetty Venäjän tukemiin ryhmiin.

PALVELUNESTOHYÖKKÄYKSISSÄ ryhmä kohdistaa verkkosivustoihin haittaliikennettä siten, että ne eivät toimi loppukäyttäjillä eli kauppakamarin tapauksessa asiakkailla. Hyökkäykset näkyvät Moiseevin mukaan asiakkaille siten, että sivut ovat joko kokonaan alhaalla tai toimivat hitaasti.

Moiseevin mukaan perjantain palvelunestohyökkäys oli melko tavanomainen eli siinä eri kohteisiin hyökättiin massana.

-  Hyvin tavanomainen haittatoimi, en pitäisi erityisen kehittyneenä hyökkäyksenä.

Moiseevin mukaan heidän asiakkailleen ei ole aiheutunut hyökkäyksistä haittaa eivätkä näiden tiedot ole joutuneet vääriin käsiin.

-  Palvelut vain halutaan saada toimimattomiksi, ei varastaa mitään tietoa. Tavoitteena on saada aikaan yleistä sekasortoa.

NONAME teki palvelunestohyökkäyksiä suomalaiskohteisiin aktiivisesti tämän vuoden helmikuuhun asti.

-  Viime vuoden syksyn alusta helmikuuhun niitä (palvelunestohyökkäyksiä) oli kuukausittain aika useasti. Nyt on ollut aika rauhallista kolmisen kuukautta. Suomeen ei ole kohdistunut aktiivisesti hyökkäyksiä viime aikoina. Joka päivä on kuitenkin esimerkiksi joku EU-maa kohdelistalla, Mesiä toteaa.

Mesiä ei osaa sanoa, miksi Suomeen on kohdistunut keväällä vähemmän hyökkäyksiä. Hänen mukaansa suomalaiset organisaatiot ovat varautuneet entistä paremmin tämänkaltaisiin palvelunestohyökkäyksiin ja vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Perjantain palvelunestohyökkäyksistä kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

Korjattu otsikosta venäläinen venäläismieliseksi klo 18,56,

AVAINSANAT

Insinööriliitto haluaa työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluihin

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Insinööriliitto esittää työelämälähtöisen tutkimuksen vahvistamista luomalla työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluihin. Liiton mielestä se vahvistaisi maan taloutta ja tukisi yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

– Suomen talouden vahvistaminen edellyttää korkean jalostusasteen tuotantoa. Työelämälähtöinen, tohtoritasoinen osaaminen edesauttaa tätä, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoi tiedotteen mukaan liiton järjestämässä aamiaisseminaarissa Helsingissä.

Salon mukaan Suomi ei pärjää kilpailijamaiden kanssa ilman osaamisen vahvistamista. Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen toteuttama tohtorikoulutus veisi yritysten TKI-toimintaa uudelle tasolle.

– Suomalainen yhteiskunta on laittanut paljon resursseja TKI-toimintaan. Uusi koulutusmuoto varmistaisi, että yritysten henkilöstön osaaminen tukisi entistä paremmin Suomen TKI-toiminnalle asettamia tavoitteita.

Työelämälähtöinen tohtorikoulutus toteutettaisiin suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Näin koulutus ja yritysten kehitys kulkevat käsi kädessä ja yhteistyön avulla luodut ratkaisut päätyvät yritysten käyttöön saman tien.

Samalla Suomeen saataisiin Salon mukaan koulutettua tohtoreita, joilla on kiinnostusta työllistyä yrityksiin ja kehittää elinkeinoelämän TKI-osaamista entisestään.

– Meidän on korkea aika luopua vanhanaikaisesta käsityksestä, mitä tulee ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakouluilla on kaikki avaimet toimia menestyksen tekijöinä Suomen talouden tarinassa, mutta se edellyttää, että niille annetaan mahdollisuudet, keinot ja resurssit hyödyntää omaa potentiaaliaan.

AVAINSANAT

Lastensuojelun asiakasmitoituksen rajat paukkuvat – ammattijärjestö vaatii lisää henkilöstöä

Lastensuojeluilmoitusten ja nuorten kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet hyvinvointialueilla. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on huolestunut tilanteesta, kun samaan aikaan henkilöstöresursseja ja ennaltaehkäisevää työtä ei ole vahvistettu.

Lastensuojeluilmoitus tehtiin viime vuonna joka kuudennesta 13-15-vuotiaasta lapsesta, selviää eilen julkistetusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta.

Niiden määrä kasvoi vuonna 2023 jokaisella hyvinvointialueella. Kaikkiaan ilmoituksia tehtiin yhteensä 110 000 lapsesta eli noin kymmenestä prosentista lapsia. Viime vuonna kasvussa olivat myös kiireelliset sijoitukset, joita tehtiin eniten 15-vuotiaille.

– Valtakunnallisesti lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Henkilöstöresursointi ei ole kuitenkaan seurannut työ- ja asiakasmäärien kehitystä, Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen huomauttaa tiedotteessa.

Tilastosta ilmenee järjestön mukaan toinenkin hälyttävä seikka: ennaltaehkäiseviä palveluja ei ole vahvistettu lainkaan.

SOSIAALIHUOLTOLAIN mukaisen ehkäisevän lapsiperhetyön perhemäärä säilyi lähes ennallaan vuosien 2020-2023 välillä, mutta resursseja kyseiseen lastensuojeluasiakkuutta ehkäisevään työhön ei lisätty, vaikka se helpottaisi osaltaan lastensuojelun työkuormaa ja hillitsisi kustannuksia.

Lastensuojelun lakisääteinen asiakasmitoitus, joka salli enintään 35 lasta yhtä työntekijää kohti, ylittyi viime lokakuussa 16 prosentilla koko maan sosiaalityöntekijöistä. Tällä hetkellä mitoitusluku on 30.

Palvelut ovat olleet monin paikoin ruuhkautuneita jo pitkään, ja lapset jonottavat lainsuojattomina lastensuojelun asiakkaiksi, Suominen muistuttaa.

– Lapsiperheitä on mahdollista auttaa myös ilman lastensuojelun asiakkuutta tarjoamalla heille sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Kun ennaltaehkäisevät palvelut, kuten perhesosiaalityö, eivät vedä, tilanteesta muodostuu lastensuojelupalveluihin ohjaava automaatti.

JOILLEKIN hyvinvointialueille on jopa osoitettu uhkasakkoja, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä ei ole huolehdittu, Talentia kertoo. Kun hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen, tulee tilanne vain vaikeutumaan, eikä sosiaalityön aloituspaikkojen lisäykseenkään ole luvassa rahoitusta.

– Tilannetta ei ole pyritty kestävästi ratkaisemaan, vaan tilalle on tarjottu väljempää kelpoisuuksien tulkintaa lastensuojelussa työskentelevien tilapäisten työntekijöiden osalta, mikä heikentää lapsen asiakasturvallisuutta ja polkee perusoikeuksia.

LASTENSUOJELUSSA sosiaalityöntekijät toimivat virkavastuulla, ja työhön sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, mikä edellyttää vahvaa ammattitaitoa ja asianmukaista koulutusta.

– Riittämättömät resurssit voivat johtaa tilanteeseen, jossa hallitsematon työmäärä ja sijaisten käyttö johtavat virheisiin, joista voi seurata jopa virkarikos. Tämä lisää entisestään työn kuormitusta, Suominen sanoo.

Sijaisketjutukset myös heikentävät järjestön mukaan kelpoisten työntekijöiden työssä jaksamista. Tällä hetkellä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä on Valviran rekisterissä yli hyvinvointialueiden tarpeen. Koska alan veto- ja pitovoima on nykyisellään kehno, ratkaisut löytyvätkin erityisesti työn houkuttelevuudesta.

– Työn vaativuutta vastaava palkka, hyvät työolosuhteet ja toimiva työnjako ovat tehokkaimpia keinoja houkutella osaajia, Suominen sanoo.

AVAINSANAT

Millä tolalla on lehdistönvapaus Suomessa? – Toimittajien turvallisuudessa sijoitus alhaisin

Suomi on edelleen viidentenä kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä.

Indeksi perustuu asiantuntija-arvioihin viidestä eri osa-alueesta. Toimittajien turvallisuutta koskevassa mittarissa Suomen sijoitus oli alhaisin, vasta 21:s. Viime vuonna vastaava sija oli 23.

-  Tämä merkitsee sitä, että toimittajien häirintä, maalittaminen ja vihapuhe ovat kaukana siltä tasolta, mitä Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa tulisi voida odottaa, Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Kaius Niemi sanoo tiedotteessa.

Hänen mielestään on myös huolestuttavaa, että Suomi on vasta 14. sijalla, kun lehdistönvapautta arvioidaan sosiokulttuurisilla mittareilla.

-  Se tarkoittaa käytännössä toimittajiin kohdistuvaa sosiaalista painetta esimerkiksi halventamisen muodossa.

Niemi kuitenkin luonnehti Suomen asemaa indeksissä varsin vakaaksi.

INDEKSIN kärkimaa oli viime vuoden tapaan Norja ennen Tanskaa ja Ruotsia. Suomen edelle ylsi myös Hollanti. Koko kärkikymmenikkö tuli Euroopasta. Yhdysvallat putosi 10 pykälää sijalle 55.

Tilanteen heikkenemistä Itä-Euroopassa Kaius Niemi pitää huolestuttavana. Esimerkiksi Slovakia putosi 12 pykälää sijalle 29.

-  Valitettavasti voi sanoa, että Putinin myrkky leviää EU:ssa. Unkari ja Slovakia ovat varoittavia esimerkkejä. Putinia myötäilevät poliitikot vievät elintilaa riippumattomalta journalismilta muuallakin. Etenkin Georgia on romahtanut indeksissä 26 sijaa alaspäin jo sijan sata huonommalle puolen.

Itä-Euroopan valopilkkuna oli Ukraina, joka nousi sodasta huolimatta peräti 18 pykälää sijalle 61. Vaikka Ukrainan lehdistönvapauden tila ei ole ongelmaton, on se esimerkiksi EU-maa Unkarin edellä.

Myös Puola ponnisti 50 parhaan joukkoon uuden hallituksen myötä.

MAAILMANLAAJUISESTI lehdistönvapautta uhkaa eniten hallitusten toiminta. Indeksissä oli keskimäärin heikentynyt eniten poliittista ympäristöä kuvaava mittari.

-  Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa. Tämä voimattomuus kulkee joskus käsi kädessä vihamielisempien toimien kanssa, jotka heikentävät journalistien roolia tai jopa välineellistävät mediaa häirintä- tai disinformaatiokampanjoiden kautta, RSF:n julkaisutoimen johtaja Anne Bocande toteaa.

Argentiina putosi peräti 26 sijaa 66:nneksi, kun tuore presidentti Javier Milei päätti sulkea maan suurimman uutistoimiston. Sijalla 174 oleva Kiina vangitsee edelleen eniten toimittajia maailmassa.

AVAINSANAT

USU: Noin tuhat thaipoimijaa yritetään palkata Suomeen työsuhteeseen

Suomalaisyritykset yrittävät palkata noin tuhat thaimaalaista metsämarjanpoimijaa työsuhteeseen täksi kesäksi, koska Suomi ei enää myönnä turistiviisumeja thaimaalaisille poimijoille.

Asiasta kerto0 Uutissuomalainen (USU).

Maahanmuuttovirastossa on varauduttu myöntämään työperäinen oleskelupa noin 1  000-2  000 thaimaalaiselle marjanpoimijalle.

Marja-alaa edustavan Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoi Uutissuomalaiselle, että selvitettäviä asioita riittää muun muassa Thaimaan viranomaisten kanssa.

Ulkoministeriö kertoi maaliskuun puolivälissä, ettei Suomi enää myönnä kesäksi turistiviisumeja thaipoimijoille vaan heille pitää hakea työperusteista oleskelulupaa. Taustalla ovat kolmeen marja-alan yritykseen kohdistuvat ihmiskauppaepäilyt.

Arktiset Aromit varoitti heti tuon jälkeen, että marjasato on vaarassa jäädä poimimatta. Viime vuosina thaimaalaiset ovat keränneet noin 80-90 prosenttia Suomen luonnonmarjasadosta.

Arktiset Aromit arvioi, että thaipoimijoiden määrä puolittuu viime vuodesta.

AVAINSANAT