VALIKKO

Sote-säästöt julki: näistä hallitus leikkaa

Hallitus on julkistanut odotetut päätöksensä siitä, miten se leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Kokonaisuus koostuu useista paloista. Esimerkiksi vammaispalvelulakia muuttamalla hallitus aikoo saada 20 miljoonan euron säästön.

Kotihoidosta hallitus leikkaa 16,2 miljoonaa euroa ”teknologian hyödyntämisellä”. Tiedotteessa tai muistiossa ei kerrota, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Hallitus aikoo myös ”keventää ja joustavoittaa” lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjä. Myös sosiaalityöntekijöiden tehtävänjakoa koskevia velvoitteita vähennetään. Näiden ja joidenkin muiden ”hallinnon tehostamiseen ja norminpurkuun liittyvien toimien” kerrotaan leikkaavan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa ensi vuonna. Seuraavana vuonna leikkaus olisi 12,6 miljoonaa euroa.

ALUN PERIN hallituksen oli tarkoitus leikata sosiaalihuollon palveluista sata miljoonaa euroa jo ensi vuonna. Nyt hallitus ei kerro edellä mainittujen lisäksi muista leikkauksista sosiaalihuoltoon ensi vuonna.

Tiedotteen mukaan tavoitteena on saada sosiaalihuollosta vuonna 2027 50 miljoonan euron säästöt ja vasta vuonna 2028 aiemmin sovitut 100 miljoonan euron säästöt.

Vuodesta 2027 alkaen hallitus hakee sosiaalihuollosta säästöjä siirtämällä kuntouttavan työtoiminnan kuntiin. Säästön kerrotaan olevan 12,5 miljoonaa euroa. Sosiaalinen kuntoutus kuitenkin säilytetään hyvinvointialueilla.

SUURIN ensi vuoden toimista on Kelan toiminnan rahoituksen 50 miljoonan euron vähennys. Tämä on kuitenkin vain kertaluontoinen toimi ensi vuodelle ja liittyy aiemmilta vuosilta siirtyneeseen, käyttämättä jääneeseen rahoitukseen.

Toinen kertaluontoinen leikkaus on sote-henkilöstön erikoistumiskoulutuksesta otettava 15 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Lisäksi hallitus mainitsee tiedotteessaan sote-valvontalain velvoitteiden voimaantulon siirtämisen, johon liittyen säästöä tulee 13,2 miljoonaa euroa ensi ja seuraavana vuonna.

Tiedotteessa tai muistiossa ei kerrota tarkemmin, mitä nämä muutokset tarkoittavat tai pitävät sisällään.

Sote-säästöjen lisäksi hallitus leikkaa aluevaltuustojen ryhmärahoista ja kokouspalkkioista 5 miljoonaa euroa. Asia on ollut tärkeä erityisesti perussuomalaisille.

AVAINSANAT

MT:n kysely: Kansalaiset haluavat nämä Antit hallitukseen

Keskustaa johtaa tällä hetkellä Antti Kaikkonen, demareita Antti Lindtman ja kokoomusta Antti Petteri Orpo.

Suomalaiset toivovat seuraavasta hallituksesta sinipunamultaa eli SDP:n, keskustan ja kokoomuksen muodostamaa hallituspohjaa.

Asia selviää Maaseudun Tulevaisuuden (MT) teettämästä kyselystä, jossa kysyttiin, minkä kolmen puolueen suomalaiset ainakin tahtovat muodostavan pohjan seuraavalle hallitukselle.

SDP:n yhdeksi kolmesta toiveestaan nimesi 58 prosenttia, keskustan 47 prosenttia ja kokoomuksen 34 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kärkikolmikon jälkeen eniten mainintoja saivat vihreät (27 prosenttia), vasemmistoliitto (25 prosenttia) ja perussuomalaiset (19 prosenttia).

Tulokset olivat pitkälti samoja kuin joulukuussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä, josta SDP:n ja keskustan suosio on hieman noussut, kokoomuksen ja perussuomalaisten laskenut.

KANNATUKSEENSA nähden vähän mainintoja sai perussuomalaiset, joka oli kyselyssä vain kristillisiä äänestävillä ihmisillä kolmen suosituimman hallituskumppanin joukossa. Vielä joulukuussa perussuomalaiset oli myös kokoomuksen kannattajille kolmanneksi suosituin kumppani.

Kantar Agrin toteuttamaan painotettuun kyselyyn vastasi reilu tuhat suomalaista 2.-7. toukokuuta. Koko aineiston virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.

AVAINSANAT

”Porukat on sössineet” – Purra ei ole saanut vielä haastajaa

Perussuomalaisten puoluevaltuuston yhteydessä syyttävä sormi osoitti oppositioon ja hallituskumppaniin.

Puoluevaltuustossa vakuuteltiin ilmapiirin olevan hyvä, vaikka puolueen kannatus kyntää. Kannatusalhon syitä löydettiin niin oppositiosta, kokoomuksesta kuin epäonnistuneesta viestinnästä.

Puoluevaltuutettu ja Pietarsaaren perussuomalaisten puheenjohtaja Jorma Malinen sanoi, että puoluetoimijana mieliala on ollut vuosien mittaan usein negatiivinen, kun puolueen ympärillä on ollut ikäviä tapahtumia.

-  Porukat on sössineet ihan suoraan sanoen, että negatiivinen varjo on meidän päällä koko ajan. Särmää pitää löytyä paremmin, Malinen sanoi STT:lle.

Särmää Malinen sanoo löytyvän esimerkiksi kansanedustaja Teemu Keskisarjasta, joka on ilmoittanut hakevansa kesäkuun puoluekokouksessa puolueen varapuheenjohtajan paikkaa.

-  Hän on ihan erilainen tyyppi kuin kukaan muu ja uskon, että voi olla tosi hyvä.

Ikävistä tapahtumista huolimatta puoluevaltuustossa ei ole Malisen mukaan kriisitunnelmaa.

-  Tappiomielialaa ei löydy. Onhan me oltu paljon huonommassakin jamassa monta kertaa.

Kannatuslaskun syyksi Malinen arvioi opposition viestintää, jota hän kuvailee rajuksi ja osin valheelliseksi.

-  Ihmisille syötetään sitä, että otetaan köyhiltä ja vähäosaisilta ja niillä ei ole mitään. Eihän Suomessa kukaan nälkään kuole, Malinen sanoi.

Tappiomielialaa ei löydy. Onhan me oltu paljon huonommassakin jamassa monta kertaa.

STT:N haastattelemien puoluevaltuutettujen mukaan hallituksen tekemät leikkaukset eivät näy kokoomuksen kannatuksessa, koska ne menevät puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purran piikkiin.

-  Kokoomuslaiset osaavat vanhana isona puolueena väistellä aika hyvin ne vastuut, että kaikki on jotenkin helposti perussuomalaisten tekemiä päätöksiä, vaikka he ovat kuitenkin pääministeripuolue, arvioi puoluevaltuutettu ja puolueen Lapin piirin piirisihteeri Juhana Kelloniemi Kemijärveltä.

Sallalaisen puoluevaltuutetun Pasi Kortesuon mukaan hallituksen puoliväliriihessä päätetyt palkansaajien veronkevennykset osuvat pienituloisille ja suurituloisille, mutta eivät 80  000-90  000 euroa vuodessa tienaaville.

-  Ne meidän äänestäjät, jotka ehkä ovat hyvätuloisia, mutta eivät kauhean erinomaisen hyvätuloisia, niin kuinka ollakaan, heitä potkitaan päähän, eikä kokoomuksen yli 100  000 tienaavia, Kortesuo sanoi.

Myös riihessä päätetyn yhteisöveron kevennyksen hän laittaa kokoomuksen piikkiin.

-  Vuonna 2013, kun tehtiin sama juttu, me huudettiin pää punaisena, että ei kannata, Kortesuo sanoi.

Syy epämieluisiin veropäätöksiin ei Kortesuon mukaan ole kuitenkaan perussuomalaisissa vaan siinä, että hallituksen sisältä ei ”herrasmiessopimuksen” vuoksi voida julkisuuteen avata, mikä puolue on minkäkin päätöksen takana.

PUOLUEJOHTAJA Purra ei näe, että puolueen tekemä politiikka voisi hiertää kannattajia. Hän painotti tiedotustilaisuudessa, että yllättäviä linjanmuutoksia tai ”sätkimistä” ei ole luvassa.

-  Me olemme hallituksessa. Me noudatamme hallitusohjelmaa, tehtyjä päätöksiä.

Purran mukaan tehtyjä päätöksiä pitäisi kyetä perustelemaan paremmin. Hän myöntää, että myös omassa viestinnässä voi olla parannettavaa.

-  Varmasti teen virheitä päivittäin. Olen inhimillinen ihminen, teen paljon ja teen varmasti myös virheitä.

Kritiikkiä suunnattiin myös medialle, joka ei puoluejohdon mukaan kirjoita tarpeeksi esimerkiksi hallituksen maahanmuuttopoliittisista päätöksistä.

Kokoomuslaiset osaavat vanhana isona puolueena väistellä aika hyvin ne vastuut, vaikka he ovat kuitenkin pääministeripuolue.

RIIKKA Purra ilmoitti lauantaina perussuomalaisten puoluevaltuustossa hakevansa jatkokautta puheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa. Hän ei kommentoinut kysyttäessä, toivooko itselleen haastajia.

Samassa yhteydessä puolueen 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Peltokangas kertoi tavoittelevansa jatkokautta toisena varapuheenjohtajana.

Puolueen kolmas varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen sanoi, ettei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, tavoitteleeko jotain luottamustoimea puoluekokouksessa.

Kisaan ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta on jo ilmoittautunut kansanedustaja Teemu Keskisarja. Tällä hetkellä 1. varapuheenjohtaja toimii oikeusministeri Leena Meri. Hän ei osallistunut puoluevaltuustoon sairastumisen vuoksi.

Pestissään haluaisi jatkaa myös puoluesihteeri Harri Vuorenpää, jolle on jo ilmoittautunut vastaehdokkaita.

Teksti: STT/Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

Yle: Haastava yhdistelmä: kokoomuslainen ja ay-pomo

Orpon hallituksen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa heikentäneet päätökset ovat haastaneet monen kokoomuslaisen ammattiyhdistysjohtajan suhdetta puolueeseen, kertoo Yle.

Viimeisimmän kuohunnan aiheutti kokoomuksen somekampanja, jossa puolue esitti, kuinka hallituksen päätösten takia liittoon kuulumattoman palkansaajan verotus kevenee muita enemmän. Ammattiryhmistä käytettiin esimerkkinä opettajia.

Pian tämän jälkeen Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti eroavansa kokoomuksesta yli 20-vuotisen jäsenyyden jälkeen. Murto oli jo aiemmin kritisoinut muun muassa hallituksen ajamaa vientimallia.

DIPLOMI-INSINÖÖREJÄ ja arkkitehteja edustavan Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Jari Jokinen pohti saman somekampanjan takia vakavasti puolueesta eroamista – 41 vuoden jäsenyyden jälkeen.

Myöhemmin Jokinen on kertonut, että aikoo jatkaa puolueen jäsenenä.

Yle haastatteli useaa akavalaista ja kokoomukseen kuuluvaa ammattiyhdistysjohtajaa. He olivat kaikki huolissaan puolueen suhtautumisesta ammattiyhdistysliikkeeseen. Tosin he myös joltain olisin kannattivat hallituksen toimia.

– Kokoomuksessa ei ymmärretä, että järjestäytyneet työmarkkinat ovat tuottavuuden ydintä. Nyt rakennetaan vain eripuraa. Me pyrimme esimerkiksi vaikuttamaan siihen, että diplomi-insinöörit ja arkkitehdit pystyisivät tekemään mahdollisimman tuottavasti töitä ja jaksamaan kaikkien paineiden alla, TEK:n toiminnanjohtaja Jari Jokinen sanoo Ylelle.

Hänen mukaansa TEKin on ollut esimerkiksi vaikea hyväksyä muutoksia sovittelujärjestelmään.

Kokoomuksen retoriikka asettelee ihmisiä vastakkain voimakkaammin kuin aiemmin.

INSINÖÖRILIITON yhteiskuntasuhdepäällikkö Jussi Salonranta – kokoomuksen jäsen 25 vuotta – ei ole pohtinut puolueen jättämistä, vaikka hallituksen toimet ovat hänelle osin vaikeita. Hän puhuu vaikeasta puoluesuhteestaan urheilutermein.

– Omia kannustetaan ja omaa väriä tunnustetaan. Kun peli menee huonommin, niin sitten haukutaan valmennusjohto ja seuran omistajat. Seuraavaksi jätetään menemättä matseihin.

Saloranta pitää hyvänä kokoomuksen tavoitteista muun muassa valtion velkaantumisen taittamista, ansiotuloverotuksen keventämistä ja paikallisen sopimisen edistämistä.

Edellä mainittujen hallituksen toimien käytännön toteuttaminen saa kuitenkin Salorannalta kritiikkiä alkaen veronalennuksien kohdentumisesta. Hän arvioi työttömyysvakuutusmaksujen nousun vievän alle 9 000 euroa tienaavilta hallituksen puoliväliriihessä päättämät veronalennukset.

Hän pitää päätöstä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta ideologisena, kun sitä ei poistettu Suomen Yrittäjien eikä Keskuskauppakamarin jäseniltä.

– Puolueen aatteellinen muutos on kasvattanut minun ja puolueen välistä eroa. Kokoomus on kääntynyt talouspoliittisesti aiempaa voimakkaammin oikealle ja retoriikka asettelee ihmisiä vastakkain voimakkaammin kuin aiemmin. Sanoisin, että puolue ei ole sama kuin aiemmin. Toisaalta se ei ole tavoiteltava tilanne, että puolue pysyisi samanlaisena aina.

Kokoomuksessa ei ymmärretä, että järjestäytyneet työmarkkinat ovat tuottavuuden ydintä. Nyt rakennetaan vain eripuraa.

SUOMEN Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel – kokoomuslainen 90-luvulta saakka – aikoo myös jatkaa kokoomuksen jäsenenä. Hän sanoo arvioivansa Ylen haastattelussa hallituksen toimia työmarkkinajohtajana. Osa hallituksen toimista ja myös työministeri Arto Satosen toiminta saavat häneltä kiitosta.

– Ymmärrän päätöksiä, joille voi osoittaa selvät vaikutukset. Mutta minun on vaikea ymmärtää päätöksiä, joille ei pystytä sellaisia osoittamaan.

– Kannatamme yleissitovuutta, mutta samaan aikaan olemme pyrkineet laajentamaan paikallista sopimista. Verovähennysoikeutta puolestaan pidämme edelleen perusteltuna, mutta se ei saa olla ainoa syy kuulua liittoon.

Ekonomien isompi kritiikki kohdistuu tällä hallituskaudella ansiosidonnaisen porrastamiseen ja henkilökohtaisen irtisanomisen helpottamiseen.

Kiitosta Salokannel puolestaan jakaa hallitukselle siitä, ettei työmarkkinajärjestöillä ole tällä hallituskaudella ollut veto-oikeutta hallituksen ja eduskunnan päätöksiin.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Johan Kvarnström: Orpon hallitus tekee luokkapolitiikka – ja se oikeuttaa velkaantumisen

– Orpon hallituksessa kyse ei ollut koskaan ensisijaisesti valtionvelasta, luokkapolitiikka on oikeistolle tärkeämpää. Hallitus on pettänyt oman suuren velkalupauksensa, SDP:n kansanedustaja Johan Kvarnström sanoo.

Kvarnströmin mielestä oikeistopuolueet kasvattavat tietoisesti valtionvelkaa voidakseen rahoittaa veronalennuksia, joista hyötyvät eniten suurituloiset ja jo ennestään varakkaat. Samaan aikaan leikataan jälleen muun muassa koulutuksesta, ja sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet jäävät huomiotta, Kvarnström muistuttaa.

– Orpon hallitus ottaa enemmän lainaa kuin Marinin hallitus. Hallitus perusteli katastrofaalisia leikkauksia sillä, että velkaantumista on hillittävä – mutta tämä oli tyhjää puhetta.

SOSIALIDEMOKRAATIT eivät olisi Kvarnströmin mukaan lähteneet suurituloisten veronkevennyksiin. Hän näkee nämä kevennykset absurdina aikana, jolloin taloutta täytyy sopeuttaa oikeudenmukaisesti.

– Yhteisöverokannan alentaminen, vaikka se on jo kilpailukykyisellä tasolla, tekee kokonaisuudesta entistä kestämättömämmän. Alemmalla verotuksella on toki joitain myönteisiä vaikutuksia, mutta ne eivät ole suurempia kuin leikkaukset ja lisävelka, joita tarvitaan alennusten kattamiseen.

Hyvä esimerkki hallituksen talouspoliittisesta huolettomuudesta on perintö- ja lahjaveron alarajojen nostaminen.

Kvarnströmin mielestä Orpon-Purran hallituksen olisi jo lopetettava edellisen hallituksen syyttely – etenkin kun Marinin hallitus johti maata todellisen kriisin aikana.

– Nykyinen hallitus ottaa enemmän lainaa kuin mikään aiempi hallitus Suomen historiassa, vastoin niitä lupauksia, joilla oikeisto lähti vaaleihin, Kvarnström muistuttaa.

Kvarnströmin mukaan esimerkki hallituksen talouspoliittisesta huolettomuudesta on perintö- ja lahjaveron alarajojen nostaminen. Näin verotuloihin syntyy suuri aukko – lähes sata miljoonaa euroa vuodessa tulevina vuosina.

– Perintöjen verovapaus 30 000 euroon saakka on hyvä asia, mutta sitä olisi voitu tasapainottaa nostamalla verotusta perinnöille, jotka ylittävät puolen tai yhden miljoonan euron rajan. Mutta tämä on oikeistolle mahdotonta. Mieluummin lisää leikkauksia ja valtionvelkaa – siltä heidän ajattelunsa vaikuttaa. Nyt tarvitaan uusi suunta, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi.

AVAINSANAT

SDP:n Pia Viitanen: Orposta tuli velkalaivan kapteeni

Hiiohoi! Suomi-laiva velkameressä ui!

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sanoo pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) rikkoneen kehysriihen päätöksilläään suurimmat kansalaisille antamansa lupaukset – ne, joilla he pääsivät hallitukseen.

– Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra toistivat loputtomasti, koko edellisen vaalikauden, että velkaantuminen on lopetettava. Huutoa kuului silloisen hallituksen ”suunnattomasta velkaantumisesta”, Pia Viitanen muistuttaa.

– Ja lopulta Orpo taisi päästä valtaan lupaamalla lopettaa velkaantumisen. Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen, kuului kokoomuksen vaalilause.

Tämä on aikamoinen saavutus heiltä, jotka komeasti lupasivat lopettavansa velkaantumisen.

Viitasen mukaan nyt on nähty, että Orpon ”velkalupaus” oli yhtä pitävä kuin Purran kuuluisa lupaus, jonka mukaan ”pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy”.

– Nyt Orpon-Purran hallitus velkaantuu enemmän kuin mikään hallitus Suomen historiassa – enemmän kuin parjaamansa edellinen hallitus. On tämä aikamoinen saavutus heiltä, jotka komeasti lupasivat lopettavansa velkaantumisen.

AVAINSANAT